125 vuotta Bulgarian vapautuksesta - symposium 6. - 8.9.2002

Suomi-Bulgaria seura, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus ja Kaartin kilta järjestivät Helsingissä kansainvälisen seminaarin, johon osallistui asiantuntijoita Bulgariasta, Venäjältä, Suomesta ja Jugoslaviasta. Luennoissa käsiteltiin monelta taholta Bulgarian vapauttamiseen ja vapautukseen johtaneita kysymyksiä.
Tässä referaatteja muutamista käytetyistä puheenvuoroista.
Professori Zahar Zahariev ("Slaviani Foundation" presidentti)
Vuoden 1877-1878 sotaa voidaan luonnehtia sotana, joka avasi uuden lehden Euroopan valtioiden historiassa. Sodan tuloksena Bulgaria sai itsenäisyytensä, oltuaan yli 500 vuotta Turkin vallan alla. Nyt bulgarialaiset saattoivat vapaasti kehittää omaa tuhavuotista kulttuuriaan, astua täysivaltaiseksi eurooppalaiseksi valtioksi.1870 luvulla kaikkialla Venäjällä ja monissa Euroopankin maissa alettiin vaatia toimia, joilla bulgarialaisia autettaisiin saamaan vapautensa, mahdollisuuden kehittää ja monipuolistaa valtiojärjestelmäänsä.
Sota oli miehuullista taistelua ennen muuta turkkilaista miehittäjää ja sen harjoittamaa veristä riistopolitiikkaa vastaan, se oli taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta, slaavilaisten ja uskonnon vapauttamiseksi. Merkittävä osuus voiton saavuttamisessa oli suomalaisten, venäläisten, romanialaisten ja bulgarialaisten joukoilla, jotka rinta rinnan taistelivat eri rintamalohkoilla, auttoivat lääkitsemään ja hoitamaan haavoittuneita, järjestivät elintarvikehuollon ja samanaikaisesti suorittivat valistustyötä bulgarialaisten keskuudessa.
Ei pidä unohtaa sitäkään, että Bulgariassa vallinnut turkkilainen feodaalijärjestelmä likvidoitiin. Samoin kävi myös Turkin poliitiikalle ja vapautetuilla alueilla aloitettiin välittömästi itsenäisen aikakauden tehtävät: kouluissa ja oppilaitoksissa opetusta toteutettiin bulgariaksi, alue- ja muiden hallintoyksikköjen työkieleksi tuli bulgaria...
Sanomalehdet ja muut julkaisut ilmestyivät bulgariaksi, Kansalliskokouksesta (Parlamentti) tuli korkein päättävä elin.. Tiede- ja tutkimustoiminta kehittyi nopeassa tempossa, perustettiin kouluja, korkeakouluja, bulgarialaiset nuoret pääsivät opiskelemaan Euroopan yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin jne.
125-vuotta Bulgarian vapautuksesta symposium on merkittävä tapahtuma, jonka myötä voimme oppia uusia asioita ja näkökohtia Euroopan tulevaisuuteen.

Vladimir Lobov (kenraali, sotatieteiden professori, Venäjän Pääesikunnan päällikkö, puolustusministerin 1. varajohtaja (1991), Varsovan liiton yhtyneiden asevoimien Pääesikunnan päällikkö (1988-91)
Kenraali Lobov korosti puheessaan Balkanin muidenkin valtioiden alistettua asemaa ennen Venäjän-Turkin sotaa (1877-78) ja syitä, jotka johtivat sotatoimien aloittamiseen Turkkia vastaan.
Bulgarialaisia riistettiin säälimättömästi, nuorukaisia vietiin Turkin armeijaan, kehittynyt polittinen ja taloudellinen elämä vietiin feodaaliseen aikaan, uskonto yritettiin tukahduttaa, maata hallitsivat sulttaanien "uskolliset kassarat" sekä shaahit ja beyt. Turkin armeija ryösti ja tuhosi Bulgariaa. Tästä huolimatta Balkanin kansat, bulgarialaiset, serbit ja muut, kävivät jatkuvaa taistelua turkkilaisia miehittäjiä vastaan.
Bulgarian vapauden puolesta taistelleet sotilaat voittivat ilmastolliset ja maantieteelliset esteet, ylittivät Shipkan, vapauttivat Plevenin. Tästä taistelusta tuli Bulgarian vapautuksen käännekohta.
(Mainittakoon, että Plevenin taisteluissa kunnostautui suomalaisten vapaaehtoisten pataljoona. Huom.S-L Lindqvist).
Venäjä armeijan rinnalla taistelivat bulgarialaiset sissit ja vapaaehtoiset, jotka antoivat ankaran iskun turkkilaisten joukoille. 19.helmikuuta (3.maaliskuuta) 1878 San Stefanossa allekirjoitettu rauhansopimus toi lopullisen vapauden ja itsenäisyyden Bulgarialle ja bulgarialaisille.

