BALKANIN TAITUREITA HAAPAVEDELLÄ

Haapaveden Folk-festivaalilla, pidettiin 28.6.-4.7. oli aimo annos hyvää musiikkia Balkanin musiikin ystäville, joita oli kerääntynyt Haapavedelle m.m. pääkaupunkiseudulta.

Erittäin suosittu oli turkkilainen romani-bändi Sulukule, joka myös piti musikkiinsa liittyvän workshopin, jossa he m.m esittivät omia soittimiaan (ud-luuttu, kanun-sitra, klarinetti, darbuka-rumpu ja viulu). Heidän musiikkinsa on jonkinlainen sekoitus klassista ottomaani-, mustalais- ja populaarimusiikkia, jota nykyään on myös totuttu kuulemaan Balkanin eri maissa. Välillä he vaihtoivat soittimia keskenään, ja soundin luonne muuttui mielenkiintoisella tavalla, mikä olikin odotettavissa näin taitavilta soittajilta. Bändin turkkilainen impressaario, joka asustaa Pariisissa ja oli matkalla mukana, on muuten samalla myös kuuluisan bulgarialaisen klarinetistin Ivo Papazovin impressaario ja järjestää tämän keikkoja ympäri Balkania ja muualla. Näin kansat kohtaavat festivaaleilla ja maiden väliset rajat hälvenevät.

Perjantain clou oli Farmers market Norjasta, joka on ennenkin esiintynyt Suomessa. Bändin musiikki perustuu muutamaan peruselementtiin: bulgarialaiseen musiikkiin sekoitettuna rokkiin ja jazziin sekä huikeihin improvisaatioihin ja sooloihin. Tällä kertaa he eivät esiintyneet yhdessä jonkun bulgarialaisen laulajan kanssa, mutta standardikokoonpanoonhan kuuluu bulgarialainen multi-taitaja, saksofonisti Trifon Trifonov, joka todella otti yleisönsä virtuoosisuudellaan ja musikaalisuudellaan. Haitaristi Stian Carstensen, joka muuten myös soitti sähkökitaraa ja bulgarialaista kaval-huilua, on perin pohjin omaksunut bulgarialaisen soittotyylin jota hän tosin muuntaa oman päänsä mukaan. Muut soittajat, sähkökitaristi, rumpali ja basisti ovat myös Trondheimin jazz-konservatorion kasvatteja.

Poiketen vanhoista levytyksistä Farmers marketin esityksessä oli nyt vähemmän huumoria ja pelleilyä: voidaan sanoa että bändi on seurannut balkanilaisen populaarimusiikin trendejä ja omaksunut hallitsevan orient-gypsy-suuntauksen, n.s. kjutshek-tyyliin, mikä tietysti on hyvin mukaansa tempaavaa ja tanssittavaa musiikkia. Tämä orientalismi yhdistyy sitten bulgarialaiseen kansanmusiikkiin, ratshenitsoihin, kopanitsoihin ja pravo horoihin, vuorotellen m.m. latinorytmeillä täydessä anarkiassa. Bändi tanssitti haltioitunutta yleisöä kolmeen asti aamulla.

Festivaaliin oli viime hetkessä ilmoittautunut duo Kristijan Vagner ja Nikola Petrovic Serbiasta, jotka kuuluvat romaniankieliseen ja roomalais-katolilaiseen vlah-vähemmistöön. Ohjelmalehden mukaan he esittävät vanhaa rituaalimusiikkia, shamaanimusiikkia, tanssia ja laulua. He esittivät yksiäänistä viulu- ja huilumusiikkia, joka intiimiydessään ja lyyrisyydessään poikkesi yleisestä markkinameiningistä.

Last but not least, Sestri Bisserovi, kolme kauniisti laulavaa siskoa kolmine samoin laulavine tyttärineen, esiintyivät kolmena viimeisenä päivänä. He ovat kotoisin Lounais-Bulgariasta Pirinin vuoristosta samannimisestä kylästä, ja ovat lapsesta alkaen oppineet kansanlauluja isoäideiltään. He pitäytyvät vanhassa perinteessä, vaikkakin esittävät myös bulgarialaisten nykysäveltäjien teoksia ja sovituksia: heidän uransahan alkoi kuuluisassa Filip Kutev-yhtyeessä, josta he erosivat ja alkoivat kiertää maailmaa omana ryhmänään. He ovat vierailleet 33 maassa ja levyttäneet yli 500 laulua. Äskettäin ilmestyi heidän uransa 25-vuotisjuhlalevy.


