BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Vastaava päätoimittaja Sirkka-Liisa Lindqvist
Toimittajat Maj-Lis Lehessalo, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
  Ritva Särkisilta, GSM 040 5389266
Taitto Maj-Lis Lehessalo

 

Bulgarian viesti 02/2005 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)
Vilkas toukokuu, puheenjohtajan palsta
Bulgaria ja EU:n asettamat ehdot
Arvoisat Suomi-Bulgaria seuran jäsenet!
Bulgarian tiedotustilaisuus Eduskunnassa
Ongelmien ratkaisu riippuu aina tilanteesta …
Kotiinpaluu vai pahanmakuinen lääke?
Bulgarian kulttuuripäivät Suomessa
Bulgaria, runo
Bulgarialaista arkea opiskelemassa
Turun Bulgaria-Seuran vuosikokous
Arvokkaita kunniamerkkejä Suomi-Bulgaria seuraan
Seuran nettisivujen ylläpitäjä on vaihtunut
Kielikurssit
Keskustelutapaamiset
Gorni Dubnikin muistopatsas
Osastojen osoitteet


Vilkas toukokuu

Todellakin toukokuu on ollut erittäin vilkasta aikaa. On ollut tapaamisia, juhlia ja kokouksia. Merkittävimpiin tapahtumiin on kuulunut Valkeakosken osaston 30-vuotisjuhla, jota vietettiin 21.5. lämpimässä ilmapiirissä ja aurinkoisessa säässä. Kun viime vuonna Valkeakoskella järjestettiin seuramme Neuvottelupäivä, sää oli mitä erinomaisin. Niin se oli nytkin! Mitenkähän valkeakoskelaiset ovat onnistuneet saamaan "säätilauksensa" läpi?

Puheenjohtaja Inna Ilivitzkyn lyhyessä osaston historiaa käsitelleessä puheessa tuli jälleen kerran selkeästi ilmi Suomi-Bulgaria seuran toiminnan perusperiaatteiden toteutuminen. Olenkin ylpeä valkeakoskelaisten - kuten muidenkin perusosastojemme - aktiivisesta toiminnasta suomalaisten ja bulgarialaisten ystävyystoiminnasta ja sen monipuolisesta kehittämisestä. Jos satutte piipahtamaan Valkeakoskella, käykää myös kirjastossa, jossa suurlähettiläs Venelin Tsachevsky avasi Bulgaria-aiheisen valokuvanäyttelyn.

Vaikka kesä "hiljentää" jälleen toimintaamme, mutta ei se kokonaan hiivu. Suunnittelutyö vuoden 2006 Bulgaria kulttuuritapahtuman ympärillä jatkuu, monet seurat ovat järjestämässä jäsenilleen matkoja Bulgariaan, Bulgarian suurlähetystön kanssa jatketaan yhteisten projektien valmistelua, käydään neuvotteluja niin suomalaisten kuin bulgarialaistenkin virastojen ja yhdistysten kanssa projektien ajankohdista ja paikoista. Työtä riittää. Onneksi. Työn riittävyys, jopa kesäiseen aikaankin, kuvastaa seuramme elinvoimaisuutta ja jäsenistömme tarmoa.

Bulgarian Viestin nyt ilmestynyt numero on Bulgaria ja EU-painotteinen. Kevät on tässä mielessäkin ollut ystävämaallemme merkittävä. Tietenkin me haluamme kertoa kaikesta asian ympärille ja itse asiaan liittyvästä myös teille, siksi tässä numerossa on juuri näihin asioihin liittyviä kirjoituksia. Toki lehdessä on "elävääkin" kerrontaa Bulgariasta tänään. Meillehän ei riitä vain virallinen puoli asiasta, haluamme tietää myös - kuten sanonta kuuluu - kansan mielipiteitä. Näin tehden pidämme yllä tärkeää suhdetta itse bulgarialaisiin, opimme tietämään ja ymmärtämään heidän näkemyksensä oman maansa asioihin ja politiikkaan.

Mutta nyt - oikein leppoisan aurinkoista kesää teille kaikille!

Sirkka-Liisa Lindqvist
Puheenjohtaja

Alkuun


Suurlähettiläs Venelin Tsachevsky
Bulgaria ja EU:n asettamat ehdot

Tullakseen lopullisesti hyväksytyksi EU:n jäsenmaaksi Bulgarialle on esitetty koko joukko erilaisia ehtoja, jotka sen tulee täyttää ennen 1.1.2007. Näiden ehtojen joukossa on myös seuralaisiamme ja Bulgarian ystäviä kiinnostavia kysymyksiä. Päätimme esittää ne Bulgarian suurlähettiläälle ja saimme häneltä seuraavanlaiset vastaukset.


1. Mikä on tilanne tänään ja miten Bulgaria aikoo ratkaista korruptio-ongelmansa?
Kyllä, tämä ongelma on tosiaan olemassa Bulgariassa ja sen ratkaiseminen ja olennaisen kehityksen saavuttaminen on eräs EU:n meille asettamista ehdoista. Sanon olennaisen kehityksen saavuttaminen, koska maailmassa ei ole valtiota, jossa korruptio olisi kitketty juurinen. Jopa Suomessa, jossa kansainvälisten vertailututkimusten mukaan korruptio on alhaisimmallaan, tätä ilmiötä ei ole poistettu. Mitä taas tulee Bulgariaan, kansainvälisen "Transparency International" -yhdistyksen mukaan vuonna 2004 Bulgarian korruptioindeksi oli samalla tasolla Tsekin ja Kreikan kanssa ja alhaisempi kuin Latvian, Slovakian ja Puolan, jotka jo ovat EU:n jäsenmaita.

Objektiivinen arvosana tämän kysymyksen tiimoilta on, että maamme nykyisen hallituksen aikana Bulgaria on saavuttanut tuntuvan edistysaskeleen korrup-tionvastaisessa taistelussa. Tämä johtuu hallintorakenteissa sekä laissa saavutetuista uudistuksista, etenkin suuremman julkisuuden ja valvonnan takaamisessa valtionhallintoon. Viime vuonna hallitus hyväksyi joukon korruptionvastaisia säännöksiä, jotka koskivat muun muassa työntekijöiden osuutta ja osallistumista hallintojärjestelmiin.
Tällä hetkellä Bulgariassa valmistellaan lakia, jonka avulla voidaan estää korruptio. Bulgarian johdon tärkeimmät ponnistelut kohdistuvat mahdollisimman nopeasti viimeisteltävän oikeusjärjestelmän uudistamiseen, jossa tärkein tehtävä on uuden rikoslain hyväksyminen. Juuri tämä on ratkaiseva tekijä menestyksellisessä taistelussa korruptiota ja rikollisuutta vastaan.

