BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti
 

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Sirkku Okoye, vastaava päätoimittaja, e-mail: sirkkuokoye@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo, toimittaja + taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: sarrimar@netti.fi

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2006

Bulgarian Viesti 02/2006 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Bulgaria – vastakohtaisuuksien maa, Päätoimittajan palsta, Sirkku Okoye
Puheenjohtaja toivottaa kaikille hyvää kesää, Tapani Salonen
Seura ajanmukaistaa sääntönsä, Ritva Särkisilta
Bulgaria EU:n ovella, Tatu Vanhanen
Bulgarian kielikurssi alkavat jälleen syksyllä Helsingissä!
Stanishev ja Vanhanen toivoivat jäsenyyttä jo ensi vuoden alusta, Ritva Särkisilta
Turun Bulgaria-Seuran vuosikokous, Martti Salminen
Amerikkalaisten tukikohdat eivät riski – Ashrafista voi tulla, Ritva Särkisilta
”Älä sulje silmiäsi, Olli!”, Ritva Särkisilta
Georgi Gospodinov ja Luonnollinen romaani, Sirkku Okoye
Luku 26. , suomennos Sirkku Okoye
Arjen ironisia ikoneita, Ritva Särkisilta
Sankarimatkailua myös Sofiassa, R.S.
Pirinin legenda, Anna Dantchev
Näin sujuu bulgarialainen horo, R.S.
Pirjo Suksen suhde Bulgariaan alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä, Tapani Salonen
Bulgarialainen musiikki soimaan!, Ritva Särkisilta
Suomi-Bulgaria-Seuran hallitus esittäytyy: Tapani Salonen
Suomi-Bulgaria-Seuran hallitus esittäytyy: Maj-Lis Lehessalo
DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali
Nestinarkat tulisilla hiilillä, referoinut Sirkku Okoye
Bulgarialainen koulutyttö toiseksi Microsoftin kilpailussa, Novinite/ML
Venelina Venevalle kultaa, Novinite/ML
Lakkiaiset bulgarialaiseen tapaan, Mikki Lehessalo
Ostoksille Varnaan 2 ?, Mikki Lehessalo
Bulgaria Air, mainos
Scandic House, kiinteistövälityksen mainos


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 

Bulgaria vastakohtaisuuksien maa


Bulgariaa kutsutaan usein vastakohtaisuuksien maaksi, johtuen sen monimuotoisesta luonnosta vuodenaikojen vaihteluineen: kylmästä talvesta ja kuumasta kesästä – rannikon ihanteellisesta meri-ilmastosta, vuoriston jylhistä lumihuipuista, sekä maan antimia kantavista vehreistä alangoista. Tässä Bulgarian Viestin numerossa kirjoittajat antavat turistin näkökulman erilaisiin lomanviettotapoihin Bulgariassa.

Lisäksi Bulgaria on historiallisesti tunnettu risteyskohtana toimimisestaan idän ja lännen välillä. Jo muinaiset eurooppalaiset tutkimusmatkailijat kulkiessaan Balkanin niemimaan läpi, Bosborinsalmen kautta itään, huomioivat useissa kirjoituksissaan Bulgarian rikkaana ja omaperäisenä alueena, jossa tuotetaan mainioita viinejä!

Jälleen kerran kansainvälisessä politiikassa määritellään Bulgarian paikkaa idän ja lännen risteyskohdassa. Tässä Bulgarian Viestin numerossa käydään ajankohtaista keskustelua integroitumisesta länteen ja Bulgarian liittymisestä Euroopan unioniin, josta Euroopan komissio päättää syyskuussa, Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Vastakohtaisuus tulee ilmi bulgarialaisten itseironiassa, jota varsinkin taiteilijat ja kirjailijat viljelevät teoksissaan. He määrittelevät uudelleen bulgarialaisuutta suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä Bulgarian Viestin numero valottaa sitä tosiasiaa, että bulgarialaiset eivät ole tietämättömiä ongelmistaan.

Viime kesänä Bulgarian Mustanmeren rannikon keskivaiheilla sijaitsevan idyllisen Obzorin aurinkoisilla rannoilla, aaltojen pauhatessa rauhaisasti vieressämme, huurteisen lasin äärellä, kysyimme bulgarialaisilta ystäviltämme, mitä he muuttaisivat maassaan, jos voisivat. Vastaus oli helppo: ”Lain pitäisi olla kaikille sama.” Vähempää ei demokratiassa elävä ihminen voi varmaankaan pyytää.

Sirkku Okoye
päätoimittaja
alkuun

Puheenjohtaja toivottaa kaikille hyvää kesää!


Kesän alussa ilmestyvään seuran lehteen on helpompi kirjoittaa tervehdystä, kun Suomessa on jo saatu esimakua kesästä. Olemme saaneet nauttia muutamasta lämpimästä ja aurinkoisesta päivästä. Tosin Bulgariassa on samaan aikaan täysi kesä ja lämpötilat aivan toista luokkaa kuin täällä Pohjolassa.

Vuoden alkupuolisko on mennyt vilkkaasti ja siihen on kuulunut arvokkaita vierailuja Bulgarian ja Suomen välillä. Maaliskuun lopulla Bulgarian pääministeri Sergei Stanishev teki työmatkan Suomeen. Lyhyen vierailun yhteydessä hän ehti tavata Suomi-Bulgaria-seuran edustajia ja Suomessa asuvia bulgarialaisia muun virallisen ohjelman ohella. Pääministeri Stanishev vakuutti Bulgarian tekevän parhaansa täyttääkseen EU-jäsenyyden ehdot, jotta EU-jäsenyys toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Toukokuun toisella viikolla Suomessa vieraili Bulgarian ulkoministeri Ivailo Kalfin. Hänen viestinsä oli, että EU:n laajeneminen on kaikkia osapuolia hyödyttävä prosessi.
Elämme mielenkiintoisia aikoja sekä EU:n että ystävämaamme Bulgarian kannalta.

Bulgarian EU-jäsenyys lähestyy, mutta joidenkin arvioiden mukaan vauhti on hidastunut. Suomalainen laajentumiskomissaari Olli Rehn muistuttaa varauksista vuonna 2007 alkavalle Bulgarian EU-jäsenyydelle. Käytänössä Bulgarian hallitukselta odotetaan edistymistä oikeuslaitoksen uudistamisessa. Bulgariassa ollaan yleisesti sitä mieltä, että maan oikeusjärjestelmän arvostelu on ylimitoitettua. “Me emme järjestä esityksiä ystävillemme Brysselissä” toteaa Bulgarian valtakunnansyyttäjä Boris Veltsev Helsingin sanomien haastattelussa.

Olemme sitten aloittaneet Bulgarian kulttuurivuoden Suomessa. Kulttuurin saralla alkoi tapahtua toden teolla, kun huhtikuun lopulla Helsingin Savoy-teatteriin kokoontui odotettua suurempi määrä yleisöä kuuntelemaan Bisserovien konserttia. Maailmaa kiertäneet Bisserovit ottivat yleisönsä ja Savoy täyttyi bulgarialaisesta tunnelmasta viimeistään siinä vaiheessa, kun yleisö intoutui mukaan tanssimaan.

Syys-lokakuussa järjestämme seuran kulttuurivuoden päätapahtuman, johon kuuluu Suo-messa asuvien bulgarialaisten ja suomalaisten Bulgarian ystävien konsertti oheisnäyttelyineen. Haluamme tehdä Bulgariaa tutuksi monipuolisesti.

Kesän lähestyessä puhelimet ovat alkaneet soida ja sähköpostit raksuttaa uudella tavalla. Ihmiset ovat kyselleet kaikkea mahdollista Bulgariasta ja Bulgarian lomakohteista. Viime vuosia voimakkaammin ovat olleet liikkeellä talojen ja huoneistojen ostajat. “Viidakkorumpu” on toiminut. Ihmiset ovat kyselleet uteliaina, mistä päin Bulgariaa kannattaa ostaa mökki ja onko ostaminen turvallista.

Sanon tässä saman minkä olen sanonut puhelimessa. Suomi-Bulgaria-seura ei voi eikä halua ryhtyä kiinteistövälittäjäksi. Meillä ei ole kompetenssia alkaa neuvomaan asunnon ostossa vaan jätämme sen homman asiantuntijoille. Olen kuullut sekä onnistuneista että epäonnistuneista kaupoista. Kehotan olemaan tarkkana ja tutustumaan huolella sekä itse kohteeseen että kauppakirjoihin ennen puumerkin rustaamista.

Toivotan hyvää ja antoisaa kesää kaikille Suomi-Bulgaria-seuran jäsenille, lehtemme lukijoille ja muille Bulgarian ystäville. Nauttikaa lomasta ja kerätkää voimia syksyn haasteita varten. Syksyllä tapaamme jälleen kuukausitapaamisten merkeissä, jolloin kuulemme toistemme tuoreet lomakuulumiset Bulgariasta.

