BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti
 

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Sirkku Okoye, vastaava päätoimittaja,  e-mail: sirkkuokoye@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo, toimittaja + taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: sarrimar@netti.fi


Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2006

Bulgarian viesti 01/2006 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Päätoimittajan palsta
Puheenjohtajan palsta
Arvoisat Suomi-Bulgaria-Seuran jäsenet, rakkaat ystävät
Suomi- ja Bulgaria-kuville lisää kirkkautta
Seuran Kevätkokous 4.4.2006
Bulgarian ruoka ihastutti Matka 2006 –messuilla

Bulgarian kansanmusiikin alueet ja rytmiikka
Bulgarialaiset postimerkit matkalla maailmanennätykseen
Elämäni onnellisin päivä
Nyt horo-kurssille 21.4.2006!
Bisserov-sisters Savoy-teatterissa 28.4.2006 klo 19.00
Työikäisiä alkanut palata
Hallituksen ja kultturityöryhmän jäsenten esittely: Sirkka-Liisa Lindqvist ja Christoffer von Bonsdorff
Itä-Eurooppa-tietoutta www.rusin.fi:stä
Vitosha maailman 22. kallein liikekatu
Bulgarialainen yllättäen ensimmäinen Formula 3000 esikisassa


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.


Päätoimittajan palsta

Uuden päätoimittajan roolissa olen miettinyt seuramme lehden tarkoitusta nykyisenä Internet-aikana, jolloin informaation välityksen nopeus näyttäisi olevan kaikkein tärkeintä. Mielestäni seuran lehti on  kuitenkin näppärä media, koska sen jutut ovat pysyvämpää tietoa kuin lööppiuutiset; sitä voi lukea vaikka lentokoneessa, bussissa, kahvilassa tai riippukeinussa, ja sitä voi kantaa repussa, pikkulaukussa, tai povitaskussa, ja samalla sen kautta tuntee kuuluvansa suurempaan yhteisöön, jolla on samankaltaisia intressejä ja kokemuksia. Niiden nimi on Bulgaria.

Viime vuonna keskustelimme seuralaisten kesken kokousten jälkimainingeissa ja internet sivujemme vieraskirjassa paljon siitä, miksi seuramme lehti kertoo aina vain hyviä uutisia maasta, jossa tunnetusti on myös ongelmia. Seuralaisia syytettiin liian sinisilmäisiksi, kun emme halua kertoa näistä ongelmista, joista sentään suomalaiset valtamediatkin ovat meitä aika ajoin tiedottaneet.

Suomi-Bulgaria-seura on kuitenkin ystävyysseura, ja Bulgarian ystävinä meillä on paljon sellaista tietoa ja kokemusta, joita muut suomalaiset mediat eivät meille tästä maasta kerro. Siksi tämän lehden tehtäväksi näen seuralaisten toisilleen jakamat vinkit; tiedot ja kokemukset, joiden avulla voimme saada reissuiltamme enemmän ja ymmärtää paremmin Bulgariaa ja bulgarialaisia. Tässä lehdessä mm. kertomus bulgarialaisista häistä antaa hyvän kuvan siitä, miten perinteet elävät edelleen vahvoina ja omaleimaisina Bulgariassa. Toisaalla artikkelit bulgarialaisesta kansanmusiikista osoittavat seurassamme kytevän  asiantuntemuksen ja harrastaneisuuden, ja nämä tietopitoiset artikkelit antavat taustaa ja innostavat osallistumaan Bulgaria Suomessa 2006 –kulttuurivuoden tapahtumiin, joissa mm. bulgarialaisia rytmejä saadaan kuulla livenä.

Seuralaisten ja maakuntaosastojen jutut tapahtumista ja matkoista ovat enemmän kun tervetulleita seuraaviin Bulgarian Viesteihin! Lähettäkää niitä rohkeasti, niin siten jaamme tietomme ja kokemuksemme kaikkien Bulgarian ystävien kanssa. Se on mielestäni lehtemme tarkoitus! 

Lisäksi haluaisin mainostaa vielä seuramme Internet-sivuja: www.suomi-bulgaria-seura.fi,  jonka vieraskirjan monet ovatkin jo löytäneet.  Vieraskirjan kautta voimme virtuaalinopeudella vaihtaa kuulumisia, mielipiteitä, tietoja ja uutisia osastojen tapahtumista ja kaikesta Bulgariaan liittyvästä. Hyvää kevään alkua: Tchestita Baba Marta! Честита Баба Марта!

Päätoimittaja
Sirkku Okoye
sirkkuokoye@gmail.com

Alkuun

Puheenjohtajan palsta

Suomi-Bulgaria-seurassa vuosi 2006 on alkanut reippaasti. Tammikuussa osallistuimme Matka 2006- messuille. Messuilla vieraili yli 78 000 matkailusta kiinnostunutta ihmistä. Matkamessuilla yleisön kiinnostus Bulgariaa kohtaan oli runsasta. Seuramme standilla kävi jatkuva kuhina. Suomalaiset ovat todella löytäneet Bulgarian monipuolisena ja kiinnostavana matkailumaana. Tästä vuodesta ennustetaan ennätyksellisen vilkasta matkailuvuotta Bulgariassa.

Bulgaria jaksaa innostaa ja ihastuttaa suomalaisia. Matkailijoiden määrällä mitattuna kehitys näyttää erittäin hyvältä. Vuonna 2004 Bulgariassa vieraili noin 60 000 suomalaista. Vuonna 2005 ylitettiin 80 000 matkailijan raja. Tälle vuodelle odotetaan 30 % kasvua.

Suomi-Bulgaria-seuran jäsenmäärä on kasvussa. Kasvava jäsenmäärä on pitkälti edellisen puheenjohtajan Sirkka-Liisa Lindqvistin käynnistämän aktiivisuuden seurausta. Erityistä kiitosta ovat saaneet seuramme nettisivut, joiden kautta moni on tutustunut Bulgariaan ja bulgarialaiseen elämäntapaan, mutta ennen kaikkea seuramme toimintaan. Seurassamme toimii laaja osaajien joukko; eri alojen tietäjiä ja tekijöitä.

