Suurlähettiläs Tsatshevski:
EU-jäsenyysneuvottelut päätökseen pikapuoliin

Bulgaria on päättämässä tämän vuoden puolivälissä jäsenyysneuvotteluja EU:n kanssa, voi Bulgarian suurlähettiläs Venelin Tsatshevski kertoa Suomi-Bulgaria-Seuran eräänlaisella suurlähettilään haastattelutunnilla Kulttuurikeskus Caisassa huhtikuun alussa.  

Tilaisuus pidettiin viikon verran sen jälkeen, kun toinen suuri läntiseen integraatioon liittyvä hanke oli saatu päätökseen: Bulgaria oli juhlallisesti hyväksytty Naton jäseneksi. Päätös Natoon liittymisestä oli maassa yksimielinen. Nato nähdään tasapainottavaksi tekijäksi tällä hetkellä muutoin epävakaalla alueella. Päätökseen vaikutti myös se, että naapurimaat Turkki ja Kreikka ovat jo aiemmin kuuluneet Natoon ja Romaniakin sai nyt jäsenyyden. 

EU-jäsenyyskriteereistä Bulgarialla täyttämättä on neljä. Ne koskevat maataloutta, kilpailua, aluepolitiikkaa ja valtion taloutta. Pyrkimyksenä on saada neuvotteluissa kesäkuun loppuun mennessä ratkaisu, joka turvaa Bulgarialle mahdollisimman hyvät lähtökohdat EU:n kehityksessä. Myös EU on suhtautunut myönteisesti pyrkimykseen ja ehdottanut, että Bulgaria saisi kolmena ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan, alkaen vuodesta 2007,  tukea 4,2 mrd. euroa sekä jäsenyyden voimaan astumiseen mennessä 1,2 mrd. euroa tukea. Tärkeintä on kuitenkin, että maa itse tekee kaikkensa talouden kehittämiseksi ja EU:hun pääsemiseksi. Erityisesti on tavallisen bulgarialaisen elintasoa saatava nostetuksi - tällä hetkellä se on EU:n hakijamaista alhaisin.

Maatalous haasteiden edessä

Seuran jäsenet olivat toimittaneet suurlähettiläälle ennakkoon kysymyksiä, joihin hän vastasi. Ne koskivat sekä maan taloutta, kulttuuria että kansainvälisiä suhteita.
Maatalous, joka on perinteisesti ollut maan tärkeimpiä elinkeinoja, on siirtymäkauden jälkeen kokenut kovia. Yksityistämisprosessi merkitsi tilojen ja peltoalojen pirstoutumista. Tällä hetkellä maassa lasketaan olevan 10 000-20 000 tilaa ja peräti 15-20 miljoonaa erillistä viljelyalaa. Tiloista 20-30 % on autioitunut ja poissa viljelystä. Tehokkuutta estää myös tekniikan puuttuminen, entisistä koneista iso osa on varastettu. Onkin paljon tekemistä, että maatalous saadaan EU:n vaatimalle tasolle. Bulgaria on siksi on pyytänyt riittävän pitkää siirtymäaikaa alalle ja se on myös luvattu.
Keskustelussa todettiin, että suomalaisella maatilahallituksella on jo isonjaon ajoilta peräisin olevaa asiantuntemusta maa-alueiden yhdistämisestä ja kokemuksista saataisi olla hyötyä myös Bulgarialle. Suurlähettiläs Tsatshevski kertoi arvostavansa Suomen kokemusta EU-neuvotteluissa ja ihailevansa hallituksen päättäväisyyttä mm. siinä, että kansalliset tuet säilytettiin. Kun Suomessa EU:n alla tilojen määrä aleni kolmanneksella ja toimivien tilojen peltopinta-ala on nyt keskimäärin 30 ha, niin vastaavat määrät voisivat käydä tavoitteista  Bulgarian oloissakin.
Rouva Tsathsevska, joka toimi aiemmin maatalousministeriössä, lisää, että vain 1/8 ennen kastellusta pinta-alasta kastellaan nykyisellään, kun valtion tuki kastelulle on vähentynyt. Myös ulkomainen kilpailu osaltaan vaikuttanut maatalouteen, tuotantokustannuksiltaan alhaisemmista maista tuodaan halpatuontielintarvikkeita, mm. lihaa. Lihansyönti Bulgariassa on lisäksi kaikkiaan puolittunut. Tilojen koko ja tehokkuus eivät ole ainoat maatalouden tilaan vaikuttavat tekijät, myös markkinoilla on iso merkitys. EU-tuesta 700 mrd. käytetäänkin nimenomaan maatalouden kehittämiseen. 

 Viinejä ja ruusuja..

