BULGARIAN KIEHTOVAT LUOSTARIT

Bulgaria on monipuolinen maa. Jokaisella Bulgarian kävijällä on syynsä matkustaa tuohon kauniiseen Mustan meren rannikolla sijaitsevaan balkanilaiseen maahan. Minun intohimoni Bulgariassa ovat luostarit.
Niissä voi kohdata todella vanhan Bulgarian. Aika tuntuu pysähtyneen…

Luostareiden olemassaoloon vaikutti ratkaisevalla tavalla kristinuskon saapuminen Bulgariaan 800-luvulla. Syntymästään asti Bulgarian luostarit ovat olleet enemmän kuin vain kirkollisia rakennuksia. Prinssi Boris (852-889) rakennutti luostareita ja kirkkoja kansalaisten turvallisuuden tunnetta vahvistamaan. Ensimmäiset kirkot ja luostarit rakennettiin silloiseen pääkaupunkiin Pliskaan ja sen lähiympäristöön. Tsaari Simeonin kaudella (893-927) kristinuskon asemaa vahvistettiin edelleen. Pääkaupunki siirrettiin Preslaviin. Simeon rakennutti luostareita syrjäisiin ja hiljaisiin paikkoihin kirjailijoiden ja teologien työn tyyssijoiksi. Pyhän Panteleimonin luostari oli bulgarian kielen kyrillisen aakkoston kehityksen kannalta tärkeä paikka. Voidaan sanoa, että luostarit ovat voimakkaasti muokanneet Bulgarian kulttuuria, kieltä ja yhteiskuntaa vuosisatojen aikana.

Bulgarian ensimmäisen valtakunnan (618-1018) aikaisissa rakennuksissa näkyy bysanttilainen vaikutus. Bulgarialainen rakennustaide eroaa kuitenkin esikuvistaan yhden tärkeän piirteen osalta. Nimittäin demokraattisuuden, mikä tarkoittaa sitä, että bulgarialaiset arkkitehdit seurasivat mieluummin paikallista perinnettä kuin omaksuivat ulkoa tulevia uusia voimakkaita suuntauksia, jotka eivät istuneet bulgarialaiseen rakennettuun ympäristöön. Suurin osa tuon ajan luostarikirkoista on kolmilaivaisia kivi- ja tiilibasilikoja. Luostariarkkitehtuurin puhtaasti paikalliset erikoispiirteet tulivat voimakkaasti esille varsinkin Bulgarian toisen valtakunnan (1185-1396) aikana. Nimenomaan luostarit tekevät Bulgariasta suuren kulttuurimaan.

Bulgarian tunnetuin luostari on varmasti Ivan Rilskin 900-luvulla perustama Rilan luostari samannimisessä vuoristossa. Tuli ehti tuhota luostarin ja munkit hylätä, mutta Rila nousi tuhkasta ja 1300-luvulla muuttui voimakkaaksi feodaaliseksi keskukseksi, johon kuului useita kyliä, paljon peltoja ja omaisuutta. 1400-luvun puolivälin paikkeilla luostari tuhottiin, mutta se nousi jälleen, kun sinne tuotiin vuonna 1469 Veliko Tarnovosta Ivan Rilskin maalliset jäännökset. Tällä kertaa useasti poltetusta ja ryöstetystä luostarista tuli koko Bulgarian kansan huolen aihe. Rilasta tuli maan kulttuurielämän keskus, jonka munkeilla oli samalla rajoittamaton pääsy Moskovan ruhtinaskuntaan. Nykyisten luostarirakennusten rakentaminen aloitettiin vuonna 1816 ja sitä kesti 30 vuotta. Rilan legendaarisen nimen taakse kätkeytyy mahtavan rakennuksen hartaan suurenmoinen historia, joka heijastaa Bulgarian valtion ja kansan henkistä ja kulttuurista suuruutta. Ilman Rilan luostaria Bulgaria ei olisi sama maa, joka se on tänä päivänä.

Minulle kaikkein rakkain Bulgarian luostareista on Batskovon luostari, joka puhuttelee vierastaan hartaalla tunnelmallaan ja arvokkaan vanhalla ilmapiirillään. Suojainen sijainti vuoristossa ja Assenitsa-joen läheisyys tekevät matkan Batskovoon seikkailuksi, jossa voi olla jatkokertomuksia. Jokainen kerta on erilainen. Itse luostarin historia on myrskyisä, mikä tekee siitä entistä kiehtovamman. Luostarin perusti gruusialainen Grigori Bakuriani vuonna 1083. Luostarista tuli varakas maanomistaja, jonka maat ulottuivat aina Tessalonikiin asti. Kalmisto on ainoa rakennelma, joka on säilynyt 1500-luvulla hävitetystä luostarista. Siinä näkyy vieras arkkitehtoninen vaikutus, lähinnä syyrialaisesta ja armenialais-gruusialaisesta rakennus-taiteesta. Batskovossa säilyneet 1000- ja 1100-luvuilta peräisin olevat seinämaalaukset ovat arvokasta aineistoa aikakaudelta, jolta on jäänyt varsin vähän taiteellista todistusaineistoa. Juuri seinämaalaukset, eri aikakausilta olevat ikonit, käsikirjoitukset ja inkunaabelit taiteellisine kansineen sekä kirkon käsityöammatteihin liittyvät esineet tekevät Batskovon luostarista yhden vanhan bulgarialaisen taiteen rikkaimmista gallerioista. Sinä suuri rakkauteni, maasi ja kansasi historian helmi, olet Bulgarian ylpeydenaihe. Aito, kursailematon, verraton. Luon kunnioittavan ajatukseni sinulle.