Maamme oikeusjärjestelmän uudistaminen on EU:n perusvaatimus, joka Bulgarian tulee toteuttaa voidakseen tulla määräajassa - 1. tammikuuta 2007 - hyväksytyksi Euroopan Unioniin. Tähän kysymykseen liittyvät myös poliittinen yhteisymmärrys ja yhteiskunnallinen tuki. Hallitus on jo kehittänyt ja esittänyt maamme eduskunnalle uuden lain, joka tullaan hyväksymään tulevan syksyn kuluessa. Tämä laki luo tarpeellisia laki- ja muita asetuksia ja olosuhteita korostavan oikeusjärjestelmän tehokkuuden, ja tulee varmuudella myötävaikuttamaan huomattavasti menestyksellisempään taisteluun korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan Bulgariassa.

2. Kuinka suuri osa Bulgarian valtiobudjetista käytetään opetukseen ja kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen?
Bulgarian valtionbudjetin pyrkimys on finanssivarojen jatkuva kasvu ja varojen lisääminen sosiaalisiin tarpeisiin, joiden määrä valtion menoissa on lisääntynyt.Tämä on ollut tyypillistä vuodesta 2000. Bulgarian BTK keskimääräinen vuosikasvu on ollut 5%. Vuonna 2005 opetukseen käytettävät kulut nousivat noin 15 %, BKT osuus on lähes 5%. Investointien, tietoliikennetekniikan, ilmaisten oppikirjojen ja ruoan sekä muiden kohteiden varannot kasvavat. Valtionbudjetissa terveydenhuoltoon varatut rahat ovat myös kohoamassa ja tällä hetkellä niiden määrä BKT:sta on 4,3%. Bulgariassa on valtiollinen erikoisrahasto, joka takaa jokaiselle sosiaalisesti heikossa asemassa olevalle kansalaiselle tietyn-asteiset terveyspalvelut. Valtion talouspolitiikan olennainen osa liittyy kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen ja ympäristönsuojeluun suunnattuihin varoihin. Vuosina 2004-2005 kulttuurin kehitykseen suunnatut varat muodostivat BKT:sta 2,5 %

Hallituksen voimakas sosiaalipolitiikka on pysyvä tendenssi, jonka pyrkimyksenä on nostaa suurimman osan bulgarialaisten elintasoa. Menestyksellinen talouspolitiikka alensi työttömyyttä vuonna 2001 lähes 20%:sta nykyiseen 11,5 %:iin. Inflaatio on viime vuosina ollut alle 5%, vuonna 2004 se oli 4 %. Tänä vuonna sen odotetaan olevan noin 3,5%. Vuosina 2000-2004 väestön keskimääräinen ansiotaso on noussut noin 40%. Näistä luvuista ja kehityksestä huolimatta Bulgaria jää edelleenkin EU-valtioiden tasosta. Ennusteiden mukaan, maan liittyessä EU:hun vuonna 2007, ansiot kaksinkertaistuvat ja nousevat 250-300 euroon.

3. Miten Bulgaria käyttää EU:lta saamiaan tukia?
Bulgarian EU:lta saama taloudellinen tuki on tänään 5 miljardia euroa. Merkittävää on myös EU-valtioiden Bulgarialle osoittamien investointien määrä, joiden arvioidaan tällä hetkellä olevan yhteensä noin 10 miljardia euroa. EU:n pyrkimyksenä on jatkuvasti kasvattaa Bulgarialle annettavan tuen määrä, jonka turvin rahoitetaan erilaisia projekteja - pääasiassa PHARE, SAPARD ja ISPA-ohjelmien välityksellä. Viime vuosikymmenen aikana Bulgaria on saanut EU:lta noin 300 miljoonaa euroa, joka on tällä hetkellä kasvanut noin 420 miljoonaan euroon. Viimeisten neljän vuoden aikana saatujen tukien summa on yhteensä yli 2 miljardia euroa, joista suurin osa - 1,2 miljardia euroa - on suunnattu infrastruktuuri - ja ympäristöprojekteihin. PHARE-ohjelma (talouden rakenneuudistukset) on saanut 600 miljoonaa eu-oa ja SAPARD-ohjelma (maanviljelys) 300 miljoonaa euroa.

Vuosina 2007-2009 Bulgaria tulee saamaan EU:lta vielä suuremman summan tukea, eli noin 4,6 miljardia euroa. Tästä summasta 2,3 miljardia euroa, on suunnattu rakennealojen uudistamiseen, 833 miljoonaa euroa aluetukiin, 1 522 miljardia maanviljelyyn ja 240 miljoonaa euroa EU:n ulkoisten rajojen vahvistamiseen. Tänä aikana Bulgaria saa 210 miljoonaa euroa tukea voidakseen sulkea Kozloduin atomivoimalan kolmannen ja neljännen ydinreaktorin.

Mitä taas tulee EU:lta saatujen tukivarojen käyttöön, niin pyrkimyksenä on niiden kartuttaminen. Suurin käyttöprosentti saadaan PHARE-ohjelmalta, joka on tällä hetkellä virallisten tietojen mukaan 97%. ISPA-ohjelma on 20% ja SARAPAD-ohjelman noin 50%. Ohjelmista esitetään vuosittain tilikertomus, joka on selkeämpi kuin ns. periodeittain annettava raportti varojen käytöstä. Näin vältytään myös myöhästymisiltä rahavarojen esittelyssä ja käytössä.

Valitettavasti Bulgariassa EU-varojen käytön heikkous ilmenee investointiprojektien valmistuksessa, joka taas heijastuu erityisesti infrastruktuurissa.

Haastattelija: Sirkka-Liisa Lindqvist
Suurlähettilään vastausten käännös: Filipa Varnas

Alkuun


Bulgarian suurlähettilään kutsu seuran jäsenille
Arvoisat Suomi-Bulgaria seuran jäsenet!
Arvoisat Bulgarian ystävät!