Kir Lemzenko (Vara-amiraali evp. Venäjän Bulgarian suurläjetystön entinen meri- ja lentovoimien sotilasattashea, Bulgarian Ystävät seuran varapuheenjohtaja)
Venäjän ja Bulgarian kohtalo kietoutui yhteen jo Kiovan Venäjän aikoihin. Bulgarialaiset munkkiveljekset Kiril ja Metodi loivat kyrilliset aakkoset, jotka omalla tahollaan yhdistivät slaaveja ja heidän kulttuuriaan. Bulgarialaisten vaikutuksesta Venäjästä tuli kristillinen valtio. XIV vuosisadan puolivälistä Bulgaria ja muut Balkanin valtiot joutuivat turkkilaisten yli 500 vuotta kestäneen herruuden uhreiksi. Venäjä oli erityisen huolestunut veljeskansojen kohtalosta ja päätti aloittaa heidän auttamisensa. 24.huhtikuuta 1877 Venäjän tsaari Aleksanteri II allekirjoitti Manifestin, sodanjulistuksen Turkkia vastaan. Venäjän hallitus, kirkot ja kansa olivat yksimielisiä patriottisesta tehtävästään vapauttaa veljeskansansa - bulgarialaiset turkkilaisten ikeestä.
Kaikkialla Venäjällä aloitettin toimet Bulgarian vapauttamiseksi. Voiton saavuttaminen vaatii 200 000 venäläisen sotilaan, upseerin ja kenraalin hengen. Maansa vapauttamiseen osallistui tuhansia bulgarialaisia, jotka voimiaan ja henkeään säästämättä taistelivat rinta rinnan venäläisten kanssa. Ja tänään Bulgariassa on lukuisia kirkkoja, rukoushuoneita, muistomerkkejä ja patsaita, joissa kerrotaan näistä taisteluista, voitoista ja kaatuneiden urhollisuudesta.
Niin Bulgariassa kuin Venäjälläkin järjestetään muistokonsertteja, luentoja ja tilaisuuksia näiden 125 vuoden takaisista tapahtumista. Bulgarian Ystävät - seura on järjestänyt Bulgarian vapaustaistelusta kertovia näyttelyjä mm. Moskovassa, Pietarissa, Kurskissa, Jaroslavlissa, Volgogradissa, Serpuhovissa Bulgarian . Myös kirjallisuutta on julkaistu runsaasti.
Bulgarian ystävät seura lausuu lämpimät kiitokset tämän, Helsingissä järjestetyn symposiumin järjestäjille.

Izolda Kutshmaeva (fil.tri., professori, Valtion slaavilaisen kulttuuriakatemian rehtori)
Slaavilaisten osmannien ikeen vastaisen taistelun juuret ovat syvällä keskiajassa. Tärkeä vaihe näissä taisteluissa tapahtui XIX vuosisadan 70-luvulla, joka avasi Balkanin kansoille tien valtiolliseen itsenäisyyteen. Bulgarian vapaus- sodan keskeisimpiä hahmoja olivat Paisii Hilendarski, Neofi Rilski, Petko Slaveikov, Hristo Botev, Georgi Rakovski, Ljuben Karavelov Sofroni Vratshanski jne., joiden toiminta loi merkittävän kansallisen pohjan ja innon bulgarialaisille taistella isänmaansa itsenäisyyden puolesta.
Merkittävän panoksen Bulgarian vapaustaisteluun toi maineikas Suomen tarkk'ampujapataljoona. Vuonna 1906 pataljoonan satavuotisjuhlajulkaisussa todetaan vuoden 1877-78 taistelun olleen "suurenmoinen itseään säästämätön toiminta ja rakkaus pyrkiä vapauttamaan veljeskansa orjuudesta."
Puheenvuorossa kiinnitettiin erityishuomio Suomen kaartin pataljoonan luonteeseen ja henkiseen vahvuuteen. Erityisen mielenkintoisia ovat suomalaisten taistelijoiden muistelmat, joissa he ylistävät pelottomia bulgarialaisia lapsia, jotka tiukoissakin ja vaarallissa olosuhteissa auttoivat suomalaisia tuomalle heille elintarvikkeita ja vettä.
Vuoden 1877-78 sodan voitto kulminoituu siinä, että voiton myötä ei vain Bulgaria, vaan muutkin Balkanin valtiot saivat vapautensa, oikeuden harjoittaa uskontoaan, kehittää kulttuuriaan, henkistä elämäänsä, lähestyä eurooppalaista taloudellista ja polittista elämää.

