Orfeuksesta bulgarialaiseen musiikkiin

Maailmassa lienee ketään, joka ei tuntisi nimeä Orfeus. Orfeus - muinaistraakialainen muusikko, joka soittonsa ja laulujensa avulla paransi sairaita ja kesytti villieläimiä, oli niin kunnioitettu muinaisessa maailmassa, että muinaiskreikkalaiset uskoivat hänen taitonsa olevan jumalista lähtöisin, että hän kuului muiden Olympoksen jumalien joukkoon. Bulgarian musiikkiperinne on ikivanhaa. Traakialaisilla ei ollut omaa aakkostoa, siksi historialliset tapahtumat, jokapäiväiset surut ja ilot, sotilaalliset voitot ja kansanperinteet siirrettiin sukupolvelta toiselle laulujen ja tarujen avulla.
Laulu on ollut bulgarialaisille yksi tapa ilmaista tunteitaan. Tämä tapa on jatkunut vuosituhansien ajan ja jatkuu tänäänkin.
Bulgarian valtion perustamisen jälkeen 700-luvulla j.Kr. kristinuskosta tuli valtion uskonto. Luostarit ovat aina olleet paikkoja, jossa tiede ja taide ovat säilyneet ja kehittyneet. Tämä koskee myös musiikkia. Samaan aikaan kun munkit Kyrillos ja Metodius loivat bulgarian kielen aakkoset, eräässä luostarissa elänyt Ivan Kukuzel kirjoitti ensimmäisenä nuotit kirkkomusiikkiin.

7/8, 5/16 ja 13/16
Bulgarian kansanmusiikin erikoisuus on sen rytmijaon epäsäännöllisyydessä; 7/8, 5/16 ja 13/16 ovat ulkomaalaisille hieman vaikeita omaksua, mutta tästä huolimatta bulgarialaisella kansanmusiikilla on paljon ystäviä eri puolilla maailmaa. Tänä päivänäkin puhutaan bulgarien äänien salaperäisyydestä. Kuuluisa bulgarialainen naiskuoro Angelite esittää bulgarialaista kansan- ja kuoromusiikkia ympäri maailmaa tehden tutuksi bulgarialaisen musiikin erikoista rytmitystä.Kuoron esittämät laulut ja niiden erikoiset rytmit ihastuttavat jopa niin paljon, että eräät elokuvantekijät ovat käyttäneet ja käyttävät edelleenkin näitä rytmejä ja kokonaisia motiiveja elokuvissaan (Gladiattori, Xena jne.). Jo varhain pitkälle kehittynyt bulgarialainen kirkko- ja kansanmusiikki tukahdutettiin turkkilaisten vallattua ja alistettua maan 1300-luvulla, mutta vanhat soolo- ja kuoroballadit sekä tanssit jäivät elämään. Lähinnä niiden pohjalta kasvoi 1878 tapahtuneen poliittisen vapautumisen jälkeen kotimainen taidemusiikki. Sen ensimmäisiä edustajia olivat mm. Emanuil Manolov, Andrei Bukorestliev ja Panajot Pipkov, jotka olivat opiskelleet ulkomailla ja saaneet vaikutteita länsimaisesta musiikista.
Määrätietoisemmin kansallista linjaa noudattivat tshekkiläisen säveltäjän Antonin Dvorakin (1841-1904) oppilas Dobri Hristov, jonka eräistä lauluista on tullut kansanlauluja. Myös italialaisen säveltäjän Pietro Mascagnin (1863-1945) oppilaan Georgi Atanasovin (1881-1931) oopperat; Kosara, Borislav, Gergana, Altzek ovat tyyliltään moderneja. Seuraavan sukupolven eturivin säveltäjiä ovat Pancho Vladigerov (1899-1985), joka vuosina 1921-32 toimi Berliinissä Max Reinhardt- teatterin kapellimestarina. Vladigerov on säveltänyt lukuisia sinfonioita, sonaatteja, oopperan Tsar Kalojan, baletin Järven legenda ym. Säveltäjä Ljubomir Pipkov (1904-1974) oli innokas musiikin puolestapuhuja vuoden 1944 mullistusten aikaan. Hänen sävellyksiään ovat oopperat; Momchil; Antigona 43; Jumalan päivä, viimeinen päivä; Janan yhdeksän veljestä. Pipkova on säveltänyt myös elokuvamusiikkia.

Modernismia edustavat myös Marin Goleminov sekä Konstantin Iliev. Unohtaa ei pidä kansainvälisesti tunnettua säveltäjä Parashkev Hadzhievia (1912-?), jonka musiikkituotanto on laajaa ja monipuolista; oopperat Lud Gidia; Olipa kerran...; Kultainen omena; Kesä 893; Maria Desislava sekä Albena.

Myös bulgarialainen laulutaide on arvotettua kansainvälisillä oopperalavoilla, joilla jatkuvasti esiintyy myös huippuluokan musiikkitaitelijoita. Wienin oopperassa arvostetun aseman ovat saaneet mm. Ljuba Velich ja Anna Tomova-Sintow. Bulgarialaista ooppera ja laulutaidetta maailmalla edustavat myös Gena Dimitrova, Raina Kabaivanska, Galina Savova, Stefka Evstatieva, Alexandrina Milcheva, Nikolai Gaiurov, Nikolai Giuselev, Boris Hristov, Kaludi Kaludow, Julian Konstantinov, Mincho Minchev, Stoika Milanova, Nedjalka Hristova jne. Kaiken kaikkiaan bulgarialainen musiikkitaide kattaa musiikin kaikki alat, kansanmusiikin, haiduk-laulut, iskelmä ja oopperamusiikin.

Lilia Varnas

Siirry sivulle