Jokin aika sitten - 3.3.- bulgarialaiset viettivät maansa kansallispäivää, Bulgarian vapautumista 500 vuotta kestäneestä turkkilaisvallasta. Me bulgarialaiset olemme ja tulemme aina olemaan kiitollisia niille valtioille ja kansoille, jotka osallistuivat Venäjän ja Turkin väliseen sotaan vuosina 1877-1878, jonka seurauksena Bulgaria sai vapautensa ja on nyt ollut 127 vuotta itsenäinen valtio. Me muistamme, että tähän sotaan osallistui noin 1000 suomalaista vapaaehtoista, jotka osoittivat poikkeuksellista sankaruutta taistellessaan epäitsekkäästi tuhansia kilometrejä Suomesta sijaitsevan valtion vapauden puolesta.

Bulgarian kansa arvostaa vapaustaistelulleen saamaansa apua. Tuolloin Suomikin oli vieraan valtion vallan alla, mutta suomalaiset osoittivat kansainvälistä solidaarisuutta taistellessaan bulgarialaisten itsenäisyyden puolesta. Kumarran sankarisotilaiden edessä, joista noin 200 eli joka viides sotaan osallistunut antoi elämänsä Bulgarian vapauden puolesta. Erityisesti bulgarialaiset muistavat suomalaisten sotureiden sankaruuden taistelussa, joka käytiin Gornyi Dubnjakin kylän luona 24. lokakuuta 1877. Muistamme myös Stara Planinan ankarissa talviolosuhteissa sekä muissakin taisteluissa - sodan ensipäivistä sen päättymiseen - osoitetut sankariteot.

Kirkkain symboli Bulgarian kansan suomalaissankareille osoittamasta kiitollisuudesta on Gornyi Dubnjakiin suomalaispataljoonan kunniaksi vuonna 1881 pystytetty muistomerkki, jonka alustaan on haudattu 22 Bulgarian vapautussodassa kaatunutta suomalaissotilasta. Joka vuosi tuhannet bulgarialaiset ja suomalaiset laskevat kukkia tälle muistomerkille ja tällä tavoin kunnioittavat näiden sankareiden muistoa

Hyvät Ystävät!

Vuoden 2005 alussa - aloitteestani - käynnistyi vapaaehtoinen keräyskampanja Gornyi Dubnjakin muistomerkin kunnostustöiden rahoittamiseksi. Ja niinpä nyt, Hyvät Ystävät, käännynkin kaikkien Suomi-Bulgaria seuran jäsenten puoleen toivomuksella, että myös te osallistuisitte tähän projektiin ja tällä tavoin jatkaisitte maittemme ystävyyssuhteiden kehittämistä.

Olen vakuuttunut, että te, kuten myös Bulgarian Tasavallan suurlähetystön henkilökunta täällä Helsingissä ja Suomessa asuvat bulgarialaiset, yhteisvoimin osallistutte tähän keräyskampanjaan, joka mahdollistaa säilyttää Gornyi Dubnjakin muistomerkin myös tuleville sukupolville.

Bulgarialla ja Suomella on syvät historialliset ystävyyssuhteet sekä suurenmoiset näkymät yhteistyöprojektien jatkamiselle myös tänään, mahdollisuudet rakentaa ja kehittää demokraatista yhteistä Eurooppaa. Jatkakaamme tätä perinnettä!

Erityisen sydämellisen kiitoksen sanat kuuluvat Suomi-Bulgaria seuran johdolle ja kaikille jäsenille teidän monivuotisesta ja tuotteliaasta työstänne, jonka myötä olette tehneet Bulgariaa tutuksi Suomessa ja suomalaisille, edistäneet kahden kansan välistä ystävyyttä. Toivotan teille terveyttä ja menestystä!

Venelin Tsachevsky
Prof.tri
Bulgarian Suomen suurlähetystön suurlähettiläs

Suomen Bulgarian Suurlähetystössä, Kuusisaarentie 2, Helsinki, on ko. kampanjaa varten järjestetty keräyslipas.

Alkuun


Bulgarian tiedotustilaisuus Eduskunnassa

Bulgarian suurlähettiläs tohtori Venelin Tsachevsky piti eduskunnassa kansainvälisen yksikön järjestämän tiedotustilaisuuden allekirjoittaneen myötävaikutuksella 27.4.2005. EU:n jäsenyyttä hakeva Bulgaria allekirjoitti jäsenanomuksen 25.4.2005 samaan aikaan Romanian kanssa.

Paikalla oli Bulgarian ja Romanian suurlähettiläiden lisäksi kansanedustajat Jari Vilén, Markus Mustajärvi, Terhi Peltokorpi, Leena Rauhala, Arto Satonen ja Kari Uotila sekä kansanedustaja Jukka Roosin avustaja Tapani Salonen. Kansainvälistä yksikköä edusti kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo. Paikalla oli myös lehdistön edustajia. Monet paikallaolijoista ovat hiljattain Bulgariassa vierailleen eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä. Tulkkauksista huolehtivat Ilkko Suvilehto ja Marjo Cosma.

Bulgaria palaa eurooppalaiseen perheeseen

Bulgarian kulku kohti EU-jäsenyyttä on alkanut hyvin. Bulgaria on tällä hetkellä Romaniaa edellä EU:n jäsenehtojen täyttämisessä. Esimerkiksi Bulgarian rajavalvontajärjestelmä on yhteensopiva EU:n standardien kanssa, suurlähettiläs Tsachevsky kertoo.

Bulgarian talouskasvu on Euroopan nopeimpia. Ulkomaiset investoinnit ovat kasvaneet rajusti. Talouden suunta näyttää hyvältä. Turismi on tärkeä tulonlähde Bulgarialle, ja turismiin panostetaan voimakkaasti tulevina vuosina. Myös tämän sektorin kasvunäkymät ovat valoisat, suurlähettiläs Tsachevsky sanoo.

Euroopan unionin jäsenyys edellyttää lainsäädännön muuttamista. Myös tämä tehtävä on käynnistynyt.
Bulgarian lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan EU:n lainsäädännön kanssa.