Tapani Salonen
puheenjohtaja
alkuun


Seura ajanmukaistaa sääntönsä

Suomi-Bulgaria-Seura päätti kevätkokouksessaan 4.4. Helsingissä uudistaa seuran säännöt.
Tilintarkastajat olivat esittäneet sääntöjen ajanmukaistamista. Seuran säännöt ovat perustamisvuodelta 1952.
Kevätkokous oli ns. tilikokous: käsitteli ja hyväksyi seuran edellisvuoden toiminnan ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden asianomaisille.

R.S.
alkuun


Bulgaria EU:n ovella

Bulgaria on suuren historiallisen käänteen portilla. Se odottaa Euroopan Unionin täysjäseneksi pääsyä vuoden 2007 alusta. Suomella on tässä prosessissa poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä Euroopan komission uusista jäsenmaista vastaavana komissaarina on suomalainen Olli Rehn ja Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkipuoliskolla, kun EU:n pitää lopullisesti päättää asiasta.
Bulgarian EU-hanketta on suuresti edesauttanut se, että Bulgarian puolueet kykenivät kesällä 2005 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen muodostamaan laajapohjaisen keskustavasemmistolaisen enemmistöhallituksen, joka jatkaa edellisen hallituksen aloittamia lainsäädännöllisiä ja muita reformeja, jotka EU oli asettanut jäsenyyden ehdoksi. Bulgarian EU-politiikan jatkuvuutta korostaa se, että uudessa hallituksessa EU-asioista vastaavana ministerinä on Megleva Kuneva, joka hoiti samaa tehtävää myös edellisessa Simeon II:n johtamassa hallituksessa.
Koalitiohallituksen muodostaminen pitkien neuvottelujen jälkeen elokuussa 2005 oli Bulgarian uuden demokraattisen järjestelmän kypsyysnäyte. Sitä ennen Bulgarian poliittiselle elämälle oli tyypillistä jyrkkä vastakkainasettelu kommunistipuolueen seuraajaksi perustetun Bulgarian sosialistipuolueen ja anti-kommunististen puolueiden välillä. Vastakkainasettelu jatkui vuonna 1990 tapahtuneesta kommunistisen järjestelmän kaatumisesta lähtien ja johti hallituksen ja hallituspolitiikan vaihtumiseen aina vaalien jälkeen. Mikään puolue ei kyennyt hallituskautenaan lunastamaan ennen vaaleja antamiaan liian suuria vaalilupauksia, mistä oli seurauksena, että tyytymättömät äänestäjät antoivat seuraavissa vaaleissa vallan oppositiossa olleelle puolueelle. Näin tapahtui 1991, 1994, 1997 ja 2001.
Kesäkuun 2005 vaaleissa tapahtui muutos. Äänestäjät eivät enää uskoneet liian suuriin vaalilupauksiin ja jakoivat äänensä aikaisempaa useampien puolueiden kesken. Mikään puolue ei päässyt lähellekään enemmistöasemaa. Edellisissä vaaleissa (2001) yllätysvoittajaksi noussut Simeon II:n kansallinen liike (NDSV) menetti yli puolet edustajapaikoistaan, mutta sai silti yhä 19.9 prosenttia äänistä ja 53 kaikkiaan 240 edustajapaikasta. Vaalien suurimpana voittajana oli sosialistipuolueen (BSP) johtama Bulgarian koalitio, joka sai 31.0 prosenttia äänistä ja 82 edustajapaikkaa. Turkkilaista vähemmistöä edustava Oikeuksien ja vapauksien liike (DPS) myös lisäsi kannatustaan. Se sai 12.8 prosenttia äänistä ja 34 edustajapaikkaa. Näiden vaalien uutena yllättäjänä oli vain vähän ennen vaaleja perustettu nationalistinen ja turkkilaisvastainen Ataka koalitio, joka sai 8.2 prosenttia äänistä ja 21 edustajapaikkaa. Vuosina 1997-2001 vallassa ollut Demokraattisten voimien liitto oli hajonnut kolmeen osaan. Yhdistyneet demokraattiset voimat puolue sai 7.7 prosenttia äänistä ja 20 paikkaa; Demokraatit vahvan Bulgarian puolesta 6.5 perosenttia äänistä ja 17 paikkaa; ja Bulgarian kansanliitto 5.2 prosenttia ja 13 paikkaa. Yhdessä nämä kolme puoluetta saivat melkein saman edustajamäärän kuin Demokraattisten voimien liitto vuoden 2001 vaaleissa (51 edustajaa).
Bulgariassa on käytössä samanlainen d'Hondtin suhteellinen vaalijärjestelmä kuin Suomessa. Siitä johtuen suurimmat puolueet saavat vain lievän yliedustuksen äänimääräänsä verrattuna. Merkittävänä erona Suomen vaalijärjestelmään on se, että Bulgariassa on käytössä 4 prosentin valtakunnallinen äänikynnys, mikä estää pienimpien puolueiden pääsyn parlamenttiin. Näissä vaaleissa ilman paikkoja jääneet puolueet ja ehdokkaat saivat 8.2 prosenttia äänistä. Bulgarian puoluejärjestelmä ei ole vielä läheskään vakiintunut. Puolueiden voimasuhteissa on tapahtunut erittäin suuria muutoksia kaikissa parlamenttivaaleissa, uusia puolueita on syntynyt ja entisiä hajonnut.
Laajapohjaisen koalitiohallituksen muodostaminen ei vaalien jälkeen ollut ensimmäisenä vaihtoehtona. Vasta useampien epäonnistuneiden yritysten ja kompromissien jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen Bulgarian sosialistipuolueen, Simeon II:n kansallisen liikkeen ja Oikeuksien ja vapauksien turkkilaisen liikkeen muodostamasta hallituksesta, jossa pääministerinä on sosialistipuolueen johtaja Sergei Stanishev. Hallituksen laajapohjaisuutta ja pyrkimystä tiettyyn jatkuvuuteen kuvastaa myös se, että valtiovarainministerinä on riippumaton Plamen Oresharski, joka toimi apulaisvaltiovarainministerinä keskustaoikeistolaisessa Ivan Kostovin hallituksessa 1997-2001. Hallituksen ensimmäisenä suurena tehtävänä on Bulgarian vieminen EU:n jäseneksi toimeenpanemalla EU:n vaatimia uudistuksia, jotka koskevat erityisesti oikeusjärjestystä sekä taistelua rikollisuutta ja korruptiota vastaan. Hallitus kiinnittää myös suurta huomiota turismin edistämiseen.
Ideologiset rajat ylittävän laajapohjaisen hallituksen muodostaminen oli Bulgariassa hyvin vaikeaa, ja monet eivät ole sitä vieläkään hyväksyneet, mutta käsitykseni mukaan laajapohjainen hallitus sopii Bulgarian oloihin paremmin kuin yhtä ideologista suuntausta edustava hallitus. Laajapohjainen hallitus takaa harjoitetulle politiikalle jatkuvuutta ja estää äkilliset politiikan muutokset, joilla voisi olla taloudellisesti ja poliittisesti haitallisia vaikutuksia. On myös luultavaa, että vähitellen bulgarialaiset alkavat saavuttaa riittävän yhteisymmärryksen talousjärjestelmän perusteista ja markkinataloudesta, mikä yhteisymmärrys vähentää puolueiden välisiä ideologisia vastakohtaisuuksia.
Turkkilaista vähemmistöä edustavan puolueen mukanaolo hallituksissa on lujittanut etnistä rauhaa, joskaan etniset kiistat eivät ole kokonaan poispyyhittyjä. Uusi Ataka puolue on turkkilaisvastainen, ja toisaalta eräs turkkilaismielinen kansanliike on äskettäin vaatinut turkinkielelle toisen virallisen kielen asemaa.
Maliskuussa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan puolet bulgarialaisista uskoo Stanichevin hallituksen pysyvän vallassa koko nelivuotisen vaalikauden. Äänestäjien suurin tyytymättömyys kohdistuu hallituksen terveydenhoitopolitiikkaan ja suurin tyytyväisyys ulkopolitiikkaan. Selvästi yli puolet kansasta kannattaa Bulgarian liittymistä EU:n jäseneksi. Yksittäisistä poliitikoista suosituimpia ovat lokakuussa 2005 Sofian pormestariksi valittu riippumaton Boiko Borissov (70%) ja presidentti Georgi Parvanov (61%).
Bulgarian sisäpolitiikassa seuraavana merkittävänä tapahtuma on marraskuussa 2006 pidettävä presidentinvaali. Nykyinen presidentti Parvanov, joka viisi vuotta sitten valittiin virkaan sosialistipuolueen ehdokkaana, tulee melko varmasti pyrkimään toiselle kaudelle. Gallup-tutkimuksen mukaan hän on edelleen suosituin presidentiksi. Muista ehdokkaista ei tosin tätä kirjoitettaessa (huhtikuu 2006) ole vielä mitään varmuutta. Vaalista tulee melko varmasti nykyisen presidentin kansansuosiosta huolimatta hyvin tasaväkinen, sillä parlamenttivaalien äänestäjistä huomattava enemmistö äänesti ei-sosialistisia puolueita. Hallituksen asemaa presidentinvaali tuskin kuitenkaan horjuttaa.

Tatu Vanhanen
alkuun

Bulgarian kielikurssit alkavat jälleen syksyllä Helsingissä!