Ivanovon kallioluostari on meidän aikoihimme säilynyt muistomerkki Tarnovon koulukunnan seinä-maalaustaidosta 1200- ja 1300-luvuilta. Luostari on hakattu korkealle vuorenseinämään, 32 metriä Russenski Lom-joen pinnan yläpuolelle, ja on sellaisena mielenkiintoinen, tosin erilainen esimerkki bulgarialaisesta luostarista. Ivanovo on hesykasmisen vaikenemisen, askeettisuuden ja primitiivisyyden vertauskuva. Seinämaalauksista säteilee dramaattisia tunteita. Ihmishahmot ovat elävän tuntuisia. Aiheena ihmiset työnsä ääressä kuvaa luonnollista jokapäiväistä elämää, hengissä säilymistä ja pyrkimystä selvitä vastaantulevista haasteista. Ivanovossa näkyy uudelleen herännyt kiinnostus antiikin kulttuuria kohtaan, joka uudisti koko Itä-Euroopan kristillisen taiteen. Ivanovo on tehtävästään selvinnyt pioneeri.

Jos kysyy bulgaarilta, minkä luostarin kohtalo on ollut järkyttävin, vastaus on luultavasti Drjanovo. Luostari tuhottiin ja rakennettiin uudelleen kahdesti. Drjanovo on Bulgarian sankarillinen luostari, joka sijaitsee Drjanovo-joen varrella Drjanovon kaupungin ulkopuolella. Bulgarian historiassa Drjanovosta kerrotaan, että Veliko Tarnovon alueella Vasil Levski ja Matei Preoobrazhenski valitsivat sen yhdeksi vallankumousjärjestön päätukikohdista. Vuoden 1876 huhtikuun kansannousussa pappi Hariton Kristuksen kirkastuksen luostarista, kansannousun alueellinen sotilaskomentaja Peter Parmakov ja runoilija Bacho Kiro Petrov johtivat vihollisen ajamaa 200 aseistetun miehen erillisosastoa ja löysivät turvapaikan Drjanovon luostarin muurien sisältä. Yhdeksän päivän ajan puolustajat pitivät pintansa ennen kuin heidät murskattiin. Kapinalliset ja papit surmattiin ja luostari poltettiin maan tasalle. Huhtikuun sankarillisen tapahtuman jäännöksiin ja joihinkin arvokkaisiin ikoneihin voi nykyään tutustua luostarin museossa.

Bulgariassa on monia mielenkiintoisia luostareita. Tiedän, että minun pitäisi esitellä niitä tässä laajemmin, mutta rajaan tarkastelun näiden edellisten lisäksi vielä Arbanasin kylän kahteen luostariin. Niistä, joissa olen itse käynyt, erityisesti mieleeni jäävät Trojanin ja Kapinovon luostarit. Ne ovat ajatuksissani ja ehkä saan kirjoittaa niistä toisessa yhteydessä enemmän. Mutta uusille ja vanhoille luostareiden ystäville haluan tuoda mieleen Arbanasin kaksoisluostarin. Nämä luostarit ovat tehneet pienen kylän hyvin tunnetuksi.

Arbanasin kylä, parin kilometrin päässä Veliko Tarnovosta, on tullut tunnetuksi juuri kahdesta luostaristaan. Siellä kantavat Bulgarian kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin lippua Pyhän Nikolan ja Pyhän Neitsyen luostarit. Kylä oli 1500-luvulta eteenpäin parin vuosisadan ajan eräs Bulgarian vapautusta edeltäneen ajan vauraimmista kylistä, ennen hävitystään. Arbanasi oli tunnettu komeasta ja rikkaasta arkkitehtuuristaan, joka oli eri puolilta maata tulleiden mestareiden kättentyötä.

Aivan erikoista ovat Eliaan kappelin seinämaalaukset, jotka ovat todennäköisesti vuodelta 1716. Niissä on valtava Kristuksen, Suuren arkkienkelin hahmo, 12 tapahtumaa Pyhästä Akathistoksesta ja 6 tapahtumaa Jeesuksen elämästä.

Pyhän neitsyen luostari koki samanlaisia tuhon vaiheita kuin Pyhän Nikolan luostari. Molemmat luostarit onnistuivat nousemaan hävityksen jäljiltä. Nykyään Pyhän Neitsyeen luostarissa on Trjavnan koulukunnan arvokkaita ikoneita todistamassa menneestä loistosta. Selviytymisestä, jollainen on tyypillistä Bulgarian luostareille.

Mielestäni Bulgaria kuuluu Euroopan kärkimaihin kulttuurinsa puolesta, ja muistutan että tätä asemaa ovat voimakkaasti tukeneet Bulgarian upeat ja kiehtovat luostarit. Bulgarian kiehtovuutta vanhana kulttuurina vahvistaa mahdollisuus tutustua satoja vuosia vanhoihin luostareihin, jollaisia ei monessa muussa maassa ole. Olemme tekemisissä todellisen aarteen kanssa. Luostarit ovat Bulgarian kansan sivistyksen symboli.

Käynti vanhassa luostarissa on hiljentävä kokemus, jota suosittelen kaikille Bulgarian ystäville Suomessa. Mitä useammassa vanhassa luostarissa tulee käytyä, sitä enemmän osaa kunnioittaa tätä kaunista ja ystävällistä balkanilaista maata, jolla on paljon yhteistä Suomen kanssa. Tosin luostareita meillä ei ole kuin kaksi: uusi Valamo Heinävedellä ja Lintulan nunnaluostari. Bulgaria on kiehtovien luostareiden eurooppalainen lipunkantaja.

Tapani Salonen

Netistä: Bulgarian luostarit myös täältä


Siirry sivulle