Mielipidemittausten mukaan ylivoimainen enemmistö bulgarialaisista tukee maansa liittymistä Euroopan unioniin. Vahvasta tuesta huolimatta asiasta tullaan järjestämään kansanäänestys ennen maan liittymistä. Kansanäänestyksen tavoite on pikemminkin informatiivinen kuin päätöksentekoa tukeva. Kansalaiset on tarkoitus tutustuttaa EU:n toimintaperiaatteisiin kokeilemalla kansanäänestystä. Tavoitteena ei ole ratkaista maan liittymistä, koska asia on jo käytännössä ratkaistu, suurlähettiläs Tsachevsky muistuttaa.

Kesäkuu 2005 on Bulgarialle tärkeää aikaa. Tuolloin maassa järjestetään parlamenttivaalit. Mielipidemittausten mukaan Bulgarian sosialistipuolue on suosituin puolue.

Tapani Salonen
varapuheenjohtaja

Alkuun


Bulgarian suurlähettiläs Venelin Tsachevsky:
Ongelmien ratkaisu riippuu aina tilanteesta ...

Totesi Bulgarian suurlähettiläs Venelin Tsachevsky Euroopan komission Suomen edustustossa Helsingissä 28.4.2005 järjestetyssä Bulgarian ja Romanian tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi edustuston päällikkö Reijo Kemppainen, joka toivotti molempien maiden suurlähettiläät sekä heidän valtionsa tervetulleiksi EU-perheeseen.
"Olen vakuuttunut, että niin Bulgaria kuin Romaniakin tulevat täyttämään kaikki EU:n asettamat ehdot ja rikastuttavat EU:n toimintaa", sanoi Reijo Kemppainen.

Suurlähettiläs Venelin Tsachevsky korosti puheessaan EU-perheeseen astumisen olevan Bulgarialle sekä taloudellisesti että poliittisesti tärkeä askel. "EU-perheeseen hyväksyntä on maalleni ja sen historialle tärkein kansainvälinen akti", sanoi suurlähettiläs Tsachevsky.

"Tämä tärkeä prosessi sai merkittävän tuen Helsingissä joulukuussa 1995 alkaneessa prosessissa. Suomi on Bulgarialle merkittävä esimerkkimaa demokratiasta ja sen toteuttamisesta. Tietenkin meillä on vielä ongelmia, joiden ratkaisu usein riippuu tilanteesta, mutta meidän tulee olla realistisia niitä ratkoessamme. Itse olen erittäin optimistinen maani ja bulgarialaisten tulevaisuudesta. Tärkeimpiä tehtäviämme on olla vahvoja ja antaa tukemme EU-maiden toiminnoille eri vaiheissa ja jopa kiperimmissäkin kysymyksissä," sanoi suurlähettiläs Tsachevsky.

Läsnäolijoita kiinnosti kummassakin maassa (Romaniassa ja Bulgariassa) rehottava korruptio. Tähän suurlähettiläs Tsachevsky totesi, että Bulgarian hallitus on hyväksynyt korruption vastaisen taisteluohjelman, jota maassa toteutetaan jo nyt. Myös se, että Bulgaria on hyväksytty liittymään EU:hun, on uusi voimakas ase ja keino taistella korruptiota ja sen kaikkia ilmenemismuotoja vastaan, sanoi suurlähettiläs Tsachevsky.

Sirkka-Liisa Lindqvist

Alkuun


Riemua ja epäilyksiä ruohonjuuritasolla:
Kotiinpaluu vai pahanmakuinen lääke?

Bulgarian EU-sopimuksen allekirjoituspäivä 25.4. oli kouluissa vapaapäivä ja Sofia oli täynnä hilpeää karnevaalimeininkiä. Kansanpuvuissa pistettiin horoksi ja kulkueita johtaviin kuorma-autoihin oli rakennettu ilmapalloista EU:n ja Bulgarian lippuja kuvaavia asetelmia.

Kaikki merkittävät puolueet kannattavat jäsenyyttä. "Bulgaria palaa kotiin" otsikoi sosialistisen puolueen Duma-lehtikin. Pari päivää aiemmin se oli kertonut, että maan leipomoista 85% ei selviä maan EU-kuntoon rukkaamisen puristuksessa, vaan lopettaa vuoteen 2007 mennessä ja maassa syödään silloin tuontileipää. Ja että kolmannes vielä jäljellä olevista sairaaloista joudutaan sulkemaan, koska ne eivät täytä EU:n asettamia vaatimuksia.

Virallisen Bulgarian riemu ei tuntunut heijastuvan ruohonjuuritasolle aivan sekoittumattomana. Kun jututin ihmisiä aiheesta, positiivisesti EU-jäsenyyteen suhtautuneetkin asennoituivat siihen kuin pahanmakuiseen lääkkeeseen: nieltävä on, jos aikoo tervehtyä. "Kannatan liittymistä - vaikka hinnat kyllä nousevat ja palkat eivät. Pitkällä tähtäyksellä EU on kuitenkin ainoa vaihtoehto", oli tyypillinen kannanotto. Monet olivat pettyneitä siihen, että EU:sta ei järjestetty kansanäänestystä - niin kuin ei kyllä tehty NATO:on liittymisestäkään.

Erityisesti EU:n suosiota tuntuu nakertavan Kozhloduin ydinvoimalan neljän sulkemisuhan alla olevan reaktorin kohtalo. Aika yleinen bulgarialainen käsitys oli, että reaktorit ovat moderneja ja täysin turvallisia. EU:n sulkemisvaatimusten taustalla nähdään Ranskan intressit. Kerrottiin, että ranskalaiset rakentavat Romaniaan suurta ydinvoimalaa ja sille halutaan saada ne Turkin ja Balkanin sähkömarkkinat, joita Bulgaria nyt hallitsee.

Reaktorien sulkeminen onkin kova pala maalle, jonka vientituloista naapurimaihin myyty ydinsähkö on tuonut merkittävän osan. Jonkinnäköiseksi lohdutukseksi kai tarjottiin mahdollisuutta ilmaista mielipide ydinreaktoreiden kohtalosta. Televisiossa mainostettiin huhtikuussa äänestystä, joka kulki nimellä grazhdanski referendum, kansalaiskansanäänestys. Enemmän se muistutti suomalaista euroviisuäänestystä, sillä kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä joko puhelimitse tai paperilla ja ilmeisesti niin monta kertaa kuin haluaa. Tulokset viedään kuulemma EU:n tietoon.

