”Lisää tuntemusta, lisää kauppaa ja yhteistyötä”



- Suomen ja Bulgarian kaupallisissa suhteissa ja taloudellisessa yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, kun toista osapuolta ei tunneta riittävästi, sanoi Bulgarian uusi Suomen suurlähettiläs Venelin Tsatshevski Suomi-Bulgaria-Seuran syyskokouksessa.
Tärkeimmäksi tehtäväkseen hän näkikin keskinäisen tuntemuksen ja sitä kautta kaupan ja yhteistyön lisäämisen.


Suurlähettiläs Tsatshevski vieraili syyskokouksessa puolisoineen ja selvitti kokoukselle Bulgarian nykytilannetta.

Bulgarian ja Suomen suhteet ovat olleet perinteisesti hyvät. Jokainen bulgarialainen muistaa suomalaisten sotilaiden panoksen Bulgarian vapaussodassa. Myös erilaisten talousjärjestelmien vuosikymmeninä Suomella oli puolueettomana maana hyvät suhteet Bulgariaan. Viime vuosina suhteissa on kuitenkin ollut jonkinlaista taantumaa - menneen parin vuoden kaudenhan Bulgariaa edusti Suomessa ainoastaan asianhoitaja - toisin kuin muissa pohjoismaissa.
Bulgariassa ei tunneta riittävästi nykysuomalaista talouselämää, ei tiedetä että Suomi ei ole vain Nokia, vaan että maassa on kymmeniä muitakin korkean teknologian yrityksiä, kertoi suurlähettiläs Tsatshevski - taustaltaan muuten entinen kansainvälisen talouden professori*. Hän katsoi, että vastaavaa tietämättömyyttä on ilmeisesti myös Suomessa Bulgarian talouselämän suhteen.

Tärkeimmäksi missiokseen suurlähettiläs Tshatshevski näkeekin nimenomaan suhteita haittaavan tietämättömyyden poistamisen ja suhteiden kehittämisen sitä kautta. Jos kehittäminen on järjestelmällistä, tulokset näkyvät pian, uskoo hän. Esimerkkinä hän mainitsi turismin kasvun. Viime vuonna 50 000 suomalaista turistia kävi Bulgariassa. Tsatshevski muistutti, että kesäisten Mustanmeren rantojen lisäksi Bulgarialla on tarjota myös talviurheilumahdollisuuksia, kylpylöitä ja kulttuurikohteita. Turismin merkitys Bulgarian taloudelle on erittäin suuri, strateginen, kuten Tsatshevski luonnehti. Kaiken kaikkiaan Bulgariassa kävi viime vuonna n. 3,5 miljoonaa turistia.

Bulgarian kulttuuriviikko tulossa

Myös kulttuurisuhteissa on kehittämisen varaa ja suunnitelmissa onkin järjestää Bulgarian kulttuuriviikko Suomessa jo tänä vuonna, kertoo suurlähettiläs Tsatshevski . Hän sanoo arvostavansa Suomi-Bulgaria-Seuran työtä Bulgarian tunnetuksi tekemisessä ja kertoo ottavansa mielellään vastaan kaikenlaisia uusia ajatuksia suhteiden kehittämiseksi.

Isoja odotuksia, poliittista epävakautta

Suurlähettiläs Tsatshevski kuvasi Helsinkiin kokoontuneelle vuosikokousväelle Bulgariassa meneillään olevaa siirtymäkautta. Sosialismin oloista lähdettiin 15 vuotta sitten kohti markkinataloutta, jotta voitaisiin paremmin yhdentyä Euroopan ja maailman talouteen. Siirtymä merkitsi aluksi suurta elintason laskua. Kun 80-luvun lopulla elintaso Bulgariassa vastasi noin 55-60% EU:n keskiverrosta, 2000-luvun ensimmäisinä vuosina se oli pudonnut puoleen siitä eli noin 25-30 %:iin. Nyt aallonpohja on saavutettu ja talous kääntynyt nousuun. Siirtymävaihe monopolitaloudesta yksityistalouteen on lähes ohi: viimeiset kaksi valtion yhtiötä yksityistetään tänä vuonna. Ongelmia on kuitenkin edelleenkin. Elintaso-ongelmien lisäksi erityisesti rikollisuus ja korruptio odottavat ratkaisua.