Ensimmäinen tutustumistapaaminen perjantaina 15.9. klo 17, Liisankatu 29 A / kirjastossa,
jossa sovitaan mm. oppimateriaalista ja tapaamiskerroista. Varsinaiset kurssipäivät ovat
kerran viikossa, tiistaisin, 19.9. alkaen klo 17-19.
Kurssin järjestää Suomi-Bulgaria-seura, ja opettajana toimii Christina Kontkanen.
Alustavat ilmoittautumiset s-postilla: christina.kontkanen@hki.ort.fi ja
gsm 050-5721696.
alkuun


Bulgarian EU-jäsenyys alulle ja päätökseen Suomen puheenjohtajakaudella:
Stanišev ja Vanhanen toivoivat jäsenyyttä jo ensi vuoden alusta

Bulgarian ja Suomen pääministerit Sergei Stanišev ja Matti Vanhanen toivoivat Staniše-vin Suomen vierailulla maaliskuussa, että Bulgaria hyväksytään EU-jäseneksi 1.1.2007 alkaen. Vanhanen ilmoitti myös, että bulgarialaisen työvoiman tuloa Suomeen ei rajoite-ta, vaan tulo on vapaata heti ensimmäisestä jäsenyyspäivästä alkaen.

Sergei Staniševin vierailun pääteema oli Bulgarian EU-jäsenyys. Maan jäsenyysprosessi pantiin 1999 alulle Suomen EU-puheenjohtajakaudella, kuten Stanišev muistutti pääministeri Matti Vanhasen kanssa yhdessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa 28.3.
Sittemmin selvisi, että prosessi saanee myös päätöksensä Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä Lahden ylimääräisessä huippukokouksessa.
Vanhanen sanoi toivovansa, että jäsenyys järjestyisi vuoden 2007 alusta, mutta ratkaisu on komission kädessä ja Suomi tukeutuu komission kantaan, kuten hän sanoi.

Vakautta ja vaurautta Euroopalle

Stanišev kuvasi EU-jäsenyyden tärkeyttä Bulgarialle, mutta korosti Bulgarian jäsenyyden merkitystä myös EU:lle. Jäsenyys vakauttaa koko Balkanin kehitystä - Länsi-Balkan mukaan lukien. Hän muistutti samoin, että edellinenkin laajentuminen merkitsi myös vanhoille EU-maille lisää taloudellista kasvua ja vaurautta. Pienet maat ovat tärkeitä myös eurooppalaisen yhteishengen vahvistajina - niiltä puuttuvat suurten maiden nationalistiset asenteet.
Kysymykseen mahdollisista rajoittavista suojalausekkeista pääministerit vastasivat, etteivät pitäneet niitä mahdollisina. Vanhanen sanoi Suomen kantana olevan, että jäsenyys merkitsee samalla kaikkia etuja ja oikeuksia ja siksi Suomikin avaa omat työmarkkinansa bulgarialaisille heti ensimmäisestä jäsenyyspäivästä alkaen.
Erityisinä kompastuskivinä ovat olleet Bulgarian kohdalla järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan sekä oikeuslaitokseen liittyvät ongelmat. Stanišev kertoi, että asialla on oltu jatkuvasti, erityisesti voimakkaasti viimeisen puolen vuoden aikana, ja luetteli toimia: syyttäjän-virastoon on perustettu korruptionvastainen yksikkö ja saatu uusi valtionsyyttäjä, korruptiosta kiinni saatuja virkamiehiä, kuten tullivirkailijoita, on pidätetty. Piakkoin tulossa on useisiin parlamentin jäseniin kohdistuvia korruptiotutkimuksia. Kun Stanišev edellisenä perjantaina tapasi Rehnin Brysselissä, esillä olivat olleet myös perustuslakimuutokset, joita EU Bulgarialta vaati. Niillä mm. vähennetään kansanedustajien syytesuojaa. Nämä muutokset Bulgarian parlamentti hyväksyi sittemmin kolmannessa käsittelyssä 30.3.
Rikollisuuden torjunta sinänsä on sisäministeriön käsissä, ei hallituksen, kuten Stanišev muistutti. Hän kertoi, että viime vuonna Bulgarian tulli mm. takavarikoi 2000 kiloa EU-maihin menossa olevia huumeita.

Sijoittajat erityisen tervetulleita

Molemmat pääministerit totesivat maitten keskinäiset suhteet ongelmattomiksi. Noin 90 000 suomalaista turistia kävi viime vuonna Bulgariassa, joka on meikäläisten kolmanneksi suosituin lomamaa. Kahdenvälinen kauppa oli n. 70 miljoonaa US-dollaria. Stanišev muistutti, että Bulgaria koetaan myös kansainvälisesti kiinnostavaksi sijoituskohteeksi – viime vuonna ulkomaisia sijoituksia tuli maahan n. 2000 mrd. dollaria. Stanišev toivotti suomalaisetkin sijoittajat tervetulleiksi. Sopivista aloista hän mainitsi korkean teknologian yleensä ja erityisesti telekommunikaatioalan sekä metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden.
Lehdistötilaisuudessa kysyttiin myös, mitä Suomi voi tehdä Libyassa kuolemantuomion saaneiden bulgarialaisten sairaanhoitajien hyväksi. Vanhanen vakuutti, että kaikki voitava puheenjohtajakaudella tehdään.

Staniševin tapasi Vanhasen kutsusta tapahtuneella vierailullaan lisäksi presidentti Tarja Halosen ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Jari Vilenin. Suomi-Bulgaria-Seuran edustajia Stanišev tapasi vastaanotolla suurlähetystössä.
Ohjelmassa oli mm. käynti Mannerheim-museossa, jossa pääministerit olivat kerranneet maiden historioiden leikkauskohtia.
Staniševin seurueeseen kuului edustajia neljästä bulgarialaisesta tiedotusvälineestä. Paikalla lehdistötilaisuudessa oli mm. kansallisen tv-aseman BNT:n kuvausryhmä.

Moottoripyöräilevä historioitsija

Rauhallisen määrätietoisesti esiintynyt Stanišev puhui erinomaista englantia - cv:ssä kerrotaankin, että hän on mm. opiskellut maineikkaassa London School of Economicsissa.
Stanišev syntyi Ukrainassa 1962 ja väitteli historiatieteiden tohtoriksi Moskovassa 1994. Bulgarian Sosialistisen Puolueen puheenjohtajaksi hänet valittiin 2001 ja laajan koalitiohallituksen pääministeriksi viime elokuussa BSP:n johtaman koalition saatua suurimman äänimäärän kesäkuun vaaleissa.
Staniševia on luonnehdittu ei-perinteiseksi poliitikoksi – ilmeisesti tarkoittaen sitä, että keskivertopoliitikon henkinen pönäkkyys puuttuu. Nettisivustoilla Staniševista kerrotaan seuraavaa tarinaa: hän yllättää jonkin tilaisuuden osanottajat päristelemällä tilaisuuteen moottoripyörällä ja nahkatakissa, jonka selässä on teksti ”Jos näette lukea tämän, Elena on pudonnut takaistuimelta!” Elena on Staniševin elämänkumppani, tunnettu tv-journalisti Elena Yoncheva.

Ritva Särkisilta
alkuun

Turun Bulgaria-seuran vuosikokous

Turun Bulgaria-seura ry:n vuosikokous pidettiin lauantaina 25.03.2006 Ravintola Gardenian kabinetissa klo 13. Kokoukseen tuli kauniista ilmasta huolimatta runsas osanottajajoukko mikä oli ilahduttavaa. Kokous aloitettiin ja kahvitarjoilulla ja kokouksen avaajana toimi seuran puheenjohtaja Taisto Salminen joka valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimi Ensio Laine. Toimintakertomuksessa vuodelta 2005 kuultiin viime vuoden tapahtumista joita oli kertynyt kiitettävästi, oli teatterimatkoja, nuuttijuhlat ja muita tilaisuuksia. Kuultiin viime vuodelta tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajien lausunto edellä mainitusta ja vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus vastuuvelvollisille. Seuran puheenjohtajaksi alkavalle vuodelle valittiin edelleen Taisto Salminen. Johtokuntaan valittiin vuodeksi 2006 Ensio Niemisen kieltäydyttyä seuraavat: uusina jäseninä Eija Liljestrand, Merja Hopeavuori, Kalina Tähtinen sekä viimevuotiset jäsenet uudelleen. Käsiteltiin johtokunnan esitys toiminta-suunnitelmaksi vuodelle 2006, josta ehkä tärkeimpänä huomioitiin seuran ensi vuonna järjestettävät 50-vuotisjuhlat sekä pyrkimys tukea Turun ja Varnan ystävyyskaupunkisuhteiden vahvistamista ja myös Bulgaria-tuntemusta Suomessa. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja kiitti kokouksen osanottajia mielenkiinnosta ja toivotti jäsenistölle hyvää kevättä.
M S-n
alkuun

 
Bulgarialainen arabimaailman tuntija:
Amerikkalaisten tukikohdat eivät riski – Ashrafista voi tulla

Amerikkalaiset saavat tukikohtia Bulgariaan. Asiasta sovittiin lopullisesti, kun USA:n ulkoministeri Condoleezza Rice vieraili huhtikuun lopussa Sofiassa Naton kokouksessa.
10 vuoden mittainen sopimus koskee Bezmerin ja Graf Ignatjevon lentokenttien sekä Novo Selon ja Aitosin harjoitus- ja varastoalueiden amerikkalais-bulgarialaista yhteiskäyttöä.
Asiaa oli kevään aikana vastustettu mielenosoituksissa – lähinnä nationalistipuolue Atakan organisoimissa - ja vedottu terrorismiriskin kasvuun.