Vuonna 2007 Bulgariasta tulee Euroopan unionin jäsenvaltio. Tämän kunniaksi Suomi-Bulgaria-seura yhteistyössä eri tahojen kanssa järjestää vuoden 2006 aikana useita kulttuuritapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Huhtikuussa Savoy-teatterissa esiintyy Bisserovien kuoro, jonka toteuttamisessa olemme mukana. Syksyllä Helsingissä järjestetään kulttuurivuoden juhlakonsertti. Tavoitteena on järjestää erilaisia näyttely- ja luentotilaisuuksia, jotka monipuolisesti esittelevät Bulgariaa.

Olympiavuonna 1952 perustettu Suomi-Bulgaria-seura jatkaa työtään palvelevana kansalaisjärjestönä. Teemme yhteistyötä Opetusministeriön ja Ulkoasiainministeriön kanssa sekä pidämme yhteyttä Bulgarian suurlähetystöön Helsingissä ja Suomen suurlähetystöön Sofiassa. Toimintaperiaatteemme on tarjota omaa osaamistamme ja apuamme sitä tarvitseville tahoille. Suomi-Bulgaria-seura on Ystävyysseurojen liiton jäsenjärjestö, mikä entisestään lisää painoarvoamme sitoutumattomana kansalaisjärjestönä.


Toivotan hyvää kevättä kaikille Suomi-Bulgaria-seuran jäsenille ja muille Bulgarian ystäville. Tulkaa mukaan kulttuurivuoden 2006 tapahtumiin, joista kerromme jäsenkirjeellä ja lehtien palstoilla. Kuluvana toimintavuonna Bulgaria yhdistää meitä monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta.

Tapani Salonen
Puheenjohtaja

Alkuun


Arvoisat Suomi-Bulgaria-Seuran jäsenet, rakkaat ystävät

Ehdotin vuoden 2004 lopulla Suomi-Bulgaria-Seuran Bulgarian suurlähetystössä järjestämässä kokoontumisessa, että järjestäisimme yhdessä vapaaehtoiskeräyksen Gorni Dubnjakin muistomerkin kunnostamiseksi. Muistomerkki on pystytetty Bulgarian vapauttamiseen johtaneessa Venäjän ja Turkin välisessä sodassa kaatuneiden suomalaissotilaiden muistoksi. Se on osoituksena Bulgarian kansan kiitollisuudesta sadoista annetuista uhreista Bulgariaa kuuden vuosisadan turkkilaisikeestä vapauttaneille suomalaisille. Se myös symbolisoi parhaiten perinteisesti hyviä maidemme välisiä suhteita, jotka kehittyvät tänä päivänä dynaamisemmin ja menestyksekkäämmin kuin koskaan ennen.

Nyt, kun lahjoituskampanja on ohi, haluan ilmoittaa teille, että tätä nimenomaista tarkoitusta varten avatulle tilille on tullut n. 1 000 euroa. Lahjoitukset ovat tulleet Suomi-Bulgaria-Seuran jäseniltä ja Bulgarian suurlähetystöltä.

Yhdessä Suomi-Bulgaria-Seuran hallituksen kanssa päätimme, että kerätyt varat tullaan käyttämään muistomerkin kunnostamiseen. Ehdotuksestani, tehtävän suorittamisesta tulee huo-lehtimaan hra Mauri Tuomivaara, joka on Bulgarian Tasavallan kunniakonsuli Suomessa ja SBS:n Kemin paikallisosaston puheenjohtaja. Hän suostui tehtävään.

Haluan omasta ja SBS:n johtokunnan puolesta kiittää sydämellisesti kaikkia, jotka osallistuivat Gorni Dubnjakin muistomerkin kunnostamiskampanjaan. Tämä on meidän pieni panoksemme tämän suomalais-bulgarialaisten suhteiden historiallisen pyhäkön säilyttämiseksi seuraavia sukupolvia varten.

Toivotan teille, rakkaat ystävät, terveyttä ja menestystä vuodelle 2006, niin teille kuin Suomi-Bulgaria-seuralle ystävyyssuhteiden kehittämisessä Suomen ja Bulgarian kansojen ja valtioiden välillä.

Helsingissä, 07.02.2006.
Syvästi kunnioittaen:Tri Venelin Tsachevsky,
Bulgarian Tasavallan
Täysivaltainen Suurlähettiläs
Suomen Tasavallassa

Alkuun


EU-tulokkaat kulttuurin painopistealueita:

Suomi- ja Bulgaria-kuville lisää kirkkautta

EU-tulokasmaat ovat tärkeä painopistealue opetusministeriön kulttuurivientiyksikölle.
― Kulttuurivienti antaa meille mahdollisuuksia kirkastaa myönteistä Suomi-kuvaa Bulgariassa ja kulttuurituonti vastaavasti Bulgaria-kuvaa Suomessa. Panostamisen kielten ja kulttuurin opiskeluun näemme niin ikään tärkeäksi, totesi kulttuuriministeri Tanja Karpela Bulgarian Viestin sähköpostihaastattelussa.

Opetusministeriöön perustettiin viime syksynä kulttuurivientiyksikkö ”vastaamaan kulttuuripolitiikan keinoin globalisaation haasteisiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin erityisesti kulttuurin tuotannon, jakelun ja viennin aloilla”, kuten Karpela tarkoituksen määrittelee.
―Yksikön perustamista edelsi perusteellinen kolmen ministeriön – opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja ulkoasiainministeriön - yhteinen "Onko kulttuurilla vientiä?" -hanke, jonka toimenpide-ehdotuksiin yksikkö pyrkii vastaamaan yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa, hän kertoo.

Karpela nostaa yksikön tavoitteista erityisesti esille viisi:
- Laaditaan ja toimeenpannaan kulttuuriviennin kehittämisohjelma vuosina 2006 – 2010.
- Kehitetään kulttuurin viennin ja tuonnin palvelurakenteita, mm. kulttuuriviennin tukiverkosto.
- Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä edistämällä kulttuuriviennin asiantuntijuutta.
- Kehitetään kahdenkeskistä kulttuurivaihtoa, ulkosuomalaistoimintaa ja ulkomaan yhdistysten toimintaa sekä niiden tukemiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä.
- Osallistutaan kulttuurin kansantaloudellisten vaikutusten, kulttuuristen oikeuksien sekä kulttuuripolitiikan eettisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittämiseen.

― Pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää kulttuurin alalle uusia kulttuuri-intensiivisiä työpaikkoja, osallistua kulttuuripolitiikan eettisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen sekä seurata kulttuuristen oikeuksien toteutumista, Karpela täydentää.


Kulttuuriin viennin näkökulmaa

Entinen kulttuurivaihto -termi on muuttunut kulttuurivienniksi – sisältääkö tämä jotain uutta filosofiaa?
― Kulttuurivienti pitää sisällään edelleen myös kulttuurituonnin. Kulttuurituonti on tärkeä osa taiteen ja kulttuurin alan kansainvälistä yhteistyötä sekä kanssakäymistä erimaalaisten ihmisten ja heidän kulttuuriensa kanssa, s elvittää Karpela


Kulttuuriviennin edistämisen taustalla on pyrkimys kehittää Suomen luovan talouden kilpailukykyä yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Suomessa on kattavan ja kaikkien saatavilla olevan koulutusjärjestelmän ansiosta vahva luovien alojen osaamispohja ja kulttuurituotantomme kansainvälinen kysyntä on suurempaa kuin mihin tällä hetkellä pystytään vastaamaan. Kaikki taiteen ja kulttuurin alat Suomessa tarvitsevat pienten kotimarkkinoidensa rinnalle viennin näkökulman. Kulttuurivientiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin asemaa kansantaloudessa saadaan vahvistetuksi sekä edistetyksi uusien luovien alojen työpaikkojen syntyä, Karpela näkee.

Panostusta kieleen ja kulttuuriin

― Suomella on pitkäaikaiset kulttuurisuhteet EU:n uusien ja tulevien jäsenmaiden kanssa. Viime vuodet ovat avanneet aivan uusia näköaloja suhteiden kehittämiselle. Olemmekin asettaneet painopisteeksi yhteistyön lisäämisen nimenomaan EU:n uusien jäsenmaiden kanssa.  EU:n ohjelmat, joihin Bulgarialla on ollut mahdollisuus osallistua jo ennen EU:n jäsenyyttä, ovat avanneet uusia mahdollisuuksia yhteisille kulttuuri- ja koulutusalan projekteille. Pyrkimys on edelleen kehittää yhteistyötä mm. EU:n tarjoamissa puitteissa. Kulttuurivienti antaa puolestaan meille mahdollisuuksia kirkastaa myönteistä Suomi-kuvaa Bulgariassa ja kulttuurituonti vastaavasti Bulgaria -kuvaa Suomessa. Panostamisen kielten ja kulttuurin opiskeluun näemme niin ikään tärkeäksi, Karpela vastaa kysymykseen painopistealueista ja uusien ja tulevien EU-maiden suuntaan panostamisesta.


TV 1:n uutisissa esitettiin äskettäin epäilys, että kulttuurivientiyksikkö tukisi pääasiassa kaupallisesti tuottavan kulttuurin vientiä ja että esimerkiksi kuvataide olisi pahasti jäämässä katveeseen. Onko pelkoon aihetta?
― Pyrimme tukemaan innovatiivisia ja laaja-alaisia kulttuurivientihankkeita, jotka mahdollisimman monipuolisesti edistäisivät edustamansa taiteen alan tai alojen kehitystä ja kansainvälistä tunnettuutta ja menestystä globalisoituvilla markkinoilla. Kulttuuriviennin avain -sana ei ole vain kaupallisuus, vaan korkeatasoisen ja kansainvälisesti kiinnostavan suomalaisen taiteen ja kulttuurin pääsy tärkeille kulttuurifoorumeille ulkomailla. Suomalaisella kuvataiteella ja sen monipuolisella toimintakentällä on nähdäkseni hyvät mahdollisuudet menestyä kulttuuriviennin alueella niin kaupallisesti kuin myös ei-kaupallisista lähtökohdista. Molemmat toimintatavat ovat tärkeitä hyvän lopputuloksen saavuttamiselle vientisektorilla. Samalla kasvatamme taiteen ja kulttuurisektorin merkitystä Suomen talouskehitykselle, Karpela näkee.

Ritva Särkisilta

Alkuun


Seuran sääntömääräinen kevätkokous

Kevätkokous 4.4.2006 kulttuurikeskus Caisassa,
Mikonkatu 17 C, alkaen klo 17.00.

Tervetuloa!

Alkuun


Bulgarian ruoka ihastutti Matka 2006-messuilla

Matkamessuilla lyödään joka vuosi kävijäennätykset – tänä vuonna syntynyt uusi ennätys on 80 000 kävijää. Suomi-Bulgaria seuran osastolle Helsingin messukeskuksessa pysähtyi runsaasti innostuneita Bulgarian ystäviä – ja ehkä tuleviakin ystäviä! Matkailualan opiskelijoita, Bulgariassa käyneitä ja maan todella tarkkaan tuntevia ihmisiä pistäytyi juttelemassa Seuran osastolla ja kertomassa kokemuksistaan. Uusia yhteyksiä syntyi ja uusia jäseniä ilmoittautui. Sävelradiokin kävi haastattelemassa osastolla Matka maailman ympäri -ohjelmaansa varten.


Bulgaria Air -lentoyhtiön, Bulgarian matkailutoimiston ja Suomi-Bulgaria seuran 'kokkishow' onnistui mukavasti matkailumessujen päätöspäivänä. Ensimmäistä kertaa nämä kolme tahoa yhdistivät tietonsa ja taitonsa ja saivat aikaan hiukan erilaisen tietoiskun Bulgariasta matkailumaana. Tietoiskua oli seuraamassa sopiva määrä yleisöä, joka oli kiinnostunut näkemään ja kuulemaan bulgarialaisesta keittiöstä enemmän. Suomi-Bulgaria seurasta Anna Dantchev ja Ilkko Suvilehto kokkasivat yhdessä kokki Dimitar Tchamurovin kanssa nopeaa, mutta maukasta bulgarialaista ruokaa messuväelle. Dimitar Tchamurov omistaa Lahdessa ravintola Serdikan, joka on Suomen ainoa bulgarialainen ravintola. Ravintola on ollut toiminnassa jo 60-luvulta lähtien. Ruoanvalmistuksen yhteydessä pystyttiin mukavasti jutustelemaan ja kertomaan yleisölle Bulgariasta hyvänä matkailumaana ja ennen kaikkea kulinaristisena elämyksenä. Kokki Tchamurovin itse tekemät ja maustamat tuoremakkarat saivat messuväen jonottamaan maistiaisille. Myös messuemäntä Sikke Sumari ihastui bulgarialaisiin makuihin!