Maa on siirtynyt monipuoluejärjestelmään ja käynyt viidet demokraattiset vaalit. Niiden seurauksena valta on vaihtunut useampaan kertaan. Sekä Demokraattisten voimien liitto että sosialistipuolue BSP ovat vuoronperään olleet vaalivoittajia ja hallitusvastuussa - ja sen jälkeen häviäjiä. Kansalaisten odotukset ovat olleet suuret ja kun ne eivät ole toteutuneet, on syntynyt iso pettymys kulloisiinkin vallanpitäjiin.
Nykyisin hallitusvastuussa oleva, ex-kuningas Simeon II:n johtama ryhmittymä sai suuren vaalivoiton 2001 luvattuaan taloudellista kasvua ja rikollisuuden ja korruption hillintää. Jälkimmäisessä tavoitteessa muutosta on näkyvissä varsin vähän, mutta elintason lasku on pysähtynyt ja talous kääntynyt eurooppalaisittain ennätysnopeaan kasvuun. Vuoden 2001 jälkeen kasvu on ollut 4-5% vuodessa ja tämän vuoden ennuste on 5,3%. Kasvu ei kuitenkaan näy riittävästi yksityisen ihmisen elämässä ja kansalaiset odottavat nopeampia tuloksia. Siksi myös tämän hallituspuolueen mielipidemittauksissa todettu kannatus on pudonnut alle 10 %:iin. Puoluetta haittaa myös epäyhtenäisyys, mutta kun toisaalta haastajaakaan ei ole, ennenaikaiset vaalit eivät vaikuta todennäköisiltä, vaan hallitus jatkanee vuoteen 2005.

NATO:sta ja EU:sta yksimielisyys

Ulkopolitiikasta vallitsee maassa suuri yksimielisyys: tänä vuonna toteutuvaa Nato-jäsenyyttä ja 2007 odotettavissa olevaa EU-jäsenyyttä kannatetaan yksimielisesti. Neuvottelut ovat meneillään ja edellytetyistä 30-jäsenyysehdosta Bulgaria on jo nyt täyttänyt 26.
Jäsenyysvalmistelujen yhteydessä päätettiin mm. Kozhloduiskin ydinvoimalan reaktorien sulkemisesta, mikä herätti maassa runsaasti vastustusta, kun se merkitsi välittömiä taloudellisia menetyksiä. Suurlähettiläs Tsatshevski arvioi kuitenkin, että ratkaisu oli pidemmällä aikavälillä oikea: EU-jäsenyyden oloissa syntyvät voitot on menetyksiä suurempia ja tulevat korvaamaan ne monin verroin.
Maalle tärkeiden ulkomaisten investointien kannalta jo viime vuosi oli hyvä, sillä niiden määrä nousi 1,4 mrd:iin dollariin.

Alustusta seuranneessa keskustelussa kysyttiin mm. maastamuutosta. Se on ollut varsin runsasta, 200 000-300 000:n hengen luokkaa - asiastahan uutisoi Helsingin Sanomatkin äskettäin. Suurlähettiläs Tsatshevski sanoi uskovansa, että taloudellisen tilanteen korjaantuminen vähentää jatkossa muuttoa, mutta muistutti, että vapaa liikkuvuus kuuluu myös EU:n periaatteisiin. Muuttoliikkeellä on hänen mukaansa myös hyviä puolia. Lähtijät ovat enimmäkseen nuoria ihmisiä, jotka muuttavat opiskelemaan ulkomaille tai hakemaan kansainvälistä kokemusta ja monet palaavat aikoinaan uusine taitoineen kotimaahansa. Hyvänä esimerkkinä tästä on vaikkapa maan valtiovarainministeri Milen Veltshev, ulkomailta palannut nuori mies, joka on nykyhallituksen suosituin ministeri.

* Tutkimuksiin sekä julkaisuihin löytää lukuisia viitteitä Internetin hakukoneilta, kun käyttää englantilaista kirjoitustapaa ”Tsachevsky”.

Ritva Särkisilta

Siirry sivulle