Sosialistipuolueen äänenkannattajan Duman toimittaja Viktorija Penkova haastatteli maaliskuun lopulla aiheesta tunnettua arabimaiden tuntijaa, Sofian yliopiston dosenttia Vladimir Tšukovia. Tšukov ei pitänyt tukikohtia ongelmallisina eikä terroristien potentiaalisina kohteina. Hän luonnehti niitä lähinnä kolmannen tai neljännen luokan harjoituspaikoiksi, joita ei voi verrata muissa EU-maissa – esimerkiksi Italiassa – oleviin sotilastukikohtiin.

Sen sijaan Tshukov suhtautui epäilyksellä bulgarialaisten uusimpaan komennukseen Irakissa. Tämä Ashrafin komennus hyväksyttiin parlamentissa suurella äänten enemmistöllä ja Stanišev lähetti Suomesta paluunsa jälkeisenä päivänä Irakiin juhlallisin menoin 154 hengen joukon Kazanlakin prikaatin jääkäreitä, joukossa 10 naista. Joukon tehtävänä on suojella Ashrafin pakolaisleirin yhtä osaa.
Ashrafin leiri sijaitsee n. 60 km:n päässä Bagdadista itään ja amerikkalaiset ovat antaneet sille kaksinaisen statuksen. Se on luokiteltu sekä pakolaisleiriksi että sotavankileiriksi. Aikoinaan leirillä olevat Mujaheedin el Khalqin- järjestön jäsenet luokiteltiin terroristeiksi. Joka tapauksessa kysymys on iranilaisista toisinajattelijoista.
Juuri tässä Tshukov näkee riskin. Jos Amerikan ja Iranin välille puhkeaa konflikti, pelättävissä on hänen mukaansa, että Bulgaria joutuu sotketuksi siihen. Tšukov pitää tähän hankkeeseen sisältyviä riskejä suurempina kuin mitä sisältyi Bulgarian sanitäärijoukkojen läsnäoloon Irakissa. 12 bulgaaria kuoli tässä edellisessä operaatiossa. BSP lupasi vaaliohjelmassaan vetää nämä joukot Irakista pois ja näin tapahtuikin viime vuoden lopulla.

Ritva Särkisilta
alkuun

 
”Älä sulje silmiäsi, Olli!”


Julkisesti esitetyt bulgarialaisodotukset olivat EU-komission 16.5. kokouksen alla korkealla, mutta realismi löytyi nopeasti. Erityistä pettymystä ei ainakaan ensimmäisistä kommenteista löytynyt. Bulgarian Eurooppa-ministeri Meglena Kuneva luonnehti BNT:n televisiohaastattelussa Strasbourgista Rehnin raporttia objektiiviseksi ja muistutti, että ”automaattista EU-jäsenyyttä ei ole, jos sellaista on kuviteltu”. Hänen mukaansa nyt vain jatketaan toimintaa niin, että 1.1.2007-päivämäärästä voidaan pitää kiinni. Samansuuntaisen lausunnon antoi myöhemmin myös pääministeri Stanišev.

Laajentumiskomissaari Olli Rehn oli koko prosessin ajan usein nähty vieras Bulgariassa. Hän teki kriittisiä huomioita ja sai kuulemma leikkisän lempinimenkin: Zatvori-otsitshki-Oli eli Pistä-simmut-kiinni-Olli. Jotkut panivat kai toivon siihen, että EU:ssa katsottaisiin jäsenyysvaatimusten täyttämistä hieman läpi sormien. Eivät kuitenkaan kaikki.
Kun Rehn huhtikuun puolen välin tienoilla vieraili Bulgariassa, BSP:n Duma-lehden toimittaja Galina Mladenova kirjoitti otsikolla ”Älä sulje silmiäsi, Olli!” Hän totesi, että EU:n asettamien ehtojen toteuttaminen oli ko. hetkellä vielä pahasti kesken.
”Emme ole onnistuneet voittamaan taistelua korruptiota vastaan, tuskin ne Brysselissä ovat toukokuussa kovasti otettuja oikeusreformistammekaan ja rikollisuudesta kai on paras olla ihan hiljaa. Se, että eurokomissaarit antavat meitä korville näitten ongelmia takia, on pienempi paha. Isompi on, että joudumme elämään niiden kanssa ja tiedämme oikein hyvin, ettemme pysty taistelemaan korruptoitunutta virkamiestä vastaan, että on parasta olla joutumatta oikeusistuimesta riippuvaiseksi ja että rosvoilta meitä ei pysty isäjumalakaan suojaamaan poliisista puhumattakaan. Niin että älä vain, Olli Rehn, pistä ”simmuja” kiinni - on korkea aika, että saamme asiat kuntoon - eikä vain siksi, että pääsisimme EU:hun, vaan että voisimme alkaa elää niin kuin eurooppalaiset!” Mladenova kirjoitti.

Toinen Duman toimittaja, Neli Doneva, haastatteli huhtikuussa Demokratian tutkimuskeskuksen tieteellistä johtajaa ja Vitosha Research-insituutin pääjohtajaa Aleksandar Stojanovia korruptiosta. Haastattelussa todettiin, että ongelmallisin hallinnonala on sisäministeriön hallinnonala – jonka piiriin kuuluvat siis mm. rajaviranomaiset, tullimiehet, poliisi ja oikeuslaitos. Stojanovin ydinviesti oli ensi kuulemalta hätkähdyttävä.
― Sisäministeriössä on riittävästi viisaita ihmisiä ja resursseja ratkaisemaan korruptio-ongelma, jos he päättävät niin tehdä, Stojanov sanoi haastattelussa.
― Mitä tarkoitatte tuolla ”jos päättävät”? Oletteko sitä mieltä, että he eivät haluakaan? kysyi Doneva. Stojanov pehmensi sanomisiaan toteamalla, että ministeriössä on tehty asialle var-maankin enemmän kuin missään muulla hallinnonalalla – mutta toisaalla ongelmakin on suurin siellä. Mitä Stojanovin mielestä asialle sitten pitäisi tehdä? Hän vastaa kysymykseen jakamalla keinot pehmeisiin ja koviin. Pehmeää valikoimaa edustaa erilainen asenteisiin vaikuttaminen, kovia mm. hallinnon toimintatapojen muuttaminen sellaisiksi, että korruption mahdollisuudet minimoidaan. Tärkeää on hänen mielestään myös jääviyssääntöjen ja käytäntöjen kehittäminen. Myös politiikkaan hän kaipaa enemmän läpinäkyvyyttä.

Ritva Särkisilta
alkuun


Bulgarialainen nykykirjailija: Georgi Gospodinov ja Luonnollinen romaani


Georgi Gospodinov (s. 1968) on Bulgarian merkittävin nykykirjailija, jonka romaani ”Estesven roman” (1999) on käännetty jo kahdeksalle kielelle, mm. englanniksi, ranskaksi, tanskaksi, ja seuraavaksi se ilmestyy ruotsiksi. Gospodinov on palkittu maassaan useimmista runo- ja novellikokoelmistaan. Hän on tehnyt käsikirjoituksen yhteistyöelokuvaan, sekä voittanut vuoden parhaan bulgarialaisen näytelmän palkinnon 2005. Viimeisimpänä Gospodinov on tarttunut sarjakuvaan, joka on toistaiseksi ollut puuttuva kirjallisuusgenre Bulgariassa. Koulutukseltaan Gospodinov on filologi ja tuntee niin bulgarialaisen, kuin maailmankirjallisuushistoriankin, joista hän ammentaa, ja joiden kanssa hän keskustelee omissa teksteissään.

Sanoilla leikkiminen ja huumori ovat tyypillisiä Gospodinovin teksteille. Niistä ei silti puutu yhteiskunnallista sanomaa. Tavallinen ”pieni ihminen” kansalaisena ja toimijana on kirjailijan mielenkiinnon kohteena, jota hän kuvaa sympaattisesti. Yleensä hänen päähenkilönsä ovat itsekin kirjoittaja, elämän havainnoija, muistiinpanojen tekijä. Romaanissa ”Estestven roman” (Luonnollinen romaani) on kolme päähenkilöä, joista kaksi on kirjailijan kaimoja: Georgi Gospodinoveja. Sanojen ja yhteiskunnan rakentuminen sopimuksiin, konventioihin, saa karnevalistisia ilmenemismuotoja, kun Gospodinov sekoittaa omiin tarinoihinsa elementtejä niin Raamatusta kuin bulgarialaissyntyiseltä Nobel-kirjailijalta, Elias Canettiltakin.