Stanislav Ksenzhik (Venäjän hallituksen kansainvälisen tiede- ja kulttuuriyhteistyökeskuksen Euroopan ja Amerikan osaston varajohtaja)
Bulgarian vapautussota oli jälleen loistava esimerkki slaavilaisten kansojen halusta auttaa veljeskansoja vapautumaan turkkilaisten ikeestä. Taistelujen kulussa venäläisten ja bulgarialaisten taistelijoiden urheus ja uhrautuvaisuus oli tärkeä tekijä.
Samaran kaupungin duuma päätti 125 vuotta sitten valmistaa taistelulippuja bulgarialaisille vapaaehtoisille. Nunnat ompelivat niitä ja niistä muodostui Bulgarian kansan relikvejä. Nyt näitä lippuja säilytetään "Venäjän Bulgarian ystävyysmuseossa" Sofiassa. Samarassa on tänä vuonna vietetty juhlallisuuksia näiden lippujen luovuttamisen kunniaksi.
Täällä vieraanvaraisessa Suomessa järjestetty symposium on kunnianosoitus Bulgarian vapauden puolesta taistelleiden ja henkensä antaneiden muistolle.
Integroituvassa Euroopassa tällaiset symposiumit, jotka järjestetään kansalaisyhdistysten toimesta ja kansojen ystävyyden puolesta, ovat tärkeä asia rakennettaessa uusia kansainvälisiä suhteita, jotka takaavat globaalisen vakauden ja turvallisuuden.

referoitu käännös venäjästä; Sirkka-Liisa Lindqvist

Lähetystöneuvos Kiril Dimitrov (Bulgarian suurlähetystön v.a. asiainhoitaja)
Lähetystöneuvos Dimitrov korosti tervehdyksessään Bulgarian vapaustaistelun merkitystä myös nykyiselle Euroopalle, Euroopan kansojen luottamuksen rakentajana. Lisäksi hän kertoi Bulgariassa vietettävistä juhlallisuuksista ja Plevenin vapautukseen osallistuneiden suomalaisten urheudesta, Suomen kaartilaiset kävivät raskaita taisteluja Plevenin vapauttamiseksi. Vapautettuuaan Plevenin, kaartilaiset vapauttivat kenraali Vasili Lavrovin johdolla useita kaupunkia ja kyliä ennen saapumistaan Sofiaan. Gorni Dabnikin taisteluissa kaatuneiden 22 suomalaisen muistoksi on pystytetty muistomerkki, jonka ympärillä on järjestetty juhalllisuuksia sekä Bulgariassa että Suomessa. Bulgarian suurlähetystön, Suomi-Bulgaria seuran ja Kaartin killan edustajat kunnioittavat Bulgarian vapautukseen osallistuneiden muistoa Suomen armeijan Pääesikunnan pihalle pystytetyn Gorni Dabnakin muistomerkillä
"125 vuotta Bulgarian vapautuksesta" seminaarin järjestäjät ansaitsevat erityisen kiitoksen tämän kulttuuritapahtuman toteuttamisesta

referoitu käännös englannista; Sirkka-Liisa Lindqvist

Radije Zecevic (Jugoslavian Suomen suurlähettiläs)
Suurlähettiläs Zacevic käsitteli puheessaan Euroopan intergraatio- ja desintergraatioprosesseja ja niiden mahdollisia vaikutuksia Balkanilla ja Jugoslavian liittotasavaltaan. Suurlähettiläs kosketti myös EU:n laajentumista Itään," koska se (EU) haluaa parantaa turvallisuutta ja vakautta Itä-Euroopan laajalla alueella, mutta myös saavuttaa taloudellisia etuja vapaalla kaupalla ja vapaan pääoman liikkuvuudella rakennetuilla markkinoilla."
Ote suurlähettiläs Radije Zesevicin puheesta.

Valtuuskuntaan osallistuneet Kaartin saunan terassilla
Seminaariin osallistuneet valtuuskunnat vierailivat myös Turussa Suomi-Bulgaria seuran ja Turun kaupungin vieraina, osallistuivat Santahaminassa järjestettyyn "sotilaalliseen" ja lämminhenkiseen ystävyystapahtumaan, saunoivat kaartilaisten maineikkaassa saunassa, nauttivat kenttälounaan ja kuuntelivat luentoja sekä tutustuivat Kaartin killan historiaan valokuva- ja esinenäyttelyn myötä.

Sirkka-Liisa Lindqvist
Puheenjohtaja
Siirry sivulle