He muodostavat kuin luonnostaan yhtyeen sillä heidän äänensä edustavat eri äänialoja: vanhin sisko Ljubimka laulaa sopraanoa, keskimmäinen Neda mezzosopraanoa ja nuorin Mitra alttoa. Lisäksi Nedan tytär Gergana ja Mitran kaksi tytärtä, Vera ja Rositsa laulavat laajennetussa kokoonpanossa. Joissakin heidän levyalbumeissaan esiintyy jopa kolme sukupolvea, mukaan lukien ’babat’ Levunovon kylästä lähellä Sandanskin kaupunkia. Ljubimkalla on kaksi poikaa, tamburansoittaja Manol ja rumpali Rosen, jotka laulavat vain satunnaisesti, mutta välillä säestävät trioa heidän keikoillaan. Ilouutinen on, että Veralle tänä vuonna on syntynyt tytär, joka edustaa neljättä sukupolvea ja joka hänen isoäitinsä, Mitran, mukaan on selvää laulaja-ainesta. Ei kai hänestä sitten muuta voi tullakaan, kun kaikki sitä odottavat!

Sestri Bisserovi ovat aikaisemminkin käyneet Suomessa, v. 2000 Rääkkylän Kihaus-festivaalissa, jossa he pitivät viikon kestävän bulgarialaisen laulumusiikin kurssin. Kurssilla oli joukko lupaavia nuoria suomalaisia naislaulajia, jotka sitten myös innostuivat ottamaan bulgarialaisia lauluja ohjelmistoonsa. Silloin Bisseroveja seurasi bändi, joka myös piti eri kansansoittimien pikakursseja. Soittimet ovat silloin gaida-säkkipilli, kaval-huilu, tambura-luuttu, gadulka-jousisoitin sekä tapan-rumpu.

Tällä kertaa he säestivät itseään vain omilla soittimilla, tamburoilla, darbuka-rummulla ja daire-tamburiinilla. Trion kuopus Mitra Bisserova on muuten kehittänyt virityssysteemin, missä tamburan yläkielipari soittaa melodiaa ja kolme alakieliparia soi unisonossa, eli samassa sävelkorkeudessa keskenään, kun normaalisti tamburan viritys on sama kuin kitaran neljän korkeamman kielen. Tämä viritys antaa soittimelle ohuen ja arkaaisen soinnin joka mielenkiintoisella tavalla kontrastoi lauluäänien kanssa. Darbuka-käsirumpua taas yhdistetään yleensä itämaiseen ja mustalaismusiikkiin, mutta sillä on perinteinen asema Pirin alueen, kuten myös Makedonian kansanmusiikissa.

Mielestäni heidän vaikuttavin esityksensä oli Haapaveden kirkossa, jonka upea akustiikka antoi hienon kaikupohjan. Vaikka he lauloivat kirkossa ohjelmisto koostui enimmäkseen suosituista kansanlauluista, erityisesti Pirin-Makedonian alueelta. Ohjelmaan kuului vain pari ortodoksista kirkkolaulua, joita he viime aikoina jonkun verran ovat esittäneet.

Bulgarialainen ja balkanilainen musiikki on toistaiseksi aika vähän tunnettua Suomessa, vaikka aika moni on käynyt lomalla Mustalla merellä. On kuitenkin selvää, että kiinnostusta tähän lajiin löytyy. Yleisö innostui aidosti Bisserovien laulusta ja siskot onnistuivat myös tanssittamaan yleisöä, ja opettivat workshopissaan joitakin lauluja ja tansseja.

Tästä inspiroituna helsinkiläinen Svirki Svirjat-bändi on päättänyt kutsua Mitra Bisserovan solistikseen konserttiinsa.

KONSERTTI SAVOY-TEATTERISSA 7.10.2004 KLO 19.00
ESIINTYJINÄ SVIRKI SVIRJAT SOLISTINAAN MITRA BISSEROVA SEKÄ ORKESTERI LAIKI FAMILIA.


Christoffer von Bonsdorff

Siirry sivulle