Lauantaina puolestaan Suomi-Bulgaria seuran Christoffer v. Bonsdorff soitti kahteen otteeseen ja säesti bulgarialaisten kansantanssien esittäjiä. Yleisöä kertyi myös aika mukavasti ja se innostui mukaankin, kun tanssittiin mm. Pravo horoa ja Makedonsko devoitshea.Tanssiesityksen päälle kuultiin vielä bulgarialaisia hanurikappaleita.


Kehotimme osastollamme ihmisiä testaamaan Bulgaria-tietonsa ja arvoimme tietokilpailuun vastanneiden kesken pieniä Bulgaria-aiheisia palkintoja. Palkinnot on lähetty seuraaville henkilöille:
Mari Manninen, Kirkkonummi; Raimo Rahunen, Turku; Eero Dahlman, Vantaa; Kati Mansikka, Helsinki; Jarmo Nirvi, Juornaankylä; Linda Mehtonen, Helsinki; Ulla Tarikka, Mikkeli; Anu Teristö, Helsinki; Anneli Härkänen, Helsinki; Miia Tuovinen, Helsinki; Marja-Liisa Koskinen, Lappeenranta ja Tuula Lahnakoski, Koski Tl.

kokosivat
Anna Dantchev ja Ritva Särkisilta


BULGARIAN KANSANMUSIIKIN ALUEET JA RYTMIIKKA

Bulgaria on kooltaan suhteellisen pieni maa. Tästä huolimatta sen alueella on syntynyt merkittävän monipuolinen ja omaperäinen folkloristinen perinne. Eri alueiden ominaispiirteet ovat huomattavia ja erottavat ne selkeästi muista alueista.

Tämä artikkeli kokoaa yleiskatsauksen Bulgarian perinteisistä musikaalis-folkloristisista alueista, ja erittelee niille ominaista tyyliä ja rytmiikkaa. Voidaan puhua musiikin eri murteista, mutta samalla pitää muistaa että Bulgarian musiikillinen valtakieli jatkuvasti on taustalla. Samoin eri alueet ovat vaikuttaneet toisiinsa.


Tämän luokituksen voisi tehdä monella eri tavalla, ja siihen voisi lisätä muitakin alueita, kuten esim. Keskivuoristo (Srednogorieto) ja Pazardžik-Ihtiman-alue, joita kuitenkin myös voidaan pitää ’siirtymäalueina’ eri alueiden välillä.


1. Pirinin alueelle, eli Lounais-Bulgarialle, on tunnusomaista vanhan perinteen säilyminen ja elävä folklore, johtuen eri sosio-kulttuurisista, historiallisista ja etnisistä tekijöistä. Tyypillistä alueelle on kaksiääninen laulu, jossa äänet liikkuvat paitsi tersseissä myös sekunneissa ja kvarteissa mikä voi ulkopuolisille kuulostaa riitasointuiselta. Alaäänessä on usein borduuni eli paikallaan pysyvä pidäkeääni. Perinteisesti kaksi naista laulavat yhdessä, poikkeuksena Razlogin ja Banskon alueet, joissa myös mieslaulajaryhmät ovat tavallisia.

Joillekin lauluille on tunnusomaista tahtilajittomuus ja rikkaat korusävelet, ns.na trapeza’-tyyli. Muuten rytmeistä tavallisimmat ovat 2/4 ja 7/8, jossa kolmiosainen elementti on tahdin alussa (3-2-2), mutta tavataan myös 5-, 8- (3-2-3), 9-, 11-jakoisia rytmejä. Täältä löytää myös 3-jakoisia rytmejä, joita harvemmin tavataan muualta Bulgariasta.
Edellä mainittu 7-jakoisuus on hyvin tunnusomainen niille lukuisille kansanlauluille, jotka melodisuutensa ja helppotajuisuutensa ansiosta varsinkin viime aikoina ovat levinneet ympäri maata ja saavuttaneet suosiota myös moderneina tulkintoina (esim. Makedonsko devoitše, Imala majka, Liljano mome). Näitä samoja lauluja esitetään myös rajan toisella puolella, eli Makedonian tasavallassa.


Kansansoittimista gaida (säkkipilli) ja tambura-luuttu ovat laajalle levinneet Pirinin alueella. Usein gaidalla esitetään pitkiä improvisoituja melodioita kun taas tamburalla säestetään lauluja. Täällä soi myös paimenhuilu eli ’svortše’. Zurnan (eräänlainen terävä-ääninen pilli) ja tăpan-rummun yhdistelmää tavataan Petritšin, Gotse Deltševin ja Razlogin alueilta. Tätä yhdistelmää soittavat lähinnä romaanit. Itämaistyylistä zurnaa ei juuri enää tavata muualta Bulgariasta.

2. Rodopi-vuorille on tyypillistä hyvin säilynyt lauluperinne, johtuen suurelta osin sen maantieteellisestä eristyksestä. Pirinistä poiketen Rodopeille on ominaista yksiääninen pentatoninen laulu, Velingradin alueella on myös kaksiäänisyyttä. Pentatonisuus, eli viiden asteen sävelasteikko, edustaa vanhoillista elementtiä Balkanin maiden musiikissa: sitä tavataan yleisemmin myös Albaniasta ja Pohjois-Kreikasta. Pentatonisuudelle on ominaista hidas tempo ja lyyrinen tunteellisuus. Tahtilajeista  2/4 on yleisin, mutta tavataan myös jonkin verran vaihtuvia tahtilajeja. Rodopin alueen erikoinen ilmiö on miesten aktiivinen osallistuminen lauluun.


Hallitseva soitin on kaba-gaida, jonka säkki ja puiset osat ovat suurempia kuin tavallisella säkkipillillä. Kaba-gaidat muodostavat usein kokonaisia orkestereita. Tamburaa tavataan yleisemmin muslimeilla sekä Velingradin alueella.

3. Myös Traakian (ja Strandžan) alueelle tyypillistä on yksiääninen laulu, sekä erityisesti rytmitön na trapeza’- tyyli, suhteellisen hitaat tempot, kehittynyt intonaatio ja ornamentiikka, rytminen vapaus sekä nyanssirikkaus. Yleensä naiset laulavat. Soitinmusiikissa tavallisin rytmi on perinteisesti 2/4 (esim. tansseissa Trite păti,  Pravo horo, Buenek), tavataan myös vaihtuvia tahtilajeja: 5/16 (Paiduško, jaet-tuna 2-3), 7/16 (Rătšenitsa, jaettuna 2-2-3) sekä 9/16 (esim. Koitšovata, 2-2-2-3).

Traakialainen soitinmusiikki on korkeasti kehittynyt taidelaji: soittimista käytetään laajasti kaval-huilua, gădulkaa (jousisoitin) ja gaidaa, ja niitä soitetaan usein myös yhdessä. Kavalia ja gaidaa soitetaan usein solistisesti ’na trapeza’. Gaida on erityisen suosittu Itä-Traakian ja Strandžan alueella.

4. Länsi-Bulgariaan (Sredna Zapadna Bălgarija) voidaan erään määritelmän mukaan laskea Šopluk (Sofian seutu), Graovo ja läntiset raja-alueet. Tyypillistä on kaksi- ja joskus jopa kolmiääninen laulu, jossa kakkosääni on melko liikkumaton. Niin kuin Pirinissä, tavataan usein sekunti-intervalleja, jotka voivat kuulostaa riitasointuisilta. Yleisemmin vain naiset laulavat. Sointi on terävä, voimakas, avoin ja temperamenttinen. Ääniala melko rajoittunut. Osa lauluista ovat eeppisiä, resitatiivisiä, rytmittömiä.

Alueen rytmiikka on kuitenkin yleisesti ottaen rikasta: tavataan 2/4, 3/4 , 5/16, 7/16 (3-2-2 ja 2-2-3), 9/16, 10/16, 11/16, 12/16, 13/16 sekä yhdistelmä eri rytmilajeista 5+7 jne. Tempot ovat yleensä varsin nopeita ja tanssin askeleet monimuotoisia.

Jousisoitin gădulka (sanotaan myös gusla, kemene) on perinteisesti suosituin soitin Šopluk-alueella. Puhaltimista mainittakoon esim. duduk ja kaksoispilli, dvojanka.


5. Pohjois-Bulgaria. Yksiääninen laulu on tyypillistä pohjoisessa. Instrumentaali-musiikin rytmiikassa 2/4 on vallitseva (esim. tanssit Staro, Tšestata, Vlaškoto) epäsymmetrisistä rytmeistä 5-jakoinen on tavallisin (Marijkino, Paiduško horo). Myös m.m. 7- (Rătšenitsa, Angelovata), 9- (Koitšovata), 11- (Krivo horo, Gankino horo) ja 13-jakoisia (Tšerkezka). Pohjois-bulgarialaista musiikkia luonnehtii tulkinnan keveys ja dynaamisuus (nopeat tempot). Tansseissa kädet ovat hyvin liikkuvia.

Erityiseksi folkloristiseksi alueeksi voidaan laskea Luoteis-Bulgaria, joka on ollut vuorovaikutuksessa myös Romanian ja Serbian kanssa. Rytminen monimuotoisuus on suurempi kuin muualla Pohjois-Bulgariassa: 5-jakoisia (2-3): esim. Paiduška, Todorka, 7-jakoinen (3-2-2): Žikino horo, 9-jakoiset (2-2-2-3): Šareno, Daitšovo, Postupitsa, 9-jakoinen (2-3-2-2): Grăntšarka, 11-jakoinen (2-2-3-2-2): Krepkata, ja esim. 11-jakoinen Šira, jossa kolmiosainen elementti on tahdin lopussa (2-2-2-2-3).

6. Dobrudža. Alueelle on kautta historian siirtynyt paljon väkeä muualta, mm. Traakiasta, ja erityisesti traakialainen tyyli on voimakkaasti vaikuttanut sen musiikkiin. Toisaalta huomaa naapurimaan Romanian läheisyyden; samoin myös bulgarialainen vaikutus on selvästi huomattavissa rajan toisella puolella, samannimisessä Dobrogean maakunnassa.


Alueella on hyvin säilynyt yksiääninen vokaalitraditio. Suuri osa Dobrudžan instru-mentaalimusiikista on tasajakoista (2/4), mainittakoon esim. Sborenka, Buenek, Tropanka, Răka, Opas. Myös m.m. 7- jakoisia: Pandelaš ja Rătšenik (2-2-3), joka suuremmalla raskaudellaan ja yhtä lailla ilmeikkyydellään ja tyyliltään selvästi eroaa mm. traakialaisesta Rătšenitsasta.

Soittimista mainittakoon gădulka, kaval ja gaida, sekä erikoisuutena pienempi vähärivinen näppäinhanuri (bulgariaksi harmonika).

Christoffer von Bonsdorff

Alkuun


Bulgarialaiset postimerkit matkalla maailmanennätykseen

Bulgarialainen taiteilija Andrej Andreev, 35, on virallisesti hyväksytty Guinnessin Ennätysten kirjaan maailman suurimman postimerkeistä tehdyn taideteoksen tekijänä. Andreev käytti 102 253 merkkiä 50 neliömetrin kokoiseen teokseen ja aikaa meni yli 14 kuukautta. Postimerkkimosaiikkityö esittää Bulgarian historiallisia näkymiä ja maamerkkejä.

Novinite/ Mikki Lehessalo

Alkuun


 

Ensi kesänä horo sujuu:

Nyt horokurssille 21.4.!

Bulgarialaiset juhlat huipentuvat usein yhteisesti tanssittuun horoon, tunnetuimpaan maan kansantansseista. Hilpeä ihmisketju kiemurtelee talosta ulos, kiertää puutarhaa ja palaa sisään. Vierasmaalainenkin vedetään usein mukaan, mutta meneekö kompasteluksi? Nyt on mahdollisuus oppia horoa ja muitakin kansantansseja asian-tuntevalla opastuksella, niin että ensi kesänä sujuu.

Elitza Gerova, joka on tullut Suomi-Bulgaria-seuralaisille tutuksi mm. kansantanssiryhmä Martenitzasta, opettaa horoa ja ratšenitsaa seuran Helsingissä 21.4. järjestämällä kurssilla.
―Horoa on montaa eri tyyppiä, jokaisella alueella ja kaupungilla on omansa. Yleensä Traakian alueen horot ovat hitaampia ja Pohjois-Bulgarian nopeampia. Sama koskee ratšenitsaa. Suurimmalla osalla Balkanin maita on oma horonsa, mutta ratšenitsaa on vain Bulgariassa, Elitza kertoo. Horon nimi tulee sanasta hora, ihmiset, kun ihmiset tanssivat sitä yhdessä. Ratšenitsan kantasanana on raka, käsi, kun poika ja tyttö tanssivat sitä käsi kädessä - ja yrittävät näyttää toisilleen, kumpi tanssii paremmin, Elitza kertoo.

Tyypillistä on, että tanssit kuvailevat bulgarialaista arkea; sitä miten käydään hakemassa vettä, ollaan vuorilla, korjataan heinää jne. Tytöt tanssivat yhtä paljon kuin pojat – toisin kuin esimerkiksi kreikkalaisissa ja turkkilaisissa tansseissa, joissa tytöt tanssivat varsin vähän, Elitza huomauttaa.
― Bulgarilaiset kansantanssit ovat monipuolisia ja vaikeitakin tanssia. Kokemuksesta täytyy sanoa, etteivät suomalaiset aina opi hirveän nopeasti kaikkia bulgarialaisia tansseja. Rytmi on aika erilainen, saattaa olla kovinkin nopea, ja askeleet ovat joskus vaikeita. Mutta pravo horo menee yleensä hyvin, etenkin jos se on hidas. On tietenkin ihmisiä, jotka pitävät Balkanin rytmeistä ja oppivat nopeasti, kertoo Elitza, joka onnistuneesti opetti helmikuussa Käpylän koululla 20 asiasta innostunutta tanssimaan horoa.

Ritva Särkisilta


Bulgarialainen kansantanssikurssi järjestetään perjantaina 21.4. klo 17-19 Helsingissä Kaisaniemen ala-asteen liikuntasalissa, os. Puutarhakatu 1.  Opettajana Elitza Gerova. Kurssimaksu kahdelta tunnilta on 8 euroa.

Ilmoittautumiset 5.4. mennessä Ritva Särkisillalle joko osoitteella sarrimar@netti.fi tai puhelimitse 040-538 9266.


Alkuun

Bisserov-sisters Savoy-teatterissa 28.4.2006 klo 19.00

Bulgarialaisen kansanmusiikin huippuyhtye Bisserov Sisters vierailee Suomessa.

Tunnettu bulgarialaisyhtye Bisserov Sisters esiintyy ensimmäistä kertaa Helsingissä. Huikeilla dissonansseillaan ja vaihtuvilla ryt'meillään taituroiva huipputason sisarustrio on herättänyt ihastusta aiemmilla Suomen vierailuillaan, niin Haapavesi Folkissa kuin Rääkkylän Kihauksessa.

Trion voittokulku alkoi 1978 Kuuban XI laulufestivaaleilla. Heidän äänensä ovat olleet jo 25 vuoden ajan erottamaton osa kansallisen levy-yhtiön Balkantonin vinyyliä ja heidän maailmankiertueensa jatkuu edelleen. He ovat pitäneet yli 2000 konserttia eri puolilla maailmaa.

Vanhin sisaruksista Ljubimka laulaa sopraanoa, Neda laulaa keskiäänialaa ja Mitra alttoa. Sisarukset säestävät lauluaan usein kansansoittimilla, tambura on bulgarialainen luuttu, tarambuka itämainen rumpu ja daire muistuttaa tamburiinia.

Maansa kansanmusiikin lähettiläiksi noussut kolmen sisaren yhtye lohkesi bulgarialaisesta Filip Kutevin johtamasta naiskuorosta, jonka solisteina he olivat esiintyneet 15 vuotta. He perustivat oman yhtyeen sen jälkeen kun heidät valittiin laulamaan Bulgarian kansalliseen radioon. Sisarukset esiintyvät myös Bulgarian radion orkesterin solisteina, ja he ovat taltioineet radiolle yli 500 kansanlaulun kokoelman.

Vuosien myötä yhtyeen kansanomainen taituruus on hioutunut klassisen läpikuultavaksi ja sisäistyneeksi taiteelliseksi ilmaisuksi. Heidän laulutyylinsä seuraa pitkää korvakuulolta sukupolvelta toiselle siirtynyttä traditiota. Bisserov Sisters ovat kotoisin Pirinin vuoristoalueelta, jossa kansanperinne on säilynyt alkuperäisimmillään. Heidän lauluissaan kuuluu kansanomainen kaksiäänisyys ja borduniäänen käyttö yhdistyneenä itäiseen monirytmisyyteen. Äänenväri vaihtelee kireistä nasaalikiljahduksista aina täyteläiseen bel cantoon.

Nykyisin yhtyeessä esiintyvät myös Bisserovien siskosten tyttäret, jolloin yhtyeestä muodostuu sekstetti. Heitä säestää Bisserovin musiikkidynastian miehistä koostuva kansanmusiikkiyhtye. Savoy-teatterissa Bisseroveja säestää bulgarialasta musiikkia Suomessa vuodesta 1996 soittanut Svirki Svirjat - Pelit Soimaan -yhtye.

Konsertti liittyy Bulgaria Suomessa 2006 –kulttuurivuoteen, jonka järjestää Suomi-Bulgaria seura. Hinta 20/10 € (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset)

Christoffer von Bonsdorff

Alkuun


Työikäisiä alkanut palata

Ulkomaille emigroituneita bulgarialaisia on alkanut palata entiseen kotimaahansa, totesi joulukuussa Lilijana Stankova maan sosiaaliministeriön maahanmuutto-osastolta. 19 000 työikäistä vuosina 1991-2001 maasta muuttaneesta 177 000 henkilöstä on palannut takaisin. Stankovan mukaan erityisesti nuoret näkevät uusia mahdollisuuksia avautuneen Bulgariassa. Maasta muuttaneiden määrä arvioidaan kaikkiaan n. 820 000:ksi.

Duma/ Ritva Särkisilta


Alkuun

Suomi-Bulgaria-seuran hallituksen ja kulttuurityöryhmän jäsenten esittelyt
alkavat tässä numerossa. Ensimmäisinä vuorossa ovat Sirkka-Liisa Lindqvist ja Christoffer von Bonsdorff.

Sirkka-Liisa Lindqvist

Nimeni on Sirkka-Liisa Lindqvist. Olen jo eläkkeellä, mutta ammattejani on ollut monenlaisia. Enimmäkseen olen pyörinyt toimittajana ja tiedottajana. Viimeisimmät (ja mielestäni mielenkiintoisimmat) ammattini ovat olleet Bulgarian Helsingin suurlähetystössä sihteeri ja tiedottaja (keväästä 1979 kevääseen 1985), jonka jälkeen minua pyydettiin Venäjän (ent. Neuvostoliiton) tiede- ja kulttuurikeskukseen tiedottajaksi. Tätä virkaa hoidin 1.5.1985 - 31.12.2004 välisen ajan.

Suomi-Bulgaria seuraan liityin vuonna 1965 täällä Helsingissä. Olin ns. passiivisen aktiivinen jäsen. Mikä tarkoittaa sitä, että osallistuin aktiivisesti seuran tilaisuuksiin, mutta pysyttelin passiivisesti taka-alalla. Olen näet luonteeltani ujo, mitä kukaan ei tosin usko, mutta olen todellakin ujo. Minusta oli mukavaa ja opettavaa seurata miten asioita hoidettiin ja suunniteltiin. Opin tavattoman paljon uutta. Varsinkin työskentelyni Bulgarian suurlähetystössä avarsi tietämystäni Bulgariasta, antoi tietotaitoa diplomatian alalta, protokollan kiemuroista ja miten järjestää ja toimia erilaisten ja eri maalaisten ihmisten kanssa. Moskovassa suoritettu psykologian kurssi oli oivallisena apuna tässä asiassa.

Seuran hallitukseen tulin valituksi 80-luvun lopulla ja toimin pitkään seuran puheenjohtajana, jonka viran jätin viime vuoden lopussa. Oli aika nuorten astua esiin ja johtamaan seuraamme.

Kiinnostus Bulgariaa kohtaan heräsi oikeastaan jo kouluvuosina, mutta todellisen kimmokkeen sain vuonna 1962 Helsingissä järjestetyissä Maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaaleilla. Silloin tutustuin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti bulgarialaisiin. Ja siitä se kaikki alkoi. Lisänä tähän oli vielä se, että olen syntynyt Bulgarian kansallispäivänä (3.maaliskuuta). Myös Bulgarian rikas historia ja kulttuuri kiehtoivat minua jo koulussa, ja kiehtovat edelleenkin.

Olen käynyt usein Bulgariassa. Ensimmäisen matkani kohde oli Burgasin alue ja Nessebar, johon rakastuin heti ensi silmäykseltä. Suosikkipaikkani on Sofia. Joka kerta kun koneeni laskeutuu Sofian lentokentälle, tunnen taas tulleeni kotiin. Sofiassa sitten kiertelen pitkin kaupunkia, sen puistoja ja kirkkoja. Tunnen todella lepääväni ja eläväni. Olenhan kuin kotona! Suurlähetytössä työskennellessäni haaveilin patikkaretkestä Rilan vuoristoon. Rilan luostari on minulle erittäin rakas kohde. Siellä tuntee todella elämän harmonian, kiireettömyyden ja tasapainoisuuden. Toinen tällainen paikka on Rupitessa Baba Vangan kirkko. Kun käyn siellä tunnen olevani todella pieni ihminen, jonka sielu halajaa rauhaa itselle ja koko maailmalle.

Nämä ovat seikkoja, jotka pitävät yllä rakkauttani Bulgariaa ja bulgarialaisia kohtaan. Bulgariassa käydessäni tunnen joka askeleella maan rikkaan historian ja kulttuurin avartavan mieltäni ja tietoisuuttani siitä, että kaikista sodista ja eripuraisuuksista huolimatta kulttuuri on se, mikä yhdistää kansoja ja valtioita. Tietysti tämä saattaa monesta tuntua naivilta, mutta kun ihminen paneutuu rehellisesti miettimään tätä asiaa, hän huomaa itsekin, että maailmassa on sittenkin enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Siksipä toivonkin, että seuramme pystyisi jatkamaan ystävyyssillan rakentamista ja lujittamista suomalaisten ja bulgarialaisten välillä, että oppisimme paremmin ymmärtämään maittemme kulttuuria ja historiaa sekä tapoja.


Tästäpä muistuukin mieleeni tapaamiseni ensimmäisen bulgarialaisen pomoni, Bulgarian suurlähettiläs Hristo Santovin kanssa. Olin jo työskennellyt parisen kuukautta suurlähetystössä ennen hänen Suomeen tuloaan. Eräänä päivänä selvitin hänelle päivän ohjelmaa. Santov kuunteli tarkkana ja pyöritteli päätään kysyessäni, hyväksyikö hän tämän ja tämän ohjelman. Ajattelin, eikö hän ymmärrä puhettani vai kuuleeko hän huonosti. Korotin ääntäni yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes tajusin hänen silmäkulmassaan naurun pilkkeen ja ympärillä olevien lähetystön työntekijöiden huvittuneet ilmeet. Ja silloin muistin - kun bulgarialainen myöntää jotain, hän pyörittää päätään ja kun kieltää, hän nyökkää! Tämä on asia, johon minun on edelleenkin vaikea tottua, varsinkin elokuvia tai teatteriesityksiä katsoessani. Muuten, suosikkielokuvani on "Khan Asparuh" - elokuva kertoo Bulgarian historiallisesta vaiheesta,  Balkanille asettumisesta. Tämä elokuva oli myös suurlähettiläs Santovin suosikkielokuva. Keskustelimme usein hänen kanssaan elokuvista, sillä hän oli elokuva-alan ammattilainen.

Bulgaria ja bulgarialaiset ovat rikastuttaneet slaavilaisen kulttuurin tuntemustani, avartaneet ja tuoneet esille aivan uusia näkemyksiä. Bulgarian kielikin on avartanut venäjän taitoani. Ja aina kun slaavilaisia kieliä puhuvat kiistelevät siitä, mikä kieli on slaavilaisten kielten kantakieli, olen asettunut bulgarian kielen kannalle. Johan jo yksin se, että kyrilliset aakkoset ovat bulgarialaisten munkkiveljesten käsialaa, kertoo tämän!

Tässä muutama vaihe elämästäni ja rakkaudestani Bulgariaa ja lukuisia bulgarialaisia ystäviäni kohtaan. Lopuksi haluan sanoa, että Bulgaria on minulle kuin toinen kotimaa.

Christoffer von Bonsdorff

Olen Christoffer von Bonsdorff, fil. maisteri, freelance kääntäjä. Käännän eri kielistä (suomesta, englannista, saksasta, ranskasta, tanskasta) useimmin ruotsiksi ja teen tarvittaessa myös bulgarian kielen tulkkausta ja käännöksiä. Teen aika paljon käännöksiä Helsingin yliopiston kirjastolle, lähinnä näyttelytekstejä, historiikkeja ja humanistisia artikkeleita sekä nettisivuja ja hallintoa ym. Olen ollut seuran jäsen ehkä 10 vuotta ja nyt olen mukana Bulgarian kulttuurivuoden työryhmässä järjestämässä musiikkitapahtumia.

Kiinnostukseni Bulgariaa kohtaan alkoi varsinaisesti vasta 90-luvun alussa, kun innostuin Balkanin ja varsinkin Bulgarian musiikista. Opiskelin Wienissä vuoden, missä tutustuin balkanilaisiin kansantansseihin, jotka niin sanotusti kolahtivat lopullisesti. Helsingissä olin sitten mukana tanssiryhmä Frunzassa, tosin en esiintynyt, mutta he tarvitsivat bändin ja olen soittanut siinä haitaria vuodesta -94. Olin mukana perustamassa Svirki Svirjat (="Pelit soimaan" bulgariaksi) -yhtyettä v. -95.

Bulgariassa olen käynyt varmaan 10 kertaa 2-5 viikon jaksoissa vuodesta -94. Ensin Varnan Kultahietikolla ja paljon myöhemmin Sofiassa, jossa vuodesta 2000 olen saanut yksityisiä haitaritunteja. Olen kierrellyt aika paljon: mieleen ovat jääneet erityisesti vanha Plovdiv, Pirinin vuoristo ja Melnik, Gabrovon seutu ja sen museokaupungit, Vratsa ja Luoteis-Bulgaria.

Olen kiinnostunut luonnosta ja puista ja Bulgariasta löytyy suuri määrä meille eksoottisia lehtipuita. Sateisina kesinä olen myös sienestänyt, mm. Borovetsissa. Kaupunkilaisena pitää sanoa että mielenkiintoisin kohde Bulgariassa mielestäni on keskiaikainen pääkaupunki Veliko Tarnovo, johon aina palaan mielelläni. Arkkitehtuuri on hyvin erikoislaatuista ja kaupungissa voi aistia vanhaa historiaa ja kulttuuria. 

Minulla on nykyään Bulgariassa ystäviä ja puhun kieltä, joten siitä on tullut eräänlainen "toinen kotimaa". Bulgariassa suosittelen kokeilemaan Pernikin ”Kukeri”- talvikarnevaalia, joka oli elämys. Uskomaton kirjo pukuja ja mielikuvitusta!


Alkuun

Itä-Eurooppa-tietoutta www.rusin.fi:stä

Vaikka Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin painopistealue onkin Venäjä ja IVY-maat, myös Bulgariaa koskevaa tietoutta voi hakea sen kirjastosta, joka sijaitsee osoitteessa Annankatu 44, eli koko lailla keskellä Helsinkiä, aivan hotelli Presidentin vieressä. Tietoa löytää myös nettisivujen kautta osoitteesta www.rusin.fi.

Bulgariaa koskevaa tietoa on lähinnä muutamissa tieteellisissä aikakausjulkaisuissa - esimerkiksi talouden ja yhteiskunnan alalta. Niitä tulee kirjastoon muutamia: esim. East European Quarterly, Nationalities Papers, Slavic and East European Studies. Sanakirjoja on, ja kirjallisuudestakin jotain, mutta vain venäjäksi käännettynä. Lisäksi erinäisissä Itä-Eurooppaa koskevissa kirjoissa on käsitelty Bulgariaakin, kertoo kulttuurisihteeri Anneli Ojala - muuten Bulgarian Viestin entinen toimittaja.

Nykyisin opetusministeriön kulttuurivientiyksikön alainen instituutti on perustettu vuonna 1947. Instituutin kirjastossa on yhteensä n. 100 000 nidettä – pääasiassa venäjänkielisiä. Asiakkaista iso osa onkin Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Kirjasto on myös paikka, josta alkukielisen kirjallisuuden lisäksi löytää nopeimmin suomenkielisetkin käännökset venäläisestä ja itäeurooppalaisesta kirjallisuudesta.

Ritva Särkisilta

Alkuun


Vitosha maailman 22. kallein liikekatu

Sofiassa sijaitseva Bulevard Vitosha on maailman 22. kallein liikekatu. Näin on arvioinut Cushman & Wakefield, Healey & Baker-toimisto, joka viime vuonna luokitteli kaikkiaan 237 liikekatua maailmassa.
Maailman kalleimmaksi liikekaduksi se arvioi Viidennen Avenuen New Yorkissa.

Duma/ Ritva Särkisilta

Alkuun


Bulgarialainen yllättäen ensimmäinen Formula 3000 esikisassa

Bulgarian Vladimir Arabadzhiev yllätti kaikki kellottamalla parhaan ajan Formula 3000 virallisissa testeissä Magionen radalla Italiassa. Hän osallistuu omalla tiimillään sekä Italian että Euroopan Formula 3000 –kisoihin.

Arabadzhiev onnistui tulemaan ensimmäiseksi kaikkiaan 20 auton ajaessa Magionen esikisassa. Hänen suorituksensa huomattiin niin valmentajien kuin sponsoreidenkin kes-kuudessa.

Novinite/ Mikki Lehessalo

Alkuun