Romaani kertoo 1990-luvun Bulgariasta huomioiden muutoksen: kun ennen oletettiin, että kaikki tapahtuu lainmukaisuuksien ja korkeampien tahojen toimesta, nyt suurennuslasin alla on se, miten nykyihmisen pienetkin teot voivat vaikuttaa ratkaisevasti suurempiin asioihin, ja koko yhteisön hyvinvointiin. Gospodinov luo teksteillään uudenlaista toimijuutta, joka muistuttaa, että vapaus ja vastuu ovat riippuvaisia toisistaan. Tästä voi lukea myös kritiikkiä niitä kohtaan, joilla on valta ja asema käyttää niitä väärin. Tässä ”Luonnollisen romaanin” luvussa 26. Gospodinov leikittelee vallan olemuksella, luomiskertomuksella ja Sanan voimalla.

Sirkku Okoye
alkuun


Luku 26.

- Alle kaksivuotiaille ei tulisi syöttää kalaa, sillä se aiheuttaa mutismia.
(Tuntematon lähde).


Asia tulee ymmärretyksi vasta kun houkutus on suuri. Kätevintä olisi kutsua sitä Suureksi houkutus-Jumalaksi. Suostuisin moiseen, jos Jumallalla tarkoitetaan kieltä: ei sanaa, mutta kieltä. Hän (Jumala tai kieli) puhui jotakuinkin kuusi päivää... ja sen päivän lopussa hän viimeisiksi sanoikseen loi miehen. Sen jälkeen hän ei koskaan enää puhunut. Jotkin sanat ovat kyllä kirjoitettu hänen nimissään, mutta en usko, että ne ovat hänen sanojaan. Uskon näin, sillä hän ei puhu sanoin, vaan teoin. Hän luo asioita. Asiat, jotka kieli on luonut, tulevat luomishetkellä olevaisiksi. Sen jälkeen kukaan muu ei ole pystynyt saavuttamaan hänen kieltään. Tosin moni on kyllä yrittänyt. Koko Raamattu on eräs noista yrityksistä. Siksi kutsunkin oppia Jumalasta filologiaksi. Kieli on ollut olemassa jo ennen filologiaa. Mitä tapahtuisikaan, jos joku pystyisi saavuttamaan Jumalan kielen (tautologia on väistämätöntä). Keksin tarinan miehestä, joka pystyi, ja se pelotti minua.

Olipa kerran mies, joka oli saavuttanut Kielen, sen kuudennen päivän kielen. Kun hän lausui:
”vettä”, meret aukenivat hänen edessään, ja kun hän lausui :” yö”, tuli heti pimeää, ja kun hän lausui:”nainen”, nainen ilmestyi heti hänen eteensä. Tällainen kieli vaatii tilaa ja tyhjyyttä missä toteuttaa asioita. Mailma, joka oli näin lausuttu, alkoi näyttää kovin ahtaalta ja erittäin särkyvältä hetki sitten ilmaantuneen miehen mielestä. Koko maailman kohtalo riippuisi hänen lausunnoistaan. Aivan kuin juuri synynyt mies olisi vastuussa kaikesta mitä tapahtuisi. Hän vaikeni ja sulkeutui itseensä. Hän teki kaikkensa ollakseen nukkumatta, ettei hän vain mumisisi jotain unissaan ja luonnostelisi maailmaa hetkessä uudelleen. Sillä miten kävisikään, jos hän lipsauttaisi vahingossa sellaisia sanoja kuin ”tuli”, ”tuhka” ja ”jää”, tai ”apokalypsia”?

Tässä kohdassa vaimoni kysyi mitä tapahtuisi, jos mies kompastuisi kävellessään ja kiroilisi vahingossa itsekseen. Ja sitten hän nauraisi nauramistaan. Pysähdyn tähän, sillä se ei olisi lainkaan hauskaa − ja annan periksi. Kuin mies.

En tiedä miten päättää tarina. Eräs vaihtoehto on, että hänen ystävänsä pelästyivät ja päättivät yhteistuumin katkaista hänen kielensä. En usko että se kuitenkaan auttaisi. Siksi kokeilen toista lähestymistapaa, joka tuntuu paljon luonnollisemmalta ja varmemmalta: Kaikki tämä kesti vain kuusi päivää. Seitsemäntenä mies ymmärsi, että hän oli kadottanut Kielensä. Ja hän istui lepäämään.

Georgi Gospodinov: 26.luku romaanista: Luonnollinen romaani, 1999. (Suomennos Sirkku Okoye)
alkuun


Arjen ironisia ikoneita


Hyvä tapa ilmastoitua uuteen kaupunkiin on kävellä keskustassa, nuuhkia ilmapiiriä ja katsastaa pari taidenäyttelyä. Niin päätin tehdä Sofiassa ensimmäisenä aamunani viime keväänä.
Oli sunnuntai. Kävelin hiljaisia katuja ja ohitin puiston, joka oli omistettu Shipkan taistelun lääkintäväelle. Heidän palveluistaanhan pääsivät osallisiksi myös tässä taistelussa v.1877 haavoittuneet suomalaisetkin. Mahoniat, sipulikukat ja jotkin valkoiset, tuomensukuiset pensaat olivat ylenpalttisessa kukassa, puistossa istuskeli eläkeikäisiä ihmisiä sekä isiä ja äitejä, joiden lapset juoksentelivat käytävillä.

Puiston laidassa sijaitsee Taiteilijaseuran rakennus, jossa on näyttelytiloja useammassa kerroksessa. Sinne! Mutta jo kaukaa paistoi ovelta lappu: NJAMA IZLOŽBI, ei näyttelyitä. Hämmennyin kovasti: että Taiteilijaseuran talossa ei ole näyttelyitä! Jos olisin mennyt lukemaan pienemmällä kirjoitetun lapun, olisin päässyt selville, että talossa - niin kuin useimmissa muissakin gallerioissa ja museoissa - lepopäivä on sunnuntai - meikäläisistä tavoista poiketen.
Näyttelykierros siis siirtyi. Viikolla kuljeskelin päivälehdestä leikatun gallerialistan mukaan. Enimmäkseen galleriat olivat lähinnä liikkeitä, joissa myytiin useiden eri alojen taidekäsityöläisten ja taiteilijoiden töitä. Mutta löytyi toisenlaisiakin, sellaisia, joita suomalaiset kutsuvat gallerioiksi, joskin ne olivat vähemmistönä.

Avajaisissa - sanomaa tai ei

Slavjanska-kadun päässä näin mielenkiintoisen näköisen Galleria ART-36-kilven, joka ohjasi nurkan ympäri talon kellarikerrokseen. Gallerian edessä oli muutaman neliön aidattu piha mininurmikoineen. Kun ovi oli auki, menin sisään ja tervehdin. Sisällä oleva mies katsoi minuun hämmästyneenä, mutta toivotti sitten kohteliaasti tervetulleeksi. Mies – taiteilija itse - oli näkö-jään vasta ripustamassa näyttelyä. Galleria oli pieni ja aivan vastaremontoitu; seinät oli maalattu valkoisiksi ja yläosan ikkunoista tulvivan valon lisäksi töihin oli suunnattu kohdevaloja. Katselin töitä ja keskustelimme taiteilijan kanssa niistä. Työt olivat kollaasheja, joissa guaššivärin alle oli liimattu erilaisia esineitä, roinaa oikeastaan: nauloja, paperiliittimiä, diskettejä, kerta-käyttöisiä huumeneuloja. Tarkemmin katsoen niistä näytti muodostuvan ihmishahmoja, jotka työn pyöreän muodon kanssa toivat jotenkin mieleen mitalin tai tummuneen ikonin. Keskustelun päätteeksi taiteilija, Ivaylo Popov, ojensi minulle kutsukortin saman illan avajaisiin.

Matkalla sinne ostin kukkakioskista valkoisen liljan ja kirjoitin korttiin: tervehdys valkoliljojen maasta Suomesta. Sekä minipiha että galleria olivat täynnä väkeä, kaikesta päätellen taiteilijoita, toimittajia, taiteilijan ystäviä ja oppilaita, jotka seisoskelivat keskustelemassa kädessään muovimukillinen viiniä. Kävi ilmi, että Popov oli myös professori, opetti taidetta Blagoevgradissa sijaitsevassa yliopistossa, ja hänen oppilaitaankin oli tullut avajaisiin. Näyttelyjulisteesta luin, että Popovin töitä oli museoiden ja gallerioiden omistuksessa oman maan lisäksi Ranskassa, USA:ssa, Italiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Unkarissa.
Kyselin näyttelyvierailta vaikutelmia, kun mielestäni hyvä tapa kirjoittaa näyttelystä olisi haastatella näyttely-yleisöä. Periaatteessa hyvä. Käytännössä tilanteessa saa kuitenkin aika vähän irti - nopeasti on vaikea sanoa muuta kuin jotain kovin yleistä: mielenkiintoista, positiivista energiaa, keväistä iloa.