EU:sta maahan tulevalle ja jo tulleelle rahalle löytyy joka tapauksessa käyttökohteita ja se tietää lisää työpaikkoja ja lisää hyvinvointia työttömyyden koettelemassa maassa.

Ritva Särkisilta

Alkuun


Bulgarian kulttuuripäivät Suomessa

Elokuvia, konsertteja...

Kaikkea tätä ja vähän muutakin ohjelmaa tullaan näkemään vuoden 2006 aikana Suomessa järjestettävillä Bulgarian kulttuuripäivillä. Tapahtumaa valmisteleva toimikunta on jo kirjannut muutamia tapahtumia, kuten; vuoden 2006 Helsingin Juhlaviikolla järjestettävän bulgarialaisten dokumenttielokuvien viikon. Tässä projektissa seuramme yhteistyökumppanina on DocPoint- yhdistys eli dokumenttielokuvafestivaalien taitava järjestäjä yhdistys, jolla on merkittävää kansainvälistä kantavuutta ja osaamista. Olemme ylpeitä, että DocPoint on yhteistyökumppaninamme tässä asiassa, että voimme monien kyselijöiden ja toivojien pyynnöstä esittää Suomessa bulgarialaisia - kansainvälisilläkin dokumenttielokuvafestivaaleilla palkittuja - teoksia. Siis - seuratkaapa lehtien ym. tiedotusvälineiden tiedostoja ja uutisointia tämän asian tiimoilta.

Konsertteja ja elokuvailtoja

Lauantaina 22.4.2006 (alkaen kello 15.00) olemme varanneet Savoy-teatterin bulgarialaista musiikkia varten. Tässä konsertissa tullaan kuulemaan niin kansan- kuin klassistakin musiikkia soitettuna, laulettuna ja tanssittuna. Myös kirjallisuusillat ja elokuvakerho kuuluvat Bulgarian kulttuuria esitteleviin tapahtumiin. Nämä tapahtumat on tarkoitus aloittaa jo syksyn aikana. Seuratkaahan Bulgarian Viestin ja seuramme nettisivujen tarjontaa. Konsertteja ja muita tapahtumia tullaan järjestämään Helsingin lisäksi myös seuramme paikallisosastoissa. Joten - tapahtumakalentereita tutkailemaan.

Valokuvanäyttely

On idea, joka jo muutaman vuoden ajan on kytenyt seuralaistemme ja ainakin hallituksen mielessä. Siispä - tässä kutsu osallistua tähän näyttelyyn, jonka teema on MINUN BULGARIANI. Valokuvanäyttelyn tarkoitus on, että kertoisitte kuvin Bulgaria-kokemuksistanne ja paikoista, joissa olette vierailleet, lomailleet jne. Tätä näyttelyä varten kootaan erityinen näyttelytoimikunta ja näyttelyä "kierrätetään" paikallisosastojen alueilla. Tulemme myöhemmin lähettämään tarkemmat ohjeet kuvien koosta, näyttelyn ajankohdista jne. Mutta nyt - suunnittelumyssy päähän ja valmistelevaan toimintaan!

Mahdollisista muista toivomuksistanne ja esityksistänne voitte kertoa puheenjohtajalle.

Sirkka-Liisa Lindqvist

Alkuun


BULGARIA

Talot kuin hellahuoneet
solhälla, auringonkämmenellä
hella, oma liekki - elämänliekki

Enää en valvo petoja värjyen
luolan suulla elämänliekkiä
Säteilet lämpöä
luot turvaa tupaan

Enää ei tupaa ei hellaa
vesiputket elementit nurkissa kolaa

Tulin maahan, jossa on pieniä mökkejä
Ikkunain eessä kuisteilla
pienet pöydät
vinteillä kapeat sängyt

Joka tuvassa pieni hella
Eikä se ole vain muistojen maa
Se maa on Bulgaria

Leena Hänninen

Alkuun


Bulgarialaista arkea opiskelemassa

Bulgaria on ihana maa. Kun keskeltä Rodopien kukkivia vuoriniittyjä löysi pienen, vuosisataisista perinteistä kertovan kappelin, sai aitoja turistiväristyksiä. Tai kun söi tunnelmallisen ravintolan puutarhassa peribulgarialaisen aterian muutamalla levalla.

Mutta toisenlaisiakin tuntemuksia oli tarjolla, kun seurasi ihmisten arkea ja keskusteli vanhojen tuttavien kanssa. Kun käveli Sofian keskustan katuja, joilla vanhukset myivät pihansa kukkia, vihanneksia ja nokkosia. Tai lauloivat ja soittivat hattu edessään. Tai kun luki lehdistä koko lailla kauheita tilastoja ja uutisia.

Tällaista ei ollut ennen marraskuun kymmenettä 1989, niin kuin bulgarialaiset sanovat, kun tarkoittavat järjestelmän vaihdosta - jonka jälkeen nyt huhtikuussa olin ensimmäistä kertaa maassa.

Siirtymäkausi tuntuu syösseen maan jamaan, jossa vallitsee raaka kahtiajako. Lähinnä meikäläistä Palkansaajien tutkimustoimistoa vastaava KNSB-instituutti julkisti huhtikuun puolivälissä raportin, jossa kerrottiin, että 49,1% kansasta elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysrajaksi on laskettu 132,47 levaa/kk.(n. 67 euroa, eurolla saa pyöreästi kaksi levaa) Instituutin mukaan normaaliin elämään Bulgariassa tarvittaisiin 331,66 levaa/kk henkeä kohti eli nelihenkisellä perheellä pitäisi siis olla käytössään 1327 lv/kk. Kun keskipalkka on n. 300 levaa niin… Rikkaiden määrän kerrottiin seuraavan päivän lehdessä kasvaneen 430%:lla vuodesta 1999. Silloin heidän määräkseen laskettiin 1,6 %, nyt 7 %.

