Haapaveden Folk-festivaalilla, pidettiin
28.6.-4.7. oli aimo annos hyvää musiikkia Balkanin musiikin ystäville, joita oli
kerääntynyt Haapavedelle m.m. pääkaupunkiseudulta.
Erittäin suosittu oli turkkilainen romani-bändi Sulukule, joka myös piti
musikkiinsa liittyvän workshopin, jossa he m.m esittivät omia soittimiaan (ud-luuttu,
kanun-sitra, klarinetti, darbuka-rumpu ja viulu). Heidän musiikkinsa on
jonkinlainen sekoitus klassista ottomaani-, mustalais- ja populaarimusiikkia,
jota nykyään on myös totuttu kuulemaan Balkanin eri maissa. Välillä he
vaihtoivat soittimia keskenään, ja soundin luonne muuttui mielenkiintoisella
tavalla, mikä olikin odotettavissa näin taitavilta soittajilta. Bändin
turkkilainen impressaario, joka asustaa Pariisissa ja oli matkalla mukana, on
muuten samalla myös kuuluisan bulgarialaisen klarinetistin Ivo Papazovin
impressaario ja järjestää tämän keikkoja ympäri Balkania ja muualla. Näin kansat
kohtaavat festivaaleilla ja maiden väliset rajat hälvenevät.
Perjantain clou oli Farmers market Norjasta, joka on ennenkin esiintynyt
Suomessa. Bändin musiikki perustuu muutamaan peruselementtiin: bulgarialaiseen
musiikkiin sekoitettuna rokkiin ja jazziin sekä huikeihin improvisaatioihin ja
sooloihin. Tällä kertaa he eivät esiintyneet yhdessä jonkun bulgarialaisen
laulajan kanssa, mutta standardikokoonpanoonhan kuuluu bulgarialainen
multi-taitaja, saksofonisti Trifon Trifonov, joka todella otti yleisönsä
virtuoosisuudellaan ja musikaalisuudellaan. Haitaristi Stian Carstensen, joka
muuten myös soitti sähkökitaraa ja bulgarialaista kaval-huilua, on perin pohjin
omaksunut bulgarialaisen soittotyylin jota hän tosin muuntaa oman päänsä mukaan.
Muut soittajat, sähkökitaristi, rumpali ja basisti ovat myös Trondheimin
jazz-konservatorion kasvatteja.
Poiketen vanhoista levytyksistä Farmers marketin esityksessä oli nyt vähemmän
huumoria ja pelleilyä: voidaan sanoa että bändi on seurannut balkanilaisen
populaarimusiikin trendejä ja omaksunut hallitsevan orient-gypsy-suuntauksen,
n.s. kjutshek-tyyliin, mikä tietysti on hyvin mukaansa tempaavaa ja tanssittavaa
musiikkia. Tämä orientalismi yhdistyy sitten bulgarialaiseen kansanmusiikkiin,
ratshenitsoihin, kopanitsoihin ja pravo horoihin, vuorotellen m.m.
latinorytmeillä täydessä anarkiassa. Bändi tanssitti haltioitunutta yleisöä
kolmeen asti aamulla.
Festivaaliin oli viime hetkessä ilmoittautunut duo Kristijan Vagner ja
Nikola Petrovic Serbiasta, jotka kuuluvat romaniankieliseen ja roomalais-katolilaiseen
vlah-vähemmistöön. Ohjelmalehden mukaan he esittävät vanhaa rituaalimusiikkia,
shamaanimusiikkia, tanssia ja laulua. He esittivät yksiäänistä viulu- ja
huilumusiikkia, joka intiimiydessään ja lyyrisyydessään poikkesi yleisestä
markkinameiningistä.
Last but not least, Sestri Bisserovi, kolme kauniisti laulavaa siskoa kolmine
samoin laulavine tyttärineen, esiintyivät kolmena viimeisenä päivänä. He ovat
kotoisin Lounais-Bulgariasta Pirinin vuoristosta samannimisestä kylästä, ja ovat
lapsesta alkaen oppineet kansanlauluja isoäideiltään. He pitäytyvät vanhassa
perinteessä, vaikkakin esittävät myös bulgarialaisten nykysäveltäjien teoksia ja
sovituksia: heidän uransahan alkoi kuuluisassa Filip Kutev-yhtyeessä, josta he
erosivat ja alkoivat kiertää maailmaa omana ryhmänään. He ovat vierailleet 33
maassa ja levyttäneet yli 500 laulua. Äskettäin ilmestyi heidän uransa
25-vuotisjuhlalevy.