Popov itse oli miettinyt asiaa pidempään ja kertoi näyttelyn lehdistötiedotteessa, että ilolla oli ironinen sivumaku. ―Nämä guassityöt ja niiden arkiset esineet, vähän kuin piloillaan paikoilleen viskatut; taiteelliseen kontekstiin sijoitetut jätteet, pyrkivät autenttisuuteen, yksinkertaisuuteen sekä havainnollistamaan olennaisuuksia nykyajan arvoja ironisoiden, kuitenkin ilman mitään kunnianhimoista sanomaa, hän kirjoitti. ―Banaali leikki jokapäiväisillä esineillä, oikukkaasti käytetty guassitekniikka sekä töiden pyöreä muoto – kaiken sen tarkoituksena on provosoida, asettaa perinteisen taulun stereotypia kyseenalaiseksi, ironisoida esineiden maailmaa ja kulutusyhteiskuntaa, hän selitti tiedotteessa.

Popov käytti toistuvasti sanaa ironia, mutta kiisti ”sanoman”. Hm, eikö ironisessa suhtautumisessa ”tavaroiden maailmaan ja kulutusyhteiskuntaan” jo sinänsä ole sanomaa? Ja stereotypioiden haastamisessa? Katson Popovin syntymävuotta. Hän oli vuoden vanha, kun sosialistinen järjestelmä tuli ja lähestyi 50:tä, kun se meni. Senikäisessä bulgarialaisälymystössä samaa asennetta on panevinaan merkille yleisemminkin. Uuden Bulgarian onnettomimpiin piirteisiin suhtaudutaan alistuneen ironisesti ja ”sanomia” kaihdetaan – ehkä siksi, ettei niitä vain erehdyttäisi ymmärtämään vahvojen sanomien täyttämän menneisyyden haikailuksi.

Ritva Särkisilta
alkuun


Sankarimatkailua myös Sofiassa


Liken Sankarimatkailija-kirjasarjassa on kesäkuussa ilmestymässä myös Sankarimatkailijan Sofia. Sen on kirjoittanut Tuulas Parkujärvi, nidottu kirja pitää sisällään 250 sivua ja maksaa 26 €.

R.S.
alkuun


PIRININ LEGENDA


Todorka oli Banskon kaunein tyttö. Hänen kauneutensa oli tunnettu myös Banskon ulkopuolella. Kun kylä valloitettiin, halusi valloittajien päällikkö viedä tytön mukanaan itselleen vaimoksi. Todorka ei kuitenkaan suostunut tähän kosintaan, sillä hänet oli jo kihlattu banskolaiselle pojalle. Todorka pakeni päällikköä vuorille juosten aina vain ylemmäksi ja ylemmäksi - kohti vuorenhuippua. Saavutettuaan huipun, ei hänellä ollut enää suuntaa mihin paeta. Rakkautensa vuoksi Todorka heittäytyi alas huipulta. Vuoren juurelle, siihen mihin Todorka jäi makaamaan, muodostui kaksi pientä pyöreää järveä – kuin silmät. Kun keväällä lumet sulavat ja joet tulvivat, itkevät Todorkan silmätkin. Näin kertovat banskolaiset.

Todorka sekä monet muut hänen kanssasisarensa ja –veljensä elävät yhä legendoina Pirinin vuorilla. Pirinin vuoret ovat kuin suuri mystinen satukirja. Joka huipulla, järvellä ja laaksolla on oma tarinansa, mikä alkaa elää satunnaisen kävijän mielessä vuoriston uljaiden maisemien ympäröimänä.

Muinaiset jumalat asuvat Pirinillä. Voit patikoida esimerkiksi Vihrenille tapaamaan itse ukkojumalaa – joinain päivinä hän on hyvällä tuulella ja toivottaa sinut tervetulleeksi ihailemaan korkealla sijaitsevasta palatsistaan maisemaa aina Kreikkaan asti, mutta joinain päivinä hän inhoaa kaikkia vierailijoita ja lähettää polulle sumua ja äkäistä tuulta.

Pirinillä ovat eläneet ja taistelleet hyvin monet heimot. Kauan, kauan sitten vuoria asutti mm. traakialainen Medi-heimo, johon syntyi myös eräs Spartacus. Hänet tunnettiin myöhemmin maailmanhistoriassa kuuluisan orjakapinan johtajana. Lieneekö Pirinin uljaat huiput koulineet Spartacuksesta johtajan?

Joskus hämyisessä kuusimetsässä saattavat kivet alkaa elämään patikoijan polulla. Tai ehkä ne eivät olekaan kiviä, vaan entisten vihollisten pääkalloja, jotka laitettiin vierimään alas vuoren rinnettä kohti kirkasvetistä vuoristojokea. Moderni yhteiskunta katoaa patikoijan mielestä näillä vuorilla, joten voi ollakin että legendoista tulee totta ja kivet eivät olekaan kiviä. Ainakaan patikoinnin aikana.

Maantieteellisesti Pirinin vuoret sijaitsevat lounais - Bulgariassa, ei kovinkaan monen kilometrin päässä Kreikan ja Makedonian rajasta. Bulgarialaisilla on yleensä oma ’lempivuoristonsa’ tässä maassa, missä vuoret ovat aina edustaneet ja säilyttäneet bulgarialaisuuden ydintä. Pirin on todennäköisesti monen bulgarialaisen suosikki, sillä se symbolisoi uljautta ja vahvuutta, ja sen sanotaan olevan ns. ’miehinen vuori’. Vihrenille (2915m), vuoriston korkeimmalle huipulle, kavutaan sunnuntaikävelyllä yhtä luontevasti kuin suomalaiset suuntaavaat perheineen mökille viikonlopuksi.

Pirinin vuoriston huiput ovat teräviä ja maasto jylhänkallioista. Kirkasvetiset vuoristopurot ja järvet pehmentävät sopivan tasaisesti rosoista maastoa. Toisinaan maisema on kuin suoraan kuusta suurine kraaterimaisine muotoineen ja toisinaan pehmeät vuoristokedot houkuttelevat pitämään tauon. Pirinin kasvillisuus viehättää myös vuoristokävijöitä – kuinka monessa paikassa tällä maapallolla voi esimerkiksi keväisin patikoida krookusrinteitä pitkin ja levähtää yrttikedolla.

Pirinin kansallispuisto on yksi Bulgarian lukuisista kohteista, jotka ovat mukana Unescon kansainvälisessä maailmanperintölistassa. Kansallispuisto vetää vuosittain paljon vuoristohenkisiä ihmisiä rinteilleen ja huipuilleen nauttimaan luonnon kauneudesta ja kuuntelemaan tarinoita taisteluista ja rakkaudesta. Ja tarinoitahan näillä vuorilla riittää! Myös suomalaiset ovat viime vuosina löytäneet tiensä Pirinin poluille. Massaturistien paikka Pirin ei kuitenkaan ole. Ylhäällä kirkkaalla taivaalla liitelevä haukka ja vapaana kirmailevat vuoristovuohet painuvat lähtemättömästi patikoijan mieleen vain vuoriston mystisessä hiljaisuudessa. Bulgarian perinne ja kulttuuri avautuvat turistille vaihtoehtoisella tavalla vuoristossa. Ehkä muutaman sadan vuoden päästä kerrotaankin legendaa suomalaisesta, jonka Pirin valloitti kauneudellaan. Ihmiset elävät ja kuolevat, mutta vuoret pysyvät.

Lisää patikoinnista Pirin vuoristossa suomalaisten kanssa  www.matkamieli.fi

Anna Dantchev
Kuvia pirinin huipuista
alkuun


Näin sujuu bulgarialainen horo

– olikohan tämä nyt Dunavsko vai Shopsko horo?
Suomi-Bulgaria-Seuran huhtikuun lopulla Helsingissä järjestämälle kurssille osallistui alun toistakymmentä innokasta asian harrastajaa. Elitza Gerov – kansantanssiryhmä Martenitzasta tuttu – antoi perusteellisen opetuksen erilaisiin horoaskeliin ja opetti kahdeksaa erilaista horoa.
Kurssi kuului seuran sarjaan Bulgaria Suomessa 2006.

R.S.
alkuun

 
Minun Bulgariani:
Pirjo Suksen suhde Bulgariaan alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä

Helsingissä asuva Pirjo Suksi on mielenkiintoinen tapaus suomalaisten Bulgarian ystävien historiassa. Jyrin kanssa he ovat käyneet Bulgariassa joka vuosi viimeiset 18 vuotta. Jyrin koti Helsingin Kalliossa, jossa tapaamme haastattelun merkeissä, huokuu bulgarialaista tunnelmaa ja kokemusta suoraan Mustaltamereltä. Huoneiston seinällä roikkuu Bulgarian lippu rinnallaan Lomamatkojen lippu. Nämä liput muistuttavat reissujen välillä, mikä on heille mieleisin matkailumaa.

Milloin aloititte Bulgarian matkailun?

- Kävin Bulgariassa ensimmäisen kerran vuonna 1973, Pirjo kertoo. - Viimeiset 18 vuotta olemme käyneet siellä yhdessä, Jyri jatkaa. Matkakokemusta on muistakin maista, mutta Bulgaria on selvästi kolahtanut molempiin, äitiin ja poikaan. Oikeastaan Jyri on tässä perheessä kolmannen polven Bulgarian kävijä.

Miksi Bulgaria?