Bulgarian viiniteollisuus on maatalouden aloista tärkein ja se keskittyy edelleenkin tuottamaan laadukkaita viinejä maailmanmarkkinoille. Kilpailu alalla on kuitenkin kovaa ja markkinointi kallista. Viinin laadusta vienti ei ole kiinni - laatu on tunnetusti korkea - mutta markkinointiin ei tahdo riittää tarpeeksi varoja. Suomessa Bulgaria on 8-9. tilalla viinintuojamaista. Suurlähettiläs ei pitänyt mahdottomana, että tuonti Suomeen voisi kaksinkertaistua, mikä nostaisi maan viinien tuojana viidenneksi suurimmaksi Suomen kauppakumppaneista.
Toisella Bulgarian maatalouden perinteisellä erikoisalalla eli ruusutaloudessa edessä on huonoja näkymiä. Kysyntää ruusuöljylle maailmanmarkkinoilla on nykyisellään vähän ja laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Todennäköisesti ruusunpoiminta tulee jatkossa säilymään lähinnä turistien ilona.

Kulttuuriviikko siirtyy kevääseen 2005 

Kulttuurisesti Bulgarialla paljon tarjottavaa. Valitettavasti talous vaikuttaa kulttuuriinkin ja voi sanoa, että alalla näkyy sopeutumista muuttuneisiin oloihin eli kaupallistuminen on tosiasia.
Maalla on pitkät klassisen musiikin, oopperan ja baletin perinteet ja bulgarialaisia taiteilijoita on parhaillaankin merkittävissä eurooppalaisissa orkestereissa.
Bulgariassa on n. 50 000-60 000 kulttuurimuistomerkkiä ja turismi on saanut maan panostamaan vanhojen perinneympäristöjen entisöintiin ja kunnostukseen, mikä puolestaan on merkinnyt vanhojen käsityöläisammattien uutta kukoistusta.
Kirjallisuuden alallakin näkyy markkinoinnin kalleus eikä käännöksiä bulgariasta EU-kieliin ole kovin runsaasti.  10-20:tä kirjailijaa on julkaistu  EU-kielillä, jos erilaiset antologiat yms. lasketaan. Tunnetuimpia ulkomailla ovat Nobel-ehdokkainakin mainitut Dimitar Dimov ja Jordan Raditshkov. Kuvataiteilijoista tunnetaan parhaiten ympäristötaiteilija Christo, jonka näyttely oli viime syksynä syksyllä Helsingissäkin( ks. Bulgarian Viesti 2003-2 )
Harmillista on, että Helsingin kaupungin kanssa täksi syksyksi suunniteltua Bulgarian kulttuuriviikkoa on jouduttu siirtämään, mutta se järjestettäneen vuoden 2005 alkupuoliskolla. Tänä vuonna on luvassa näyttelyitä, mm. valokuvanäyttely kyrillisten aakkosten päivänä toukokuussa ja EU-jäsenyysneuvottelujen päätyttyä myös mahdollisesti maan esittelyä. Valkeakoskella Suomi-Bulgaria-Seuran neuvottelupäivien yhteydessä esitellään bulgarialaista kansanperinnettä ja keittiötä.  

Energiataloudessa ongelmia edessä 

Bulgaria oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa, jossa alettiin käyttää ydinvoimaa. 40-45 % sähköstä tulee Kozhloduiskin ydinvoimalasta. Nykyisellään Bulgaria on omavarainen energian suhteen ja vie sähköä naapurimaihin. Bulgaria on suurin sähkön tuottaja Balkanilla 6-8 miljoonalla kilowattitunnillaan, ja viennistä maa on saanut 800 milj. euron vuositulot. Näkymät ovat nyt kuitenkin huononemassa. Kun ydinvoimalan kaksi reaktoria on suljettu ja loputkin pitäisi sulkea vuoden 2006 loppuun mennessä, ei Bulgaria enää pysty viemään sähköä eikä kenties olemaan edes omavarainen. Vaihtoehtoja etsitään. Yksi vaihtoehto ovat uudet suljetut yksiköt. EU ja USA ovat investoineet  korvaaviin energialähteisiin, USA erityisesti hiilivoimaan. Yksi vaihtoehto on myös, että aikoinaan kesken jääneen Belenen ydinvoimalan rakennustyöt aloitetaan uudelleen. Sekin veisi aikansa. Tällä hetkellä hallitus hakee tarjouksia asiasta, mutta pelättävissä on, että 2006-2010 seuraa vaihe, jossa isoja ongelmia on. Jo nyt vaikutuksia on alkanut näkyä ja energian hinta on noussut. 

Suomessa helppo viihtyä..

Suurlähettiläspari kertoo kotiutuneensa hyvin Suomeen, elämä ja olot ovat järjestyneet  samantapaisiksi kuin Bulgariassa. Erityisesti suurlähettiläs kertoo arvostavansa sitä, että Suomessa jokapäiväinen elämä on käytännöllisesti organisoitu, rauhallisuus, siisteys, luonnonsuojelumääräysten noudattaminen ovat leimaa-antavia kaikkialla. Myös yksityisyyden suoja ja toisaalla muiden huomioonottaminen ovat suomalaisia piirteitä, jotka saavat vieraan viihtymään täällä. 

Ritva Särkisilta

Siirry sivulle