Yksi syy köyhien määrään on KNSB-instituutin johtajan Ljuben Tomevin mukaan se, että minimipalkkojen luvattu 25%:n korotus on myöhässä. Niiden olisi jo pitänyt nousta 225 levaan. To-mev laski, että viimeisen viiden vuoden aikana reaalipalkat ovat kuitenkin nousseet 18,4% ja eläkkeet 14,1%. Verrattuna Länsi-Euroopan vastaaviin lukuihin korotukset ovat suuria, mutta Bulgariassa ne eivät riitä kompensoimaan elämisen kallistumisesta aiheutuneita kustannuksia. Elinkustannukset jatkavat nousuaan ennusteiden mukaan myös seuraavat viisi-kuusi vuotta ja pitävät inflaation 6-7%:n tasolla, Tomev arvioi. Ja seuraavana päivänä luetaan lehdistä, että leipä kallistuu vuoden loppuun mennessä 40-45%! Tomev ennustaa kuitenkin, että EU vaatii maalta ennen jäsenyyttä toimia, jotka vähentäisivät köyhien määrän 25-30 %:iin.

Eläkkeelle 70-vuotiaana?

Eläkejärjestelmän muutos oli iso vedenjakaja monen naisen kohdalla. Vanhan järjestelmän mukainen naisten eläkeikä oli 55. Ystävättäreni Lidija, 59, olisi vanhan järjestelmän mukaan jo eläkkeellä. Uuden eläkejärjestelmän mukaan hän laskee pääsevänsä eläkkeelle seitsemänkymppisenä. Sillä eläkkeeseen oikeuttavat "19 pistettä" voi kerätä vain työvuosista ja ikävuosista. Kun työ valtion instituutissa meni Lidijalta melkein 25 työvuoden jälkeen eikä uutta työtä ole löytynyt, vain ikävuodet voivat enää kerryttää pisteitä.

Onnekkaampi on Minka, hän on eläkkeellä - tosin eläke on vähän alle sata levaa eli alle 50 euroa. Hänen miehensä onneksi saa tuplaten sen verran. Batshkovon kylässä keskustelin kahden rouvan kanssa, jotka kertoivat saavansa eläkettä 70 levaa kuussa. Se on kuulemma melko tavallinen summa maaseudun naiselle. On vaikea käsittää, miten sellaisilla eläkkeillä tulee toimeen - eikä kai pelkillä eläkkeillä tulekaan. Siinä selitys katukauppaan

Virallisesti työttömiksi rekisteröityneitä maassa on n.17 %. Rekisteröitymättä jääneitä arvellaan olevan toinen mokoma. Esimerkiksi Lidija ei ilmoittautunut työttömäksi. Hän selittää, että summa, jonka voisi saada olisi aika mitätön, ja toiseksi hänellä on omistusasunto ja vaatimaton kesämökki, jotka voivat olla esteenä sosiaaliavun saamiseen. Hän tekee kotona freelance työnä horoskooppeja - opiskeli siis uuden ammatin.

Lukukausimaksu 2 x keskipalkka!

Lidijan poika opiskelee Sofian uudessa yliopistossa ja maksaa huikeita summia opiskelustaan. Suomalaista opintotukijärjestelmää vastaavaa systeemiä ei enää ole. Hänen äitinsä laskee yhden lukukauden maksavan n. 700 levaa, ja kun kandidaatin tutkintoon menee neljä vuotta ja maisterin tutkintoon lisäksi 1,5 vuotta, koko tutkinnon hinnaksi tulee 8000 levaa! Pojan isä avustaa lukukausimaksuissa ja poika itse tekee iltaisin etätyötä eräälle radioasemalle - tietoliikennealan taidoilla on onneksi kysyntää.

Äiti ja poika elävät tilavassa omistusasunnossaan ilmeisesti kohtalaisen mukavaa elämä. Sama koskee itse asiassa lähes kaikkia muitakin tuttavia. He kertovat, kuinka tiukkaa heidän asemassan olevan ihmisen elämä periaatteessa on, mutta lisäävät nopeasti, että heillä tosin ei. Joko he ovat hankkineet itselleen jonkin uuden tulolähteen, jatkavat vanhassa ammatissaan free lance-pohjalta, omistavat kakkosasunnon, jota vuokraavat tms. Siinä ehkä selitys siihen, miksi kaupungilla liikkuvat ihmiset niin suurelta osin näyttävät hyvinvoivilta, istuvat kahviloissa, syövät ravintoloissa, käyvät teatterissa ja ajelevat autoillaan. Ihmiset ovat kekseliäitä, yritteliäitä ja ahkeria - ja selviävät, vaikka tilastot todistavat muuta.

Kaikkea on kaupan

Hienot liikekadut ovat täynnä liikkeitä, jotka myyvät merkkitavaraa. Kännykkäkaupan ovella päivystää virkapukuinen vartija. Näin on myös pankeissa. Merkkituotteita myyvän liikkeen vastapäätä katupöydillä myydään köyhän miehen versioita samoista tuotteista. Katukauppa on vilkasta. Kirjatkin löytää parhaiten kadun laidalta, Slaveikovin kirjatotorilta, josta itsekin ostin kirjani.

Slaveikovin hedelmä- ja vihannestorilla on kaikkea ja ulkomaalainen on haluttu asiakas. Hän voi ostaa myös tolkuttoman kalliita erikoisvihanneksia tai hedelmiä: yksi mango 5 levaa tai viinirypäleitä 12,90 levan kilohintaan. Kun ottaa huomioon, että keskipalkka on n. 300 levaa, tavallisempienkin hedelmien ja vihannesten - kuten esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen huhtikuiset 3-4 levan kilohinnat - olivat aika korkeat.

Vaikka leivän, lihan ja munien hinnat ovat tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä laskeneet 2-4%, niiden samoin kuin vihannesten ja hedelmien kulutus on vähentynyt. Yksi selitys lienee kohonneissa lämmitys- ja vesimaksuissa. Paljon vihanneksia ihmiset silti näyttävät edelleenkin kantavan kasseissaan ja asuntoni lähietäisyydellä on kaksi sen tason lihakauppaa, että Suomessa sellaisia löytää vain kauppahalleista. Jonkunhan ne täytyy pitää pystyssä!
Ja kun käyn teatterissa lauantai-iltana, se on aivan täynnä.

Rahanpesua ja suurten suosimista

Kaupungilla kulkiessa silmiin pistävät kaikkialla näkyvät käännöstoimistojen ja notariaattien kilvet. Mihin sellaista määrää tarvitaan?