He muodostavat kuin luonnostaan yhtyeen sillä heidän äänensä edustavat eri
äänialoja: vanhin sisko Ljubimka laulaa sopraanoa, keskimmäinen Neda
mezzosopraanoa ja nuorin Mitra alttoa. Lisäksi Nedan tytär Gergana ja Mitran
kaksi tytärtä, Vera ja Rositsa laulavat laajennetussa kokoonpanossa. Joissakin
heidän levyalbumeissaan esiintyy jopa kolme sukupolvea, mukaan lukien ’babat’
Levunovon kylästä lähellä Sandanskin kaupunkia. Ljubimkalla on kaksi poikaa,
tamburansoittaja Manol ja rumpali Rosen, jotka laulavat vain satunnaisesti,
mutta välillä säestävät trioa heidän keikoillaan. Ilouutinen on, että Veralle
tänä vuonna on syntynyt tytär, joka edustaa neljättä sukupolvea ja joka hänen
isoäitinsä, Mitran, mukaan on selvää laulaja-ainesta. Ei kai hänestä sitten
muuta voi tullakaan, kun kaikki sitä odottavat!
Sestri Bisserovi ovat aikaisemminkin käyneet Suomessa, v. 2000 Rääkkylän
Kihaus-festivaalissa, jossa he pitivät viikon kestävän bulgarialaisen
laulumusiikin kurssin. Kurssilla oli joukko lupaavia nuoria suomalaisia
naislaulajia, jotka sitten myös innostuivat ottamaan bulgarialaisia lauluja
ohjelmistoonsa. Silloin Bisseroveja seurasi bändi, joka myös piti eri
kansansoittimien pikakursseja. Soittimet ovat silloin gaida-säkkipilli,
kaval-huilu, tambura-luuttu, gadulka-jousisoitin sekä tapan-rumpu.
Tällä kertaa he säestivät itseään vain omilla soittimilla, tamburoilla,
darbuka-rummulla ja daire-tamburiinilla. Trion kuopus Mitra Bisserova on muuten
kehittänyt virityssysteemin, missä tamburan yläkielipari soittaa melodiaa ja
kolme alakieliparia soi unisonossa, eli samassa sävelkorkeudessa keskenään, kun
normaalisti tamburan viritys on sama kuin kitaran neljän korkeamman kielen. Tämä
viritys antaa soittimelle ohuen ja arkaaisen soinnin joka mielenkiintoisella
tavalla kontrastoi lauluäänien kanssa. Darbuka-käsirumpua taas yhdistetään
yleensä itämaiseen ja mustalaismusiikkiin, mutta sillä on perinteinen asema
Pirin alueen, kuten myös Makedonian kansanmusiikissa.
Mielestäni heidän vaikuttavin esityksensä oli
Haapaveden kirkossa,
jonka upea akustiikka antoi hienon kaikupohjan. Vaikka
he lauloivat kirkossa ohjelmisto koostui enimmäkseen suosituista
kansanlauluista, erityisesti Pirin-Makedonian alueelta. Ohjelmaan kuului vain
pari ortodoksista kirkkolaulua, joita he viime aikoina jonkun verran ovat
esittäneet.
Bulgarialainen ja balkanilainen musiikki on toistaiseksi aika vähän tunnettua
Suomessa, vaikka aika moni on käynyt lomalla Mustalla merellä. On kuitenkin
selvää, että kiinnostusta tähän lajiin löytyy. Yleisö innostui aidosti
Bisserovien laulusta ja siskot onnistuivat myös tanssittamaan yleisöä, ja
opettivat workshopissaan joitakin lauluja ja tansseja.
Tästä inspiroituna helsinkiläinen Svirki Svirjat-bändi on päättänyt kutsua Mitra
Bisserovan solistikseen konserttiinsa.
KONSERTTI SAVOY-TEATTERISSA 7.10.2004 KLO 19.00
ESIINTYJINÄ SVIRKI SVIRJAT SOLISTINAAN MITRA BISSEROVA SEKÄ ORKESTERI LAIKI
FAMILIA.
Christoffer von Bonsdorff
Siirry sivulle