Runo Bulgarian valtiolle

Kaija Tanskasen vuonna 1974 laatima ja ilmestynyt
lehdessämme edellisen kerran numerossa 1/2000:

Oi Bulgaria, synnyinmaa
bulgaarein kansan armaan.
On juhlahetki käsillä
kansallistunto hereillä.
Oi sankaruuden kallis maa,
ajatuksemme toiveikkaat
Sinulle Bulgaria!

Se maa, se sydämeni sai,
se kiehtoo mielenikin.
Jos muualla nyt olenkin,
on sydän Balkanilla,
kiitostansa laulaa se,
kun elämälle voimaa sain
Sinulta Bulgaria.

On kasvojesi hymyily
kuin rauha vuoriesi,
on ikivihrein lehvistöin
rinteesi koristettu.
On viherlaaksot vehmaana
ja ruusutarhat maineikkaat
Sinulla Bulgaria!

Siis ota kiitos, armas maa,
sen tuulet Pohjolasta
korviisi kuulla kiidättää,
kun ystävinä jalleen me
ystäväin joukkoon tulleen
yhteiset juhlat juhlimme
Sinulle Bulgaria!

On Suomen kansa kanssamme,
kun voittojasi palvomme
ja kyyneleitä peitä emme
kun lämpöäsi kaipaamme
ja tummaan lehtoon varjoisaan
me käymme kerran lepäämään
povelles’ Bulgaria!

Oi terve päivä yhteistyön,
nyt soitto soikoon taas
ja kaikki kansat yhtyvät,
on toteutunut unelma,
kun ystävinä kohtaa näin
maat kauniit kaukaiset,
Suomi ja Bulgaria!

On yhdistävät tekijät
nyt helppo vetää esiin.
Yhteinen asuinpallo on
päämäärä meillä sama on
saavuttaa ihmisoikeudet
ja rauha maailman,
mukana kaikki Maa.

Oi Bulgaria synnyinmaa
bulgaarein, kansan armaan.
On juhlahetki käsillä,
kansallistunto hereillä.
Oi sankaruuden kallis maa.
Ajatuksemme toiveikkaat
Sinulle Bulgaria!


Siirry sivulle