Television kuvausryhmä on tehnyt kokeen ja laatinut dokumentit yrityksen perustamista varten. Perustajan nimi on yhden todellisen henkilön, osoite toisen ja GSM-numero kolmannen. Neljäs menee sisään notariaattiin perustamaan yritystä, kuvausryhmä odottaa ovella ja haastattelee häntä palatessa. Onnistuiko? Onnistui, ei mitään vaikeuksia. Tarkistettiinko tietoja? Ei yhtään. Kysyttiinkö henkilöpapereita? Ei. Ja tällä firmalla voi nyt sitten harjoittaa esimerkiksi vaikkapa rahanpesutoimintaa.

Harmaatalous on ilmeisesti paljon muutakin kuin vähäistä katukauppaa. Korkeissa asemissa toimivista, privatisoinnin yhteydessä omaisuuksia kahmineista ökyrikkaista, erilaisin liiketoimin rikastuneista mafiosoista ja erilaisista lahjustenvaatijoista kerrotaan yleisesti kaikenlaisia juttuja, mutta niiden todenperäisyyttä on vähän paha tarkistaa.

Suuria yrityksiä suositaan ja pienet pannaan ahtaalle, sanoo tuttavantuttava ja kertoo: hän perusti kiinteistönvälitystoimiston ja palkkasi sinne lisäkseen yhden henkilön. Aluksi menikin hyvin. Sitten alettiin korottaa toimilupamaksuja, jotka kerättiin vuosittain. Maksu nousi ko. aikaan 4000 levaan vuodessa. Se merkitsi siis vuokra-, puhelin-, palkka- ym. juoksevien kulujen lisäksi runsaan 300 levan kuukausittaisia lisäkustannuksia. Samansuuruinen toimilupamaksu peritään kaikilta yrityksiltä liikevaihtoon tai henkilöstömäärään katsomatta. Ei liene yllätys, että pienet eivät selviä, mutta suuret lihovat. Tuttava lopetti yrityksensä ja sanoo, että Sofian kaupunginjohtajan Stefan Sofianskin omistamalla suurella kiinteistönvälitysliikkeellä on nykyisellään lähes hallitseva asema markkinoilla.

350 puoluetta ja ostalgiaa

Entä muutos? Jos monet sitä haluavat, niin onko se sitten tulossa kesäkuun parlamenttivaaleissa? Valinnanvaraa ainakin on.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Mihail Konstantinov arveli, että 15 puoluetta ja vaaliliittoa onnistuu täyttämään lain vaatimukset ja rekisteröitymään vaaleja varten. Loput n. 300 luultavasti lähinnä seuraavat vaaleja televisiosta. Loput 300? Bulgariassa on tosiaan n. 350 puoluetta ja uusi perustetaan melkein viikoittain! 150 niistä on joihinkin vaaleihin jo osallistunut. Vakavasti otettavia määrästä lienee vain kourallinen.

Entisen ja nykyisen demokratiavajeen erot summaa eräs ystävättäreni sanomalla: "ennen piti vähän miettiä, mitä sanoi ihmisten aikana. Nyt et löydä kuulevaa korvaa, vaikka mitä sanoisit". Kulloistenkin vallanpitäjien kovakorvaisuus ihmisten kärsimyksille onkin vienyt niiden edustamilta puolueilta uskottavuutta ja tehnyt ihmisistä kyynisiä. Kovakorvaisuus tai sitten voimattomuus. Vaaleissa on yleensä hävinnyt vallassa oleva puolue - niin kai nytkin. Saksalaista ostalgiaa vastaavaa entisten aikojen ihannointia ymmärrettävästi löytyy erityisesti vanhemmasta väestä. Ystävätär, joka vuosikymmenet kieltäytyi liittymästä puolueeseen, haikailee nyt menneitä onnenaikoja. Siihen, että nykymenolla elämä voisi kohentua, hän ei usko, mutta ei myöskään muutokseen. Kenellä olisi näissä oloissa voimia vastustaa väärää kehitystä? hän kysyy.

Palaan hänen luotaan vähän kallella kypärin minäkin. Kun kuljen yliopiston edessä olevan puiston halki, näen että nuoret ihmiset pystyttävät sinne banderolleja, joissa vaaditaan Bulgarian pitämistä geeniruuasta vapaana vyöhykkeenä. Mutta onhan joillakin siis voimia, nuorilla ihmisillä! Sieltähän sen korjaavan liikkeen täytyy tulla!

Ritva Särkisilta

Alkuun


TURUN BULGARIA-SEURAN VUOSIKOKOUS

Turun Bulgaria-seuran vuosikokous pidettiin lauantaina 19.3.2005 Turun Hansakorttelissa sijaitsevan ravintola Gardenian kabinetissa. Ravintola on sama, missä seuramme lounastapaamiset pidetään aina jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina lukuun ottamatta kesäkuukausia.

Turussa oli vuosikokouspäivänä kaunis kevätsää. Liekö se yhdessä erinäisten jäsenten päällekkäisten menojen kanssa verottanut osallistujamäärää, sillä paikalla oli seuran jäsenistä vain 18 henkilöä.

Ennen kokouksen varsinaista avausta kokousväki vietti minuutin hiljaisen hetken 27.2.2005 edesmenneen seuramme kunniapuheenjohtaja Eero Numerian muistoksi.

Varsinaiset vuosikokousasiat käsiteltiin jouhevasti. Puheenjohtajana jatkaa Taisto Salminen ja johtokuntakin on vuodelle 2005 lähes samassa kokoonpanossa kuin menneenäkin vuotena. Kunniapuheenjohtajamme Ensio Laine vetäytyi omasta pyynnöstään pois johtokunnan työskentelystä ja samoin teki johtokuntamme pitkäaikaisjäsen ja monessa seuramme tilaisuudessa esiintynyt Elise Eskelinen. Toivottavasti Elise vielä jaksaa tilaisuuksissamme suoda meille esiintymislahjakkuutensa iloja.

Turun Bulgaria-Seura toteutti helmikuussa kuluvana vuonna jäsenilleen suunnatun kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena on mm. kartoittaa jäsenten toiveita seuramme toiminnan suhteen. Seuran sihteeri esitteli kyselyn alustavia tuloksia ja niiden pohjalta keskusteltiin. Lopullisen tutkimusraportin hän lupasi valmistuvan kevään aikana ja sen pohjatta kyselyn tutkimustuloksista on tarkoitus kertoa silloin myös Bulgarian Viestin lukijoille.

Johtokunta järjestäytyi heti vuosikokouksen jälkeen. Seuran matkailujaostoon tuli muutos sen puheenjohtajan osalta. Matkailuasioita tänä vuonna seurassamme vetää Ari Puheloinen. Seuramme asiantuntijajäseneksi johtokuntaamme nimettiin Ilkko Suvi-lehto, sillä totesimme hänen mm. jo viime vuoden aikana käytännössä hoitaneen tehtävään liittyviä asioita varsin mallikkaasti.

Näissä tunnelmissa Turun Bulgaria-Seura jatkaa vuotta 2005 suuntana ainakin vuosi 2007, jolloin seuramme täyttää 50- vuotta ja Bulgaria liittyy Euroopan Unioniin, ja tietysti pidemmällekin.

Eija Puheloinen

Alkuun


Arvokkaita kunniamerkkejä Suomi-Bulgaria seuraan

Bulgarian kunniakonsuli Mauri Tuomivaara, Suomi-Bulgaria seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Lindqvist sekä seuran hallituksen jäsen, kaupallinen neuvos Kari J. Talvitie ovat saaneet Kultaisen laakerinlehvä-kunniamerkin "aktiivisesta panoksestaan suomalais-bulgarialaisten suhteiden kehittämisessä". Kultainen laakerinlehvä on korkeimpia ulkomaalaiselle myönnettäviä bulgarialaisen tunnustuksia.

Kunniamerkit on myöntänyt maan ulkoministeriö ja kunniamerkit luovutettiin toukokuun lopulla Bulgarian Suomen suurlähetystössä Bulgarian kielen ja kulttuurin-päivän tilaisuudessa. Suurlähettiläs Venelin Tshachevsky, joka luovutti merkit ja kuvasi lämpimin, persoonallisin sanoin kunkin ansioita. Hän jakoi lisäksi omia henkilökohtaisia tunnustuksiaan sekä Suomessa että Virossa toimiville bulgarialaisille. Suomalaisista tällaisen tunnustuksen, aidon bulgarialaisen ikonin sai S-B seuran varapuheenjohtaja Tapani Salonen, joka tunnetaan ihailustaan bulgarialaista kirkkotaidetta ja erityisesti luostareita kohtaan.

Alkuun


Seuran netti-sivujen ylläpitäjä on vaihtunut
Ossi Lehessalo on huhtikuussa luovuttanut tehtävän Johanna Saariselle (11.6.2005 alkaen Hristov), e-mail: etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Alkuun


Kielikurssit
jatkuvat syksyllä. Seuraa nettisivujemme ajankohtaista palstaa.

Alkuun


Keskustelutapaamiset
jatkuvat syksyllä. Ensimmäinen tapaaminen ravintola Fridayssa keskiviikkona 7.9.2005 klo 17.00. Lisätietoja Ajankohtaista osiossa nettisivuillamme.

Alkuun


Gornyi Dubnjakin muistopatsaan kunnossapitoa varten on avattu tili Nordeaan nimellä Kaartin Kilta ry, Gornyi Dubnjakin muistomerkki: Nordea 147030-255870

Alkuun


OSASTOJEN OSOITTEET

SUOMI-BULGARIA-SEURA r.y.
c/o Boshkov, Kaarenjalka 5 D 51, 00940 Helsinki
Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Lindqvist, Korppaanmäentie 28 D 25, 00300 Helsinki,
puh. (09) 5780960, tai GSM 050 359 6226, e-mail: sl.lindqvist@kolumbus.fi
Sihteeri Maija Boshkov, GSM 0400 445481,
e-mail: mboshkov@kolumbus.fi

TURUN BULGARIA-SEURA
Puheenjohtaja Taisto Salminen, Ahmakuja 7, 20750 Turku,
GSM 041-539 6659 e-mail: taisto.salminen@jippii.fi
Petri Puheloinen, Kustavintie 9 B 18, 20320 Turku, GSM 0400 857 382

SUOMI-BULGARIA-SEURAN PORIN OSASTO
Puheenjohtaja Simo Vaahtera, Mustelinintie 3, 28190 Pori, puh. 02-641 6001
Sihteeri Vuokko Sundqvist, Mustelinintie 3, 28190 Pori, puh. 02-641 6001

SUOMI-BULGARIA-SEURAN KESKI-SUOMEN OSASTO
Puheenjohtaja Liilia Siiberg, Majavakuja 1, 40400 Jyväskylä,
puh. (014) 677 004, e-mail: siiberg@cc.jyu.fi
Sihteeri Outi Lappalainen, e-mail: outil@nic.fi

SUOMI-BULGARIA-SEURAN VALKEAKOSKEN OSASTO
Puheenjohtaja Inna Ilivitzky, Laukkulantie 27, 37630 Valkeakoski
Sihteeri Erkki Rantanen, Välikuja 3 c, 37600 Valkeakoski
e-mail: stojanow@co.inet.fi

SUOMI-BULGARIA-SEURAN KEMIN SEUDUN OSASTO
Puheenjohtaja Mauri Tuomivaara, Kauppakatu 13 A 24, 94100 Kemi
puh. (016) 254 678, GSM 040 529 8103, e-mail: mauri.tuomivaara@pp.inet.fi
Sihteeri Aila Svanberg, Mahlasaarentie 5, 94400 Keminmaa
puh. (016) 270048, GSM 040 539 8027, e-mail: aila.svanberg@surfeu.fi

SUOMI-BULGARIA-SEURAN NOKIAN OSASTO
Puheenjohtaja Mauri Könönen, Kirjavaisenkatu 13 G 96, 33560 Tampere
GSM 050 523 2050

SUOMI-BULGARIA-SEURAN OULUN OSASTO
Puheenjohtaja Lea Koivuniemi-Iliev, Itikkatie 5, 90550 Oulu
puh. (08) 342 797 GSM 040-7176463
Sihteeri Eira Turula, Kehäsaarentie 264, 86350 Kilpua puh. (08) 471 623,
e-mail: seppo.harkonen@mail.suomi.net

Alkuun