Naisena Bulgariassa , osa 2/4



Tanja Nikolova
Tatjana, Tanja, Nikolova syntyi Partisani kylässä 41 vuotta sitten. Eronnut kolmen (12 v., 9 v. ja 5 v.) lapsen yksinhuoltaja.
Lapsuuden koti käsitti kolme huonetta ja keittiön. Siellä asuivat isovanhemmat, vanhemmat ja sisar Nelli eli kolme sukupolvea saman katon alla. Piha oli suuri ja siellä oli useita kymmeniä hedelmäpuita. Lähistöllä oli kosteikkoalue, jossa oli paljon sammakoita. Sammakoiden jatkuva kurnutus on jäänyt erityisesti Tanjan mieleen. Tanjan ollessa 8-vuotias perhe muutti Varnaan, isovanhempien jäädessä synnyinkotiin Partisani-kylään. Isovanhempien luona käytiin aina lomilla.

Normaalikoulun jälkeen 15-vuotiaana Tanja jatkoi satamalogistiikan erikoistumislinjalla, jota kesti neljä vuotta. Lomien aikana työharjoittelua satamassa. Yliopistoon jatkokoulutukseen hän ei päässyt ensi yrittämällä, joten hän jatkoi työskentelyään satamassa vuoden verran. Seuraavana vuonna hän sitten pääsi yliopistoon radio- ja televisioinsinööri linjalle. Aluksi hän kävi töissä opiskelun ohessa noin puolen vuoden ajan. Valmistuttuaan vuonna 1986 hän pääsi Veliko Tarnovoon koulutusta vastaavaan työhön. Varnan ja meren tyttö ei viihtynyt sisämaassa ja niin jo viiden kuukauden kuluttua hän tuli takaisin Varnaan. Varnasta ei kuitenkaan ole löytynyt koulutusta vastaavaa työtä, niinpä hän on työskennellyt mm. matkatoimistossa, pankissa, matkamuistomyymälässä, kioskissa ja snack baarissa. Nyt hän johtaa hotelli/ ravintolaa sisaren ja sisaren miehen kanssa ja tulee palkallaan toimeen jokapäiväisessä elämässä: raha riittää lapsille erikoiskoulutukseenkin, mutta ei kuitenkaan oman asunnon hankkimiseen. Tanja asuu kolmen lapsensa kanssa työpaikallaan noin 18 neliön huoneessa.

Työ lasten kouluun/koulusta kuljettamisen lisäksi vie kaiken ajan (ravintola on auki joka päivä klo 8.00 – 23.00).
Tanjan mielestä Bulgaria on nykyään parempi eritoten naisille; kaupasta saa kaikkea ja vielä jonottamatta. Ennen piti kiirehtiä jonoon jo aamu neljältä saadakseen esim. jogurttia. Naisten aika meni ennen enemmän jonottamiseen kuin oikeastaan muuhun. Tosin jonossa saattoi vaihtaa mielipiteitä toisten jonottajien kanssa, jota nykyään ei taas harrasteta. Nyt sen sijaan jää joskus jokunen minuutti ihan itselle.

Tanjan suurena haaveena on saada niin iso oma koti, että kullakin lapsella olisi oma huone ja että lapset pärjäisivät elämässään hyvin.

Maj-Lis Lehessalo

Siirry sivulle