- Pirjon täti, Kaarina Suksi, joka toimi aikanaan presidentti Kekkosen hovitarjoilijanakin, houkutteli lähtemään etelänmatkalle Bulgariaan. Siitä se lähti. Hyvä reissu oli silloin, ja monta hyvää reissua on tehty Bulgariaan sen jälkeenkin. Siksi erityissuhde Bulgariaan jatkuu. Vuosien varrella tapahtuneet poliittiset muutokset Bulgariassa eivät ole vaikuttaneet matkustamiseen millään tavalla, mutta Pirjo odottaa mielenkiinnolla ensi vuonna alkavaa EU-jäsenyyttä. Sen odotetaan voimakkaasti lisäävän matkailua Bulgariaan.

Bulgarian reissuja ovat mukavasti värittäneet Istanbulin retket käynteineen Topkapin palatsissa ja muissa kaupungin nähtävyyksissä lännen ja idän välillä. Hurjalta tuntuvat suunnitelmat laajentaa Euroopan Unioni myös Turkkiin. Mutta se taitaa viedä vielä jonkin aikaa, epäilee Pirjo.

Millaisia reissuja teette Bulgariaan?

- Rantaloma sen olla pitää, vastaavat molemmat. Olemme tehneet kolme kolmen viikon mittaista lomaa Eleniteen, useita kertoja on käyty Kultahietikolla. Nyt kiinnostaa vaihteeksi Aurinkorannikko, Sunny Beach.

Mieleenpainuva oli käynti Kultahietikolla vuonna 1973 Olympiakomitean kokoustaessa siellä samoihin aikoihin. Kadunvarret olivat täynnä Olympiatunnuksia ja erilaisia lippuja.

Nykyään lomat ovat rentoutumista, hyvää ruokaa ja irtautumista suomalaisen arjen rutiineista. Mistään pelkästä löhöämisestä ei kuitenkaan ole kyse vaan Sukset tunnetaan ”kävelevänä perheenä”, heillä kun on tapana tehdä kävelyretkiä Kultahietikon päästä päähän -tyyliin. Parin kymmenen kilometrin päiväpatikat eivät ole lainkaan harvinaisia.
Pirjo ja Jyri ovat innokkaita petanquen pelaajia. Harmittaa, etten huomannut kysyä, pelaavatko he myös lomillaan Bulgariassa. Mutta ei olisi mikään ihme, jos heidät sattuisi näkemään petanque-kuulat kädessä myös Bulgariassa.

Suksille on kertynyt liuta tuttavia Bulgarian matkoilla, sekä bulgaareja että suomalaisia. On kuulemma niitäkin suomalaisia, joita Pirjo ja Jyri tapaavat lähinnä vain Bulgarian matkoilla. Jonkun verran he tuntevat bulgarialaisia, joiden kanssa vaihdetaan vuosittain kuulumisia ja joiden kautta kuullaan viimeisimmät uutiset ja juorut suomalaisista Bulgarian kävijöistä.

Mitkä mahtavat olla tämän vuoden lomasuunnitelmat?

- Tämän lomakauden Bulgarian matka on tietysti varattu, Jyri kertoo. Tiedossa on tällä kertaa kahden viikon matka Aurinkorannikolle syyskuun alussa. Kokemus on osoittanut että toukokuussa sää saattaa tehdä tepposet. Varsinainen lomakausi on kesäkuun alusta, mutta jatkuu pitkälle syksyyn. Mustameri on lämmin vielä pitkään syksyllä.

Tapani Salonen
alkuun


Tanskaset Juuasta:
Bulgarialainen musiikki soimaan!


Suomi-Bulgaria-Seuran toukokuun tapaamiseen Helsingissä saapui harvinaisia vieraita. Anja ja Viljo Tanskanen olivat tulleet sinne Juuasta asti ja varta vasten. Tanskaset osoittautuivat todellisiksi Bulgarian ystäviksi – Viljo Tanskasen sanoin: ”emännän jälkeen Bulgaria on tärkein asia”.
Ensimmäisenä heidät sai kiinnostumaan nelisen vuotta sitten satelliitti-tv:n kautta kuultu bulgarialainen musiikki ”ja punaviinilläkin oli vähän osuutta”. Bisserovien äskettäinen konsertti meni ikävä kyllä ohi, sillä Anja Tanskanen joutui juuri sinä päivänä käsileikkaukseen.
Musiikki veti Tanskaset tutustumaan myös maahan, johon he ihastuivat heti ensi tapaamalta. Kaikki siellä meni nappiin: ihmiset olivat valtavan ystävällisiä, maa kaunis, ruoka hyvää. Kanaria ja muut etelän kohteet jäivät kirkkaasti toiseksi. Tanskasten mielikaupunki on Varna. Mitään rannalla makaajia he eivät ole, vaan kiertelevät mieluummin kaupungissa - jossa heidät tunnetaan niinä ulkomaalaisina, jotka antavat kunnon juomarahat ja toivovat, että paikan musiikki vaihdetaan heti bulgarialaiseksi.

Tanskaset liittyivät myös Suomi-Bulgaria-Seuran jäseneksi, vaikkei omalla paikkakunnalla eikä lähitienoollakaan ole muita seuralaisia. Bulgarian Viestin saapuminen on siksi tapaus, lukuvuorosta melkein tapellaan.( Tässä kohtaa alan epäillä, että olemme piilokamerassa…)
Viljo Tanskanen seuraa satelliitista musiikin lisäksi myös ajankohtaisohjelmia. Bulgarian kieli alkaa häneltä jo vähän sujua sanakirjan avulla.
Olisiko jotain erityisiä kysymyksiä, joihin paikalla olevat seuralaiset voisivat vastata, kysymme. Viljo Tanskanen sanoo, että yksi olisi, mutta epäilee, mahtaako sentään siihen löytyä vastausta. Se on Tanskasten aivan erityisesti ihaileman laulajattaren Rumjanan kohtalo. He seurasivat hänen hautajaisiaan TV:stä, mutta eivät päässeet selville, mitä nuorelle naiselle oli tapahtunut. Mutta yllätys, yllätys, vastaus löytyi: erikoisasiantuntija Mikki Lehessalo osasi heti kertoa, että Rumjana oli kuollut auto-onnettomuudessa ajaessaan iltamyöhällä keikalta kotiin.
Myös seuran järjestämä kiertomatka Bulgariassa kiinnostaisi Tanskasia – ehkä sellainen vielä tuleekin. Ja tapaamiseen toivotimme Tanskaset tervetulleeksi toistekin!

Ritva Särkisilta
alkuun


 Suomi-Bulgaria-seuran hallitus esittäytyy:

Tapani Salonen

Nimeni on Tapani Salonen. Olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri. Opiskelen tohtorintutkintoa Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä olen Ulkoasiainministeriön palveluksessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikössä. Olen liittynyt Suomi-Bulgaria-seuraan 1990-luvun alkupuolella. Hallitukseen nousin 1990-luvun puolen välin jälkeen. Siitä asti olen ollut hallituksen jäsen. Nykyään toimin seuran hallituksen puheenjohtajana.

Kiinnostukseni Bulgariaan alkoi 1980-luvun lopulla bulgarialaisen opettajani M. Prokofjevin innostamana sekä ensimmäisestä vierailustani Bulgariaan vuonna 1990. Nykyään kiinnostukseni Bulgariaa kohtaan on monipuolista ja vahvaa. Yhtäältä tykkään aurinko- ja rantalomista, bulgarialaisesta kansanmusiikista sekä hyvästä ruoasta ja viinistä. Toisaalta haluan kokea Bulgarian pitkää historiaa ja upeita nähtävyyksiä tutustumalla luostareihin ja museoihin. Ihailen Bulgarian monipuolisuutta.

Bulgariassa olen käynyt puolen tusinaa kertaa lomalla ja työasioissa, juhlimassa ja hiljentymässä, kaupunki- ja rantalomalla. Jokainen matka on ollut erilainen. Ymmärrän, miksi niin monet suomalaiset ovat ihastuneet Bulgariaan. Suosikkikohteeni Bulgariassa ovat ehdottomasti Bachkovon ja Rilan luostarit, unohtamatta vuoriston pieniä kyliä, joissa aika tuntuu pysähtyneen. Se on upea tunne vastapainona kiireen ja tulosvastuun globalisoituvalle maailmalle.

Suhteeni Bulgariaan on elävä ja aktiivinen. Minulla on jonkin verran tuttuja Bulgariassa; Suomessa tunnen paljon bulgaareja. Seuraan aktiivisesti Bulgarian tapahtumia ja kansainvälisen median kautta elän mukana Bulgarian muutoksessa. Arvostan Bulgarian johdon tekemiä päätöksiä, vaikka en olekaan kaikesta samaa mieltä. Kehitys näkyy ja uskon Bulgarian täyttävän EU-jäsenyyden edellyttämät kriteerit aikataulun mukaisesti.

Suosittelen lähtemään Bulgariaan avoimella ja ennakkoluulottomalla mielellä. Antakaa Bulgarian viedä, antakaa Mustanmeren laineiden huuhtoa jalkoja, antakaa auringon laskun helliä, antakaa bulgarialaisen keittiön hemmotella. Paljon Bulgariassa on näkymätöntä, jota ei voi koskea: se on hyvää fiilistä, mukavan rentoa ilmapiiriä. Tänä vuonna lähes satatuhatta suomalaista suuntaa matkansa Bulgariaan, monet heistä vuosi vuoden jälkeen uudelleen. Bulgariassa on sitä jotain. Kokeilkaa!

alkuun



Suomi-Bulgaria-seuran hallitus esittäytyy:

Maj-Lis Lehessalo

Olen Maj-Lis ”Mikki” Lehessalo, merkonomi ja MKT. Leipätyötäni olen tehnyt TeliaSoneralla jo lähes 40 vuotta. Kun firman nimi oli vielä Telecom Finland, niin opettelin viestinnän eri osasia toimiessani silloisen Kaukoverkkopalvelun markkinointiassistenttina.

Liityimme mieheni kanssa seuraan joskus 80-luvulla, kun Bulgarian matkoista sai alennusta Lomikselta. Seuran hallitukseen tulin valituksi muistaakseni vuonna 2000 ja heti annettiin tämä toimittaja-taittajan posti hoidettavaksi. Aikamoinen luottamus silloiselta hallitukselta.

Ensimmäinen lomamatkamme Bulgariaan tapahtui vuonna 1974 ja vuodesta 1981 olemme käyneet siellä vuosittain, milloin kuukauden lomilla ja milloin 2 viikon pätkillä, joskun vain kerran vuodessa, mutta usein kahdesti, varsinkin nyt 2000-luvulla. Aina emokohteemme on ollut Varna (alkuun Kultahietikko) ja sieltä käsin jo 80-luvun alussa ryhdyimme tekemään omatoimisia matkoja sisämaahan.
Olemme kiertäneet maata niin paljon, että onkin helpompi mainita ne paikat, joissa emme ole vielä käyneet:
Maa ja ihmiset ovat niin ihania ja miellyttäviä, että aina Bulgariaan menee mielellään. Varna on minun kesäpääkaupunkini helsinkiläinen kun olen. Jos en olisi menettänyt sydäntäni Varnalle, olisin varmasti Kjustendiniläinen. Kjustendiliin menetin ainakin osan sydämestäni, enkä osaa ihan tarkasti sanoa miksi, joku abstrakti tunne se on.
Rodopi-vuoristo on myös sellainen ihana alue, jonne menen aina oikein mielelläni. Milloin sieltä ostetaan metsämustalaisilta metsämansikoita, mustikoita tai sieniä. Maisemat ovat lumoavat ja ihmiset lämpimiä.
Meillä on useita bulgaari perhetuttuja, joiden luo menemme lähes joka kerta. Toisten luona saatamme myös asua lomamme ajan ja toisten luona vain vierailemme (silti useamman päivän ajan).
alkuun


 
DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali
tarjoaa jälleen kerran viikonlopun kestävän teemallisen elokuvatapahtuman Kiasmassa.

Bulgaria by DocPoint, 1.-3. syyskuuta 2006

Bulgaria by DocPoint tuo valkokankaalle Suomessa harvoin esitettyä dokumenttielokuvaa EU:n uudeksi jäseneksi 2007 pyrkivästä Bulgariasta. Balkanin historia ja seudun ominaispiirteet monine kansallisuuksineen, musiikkeineen ja tapoineen sekä kiinnostavat henkilökuvat ja pienyhteisöt ovat aiheina bulgarialaisten dokumentaristien töissä. Elokuvat kertovat vahvaa tarinaa Bulgarian nykyisyydestä.

Paikalla myös ohjaajavieraita.

Tapahtuma on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa.

Liput näytöksiin maksavat 6 euroa/kpl. Ne tulevat myyntiin Kiasman infoon
noin viikkoa ennen tapahtuman alkua. Esitettävistä elokuvista ja
tapahtumasta tiedotetaan DocPoint ry:n www-sivuilla: www.docpoint.info.

Esitysajat Kiasma-teatterissa, Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki

Pe 1.9.2006 klo 18.00
La 2.9.2006 klo 17.00
La 2.9.2006 klo 19.00

Su 3.9.2006 klo 17.00
Su 3.9.2006 klo 19.00

alkuun

 
Nestinarkat tulisilla hiilillä

Useat meistä, jotka olemme vierailleet Bulgarian Mustanmeren lomakohteissa, olemme päässeet osallistumaan turisteille järjestettyyn ”perinteiseen bulgarialaiseen iltaan”, jossa illan pimetessä huipennuksena esiintyy hiilillä tanssijoita, nestinareja ja nestinarkoja. Aitoja hiilillätanssijoita lähti etsimään Vasil Karkelanovin kuvausryhmä tarkoituksenaan tehdä katoavasta perinteestä dokumenttielokuva. Alla referoitu käännös artikkelista ”Omistettu tulelle” (EK:3/2005), kertoo tästä muinaisesta perinteestä, ja siitä miten kuvausryhmä onnistui tehtävässään. Toivottavasti elokuva tullaan näkemään myös bulgarialaista dokumenttielokuvaa esittelevillä Doc.Point-festivaaleilla Helsingissä 1-3.9 2006, ja Oulussa tämän jälkeen.

TULELLE OMISTETTU
Strandza-vuoriston poimuissa sijaitsee kylä nimeltä Bulgari, joka juuri ja juuri erottuu kartalta. Jos joku sattuu eksymään tänne, hän ei tule näkemään mitään erityistä: vain sinisen taivaan, rapistuneet, lahoamispisteessä olevat mökit, torniinsa hiljentyneen kirkonkellon, sekä autiot pihapiirit. Tämä on niitä paikkoja Bulgariassa, missä mitään ei tapahdu...PAITSI heinäkuun kolmannen ja neljännen välisenä yönä. Legenda kertoo, että vuosisatojen kuluessa Bulgari-kylän asukkat sairastelivat ja kuolivat yksi toisensa jälkeen, eikä kukaan pystynyt heitä auttamaan. Eräänä yönä yksi kylän naisista näki näyn, joka sai hänet sytyttämään nuotion. Liekkien sammuttua hän tanssi paljain jaloin hehkuvien hiilien päällä. Tämä uni ja hiilillä tanssi toistui yö toisensa jälkeen. Tanssiessaan hän toisteli selvää lausetta : ”On suuri synti naida keskuudestamme. Lopettakaa se ja parannutte!” Tähän asti kylän asukkaat olivat aina etsineet siippansa omasta kylästään, eivätkä olleet päästäneet vieraspaikkakuntalaisia yhteisönsä jäseniksi.

Lausuttuaan nämä lauseet nainen astui hiilloksesta vahingoittumattomana. Hän oli ensimmäinen nestinarka , hiilillätanssija. Kyläläiset kertovat, että nestinarkat ovat tavallisia ihmisiä, jotka 3. heinäkuuta joutuvat transsiin ja heidän kasvonsa kellertyvät, kädet ja nenänpää kohmettuvat, kun he heittäytyvät tuleen aloittaessaan hiilillä tanssin. Tämä päivä 3.7. on omistettu Pyhälle Konstantinille. Ihmiset uskoivat, että juuri Pyhä Konstantin saa nestinarkat astumaan polttavaan hiillokseen hyvittääkseen kyläläisten synnit. Nestinarkat itse kertovat toistuvasta näystä, jonka he näkevät tanssiessaan hiilillä: Pyhä Konstantin kulkee heidän edellään ja kaataa vettä hiilille. Siksi heidän jalkapohjansa eivät kärsi, vaan säilyvät vahingoittumattomina. Vielä sata vuotta sitten Bulgari-kylässä oli monia tulelle omistettuja, nestinarkoja. Kyläläiset muistavat nimeltä useita heistä, etenkin Zlata-mummon, jonka ihmeet muistetaan pelonsekaisella kunnioituksella. Zlata Daskalova syntyi 1886, ja tällä pienellä, vaatimattomalla ja hiljaisella naisella oli ennustamisen ja parantamisen lahja. Hän uskoi, että Voima oli se, joka johti häntä. Transsissa hänen kasvoilleen piirtyi sanoinkuvaamaton tuska, johon hänen ruumiinsa etsi helpotusta hiilloksen poltteesta. Hänen suustaan kuului nestinarkoille tyypillisiä villejä huudahduksia: ”vah, vah, vah!”, jotka vuorottelevat säkkikpillin ja rummun sykkeen kanssa.

Myös miespuolisia nestinareja tunnetaan, mutta useimmat ovat naisia, joiden hedelmällinen ikä on jo ohi. He ovat yleensä pitkäikäisiä ja elämän iloja ja suruja paljolti nähneitä ihmisiä: sydämensä kivulla täyttäneitä, ja myös herkkiä aistimaan muiden kanssaihmisten suruja ja murheita.

Hiilillätanssi on vain käännekohta Pyhän Konstantinin päivässä, sillä uhraukseen liityyviä rituaaleja suoritetaan koko päivän, sillä se on Bulgari kylän vuoden tärkein juhlapäivä. Läpi vuoden kyläläiset valmistautuvat siihen sielullaan.

Samalla hetkellä, 400km täältä toisessa kylässä –Stomanovossa, toisessa vuoristossa, Rodopeilla, eräs tavallinen lammaspaimen valmistautuu henkisesti ihmeeseen. Koska Bulgari-kylässä ei enää ole tulelle omistettuja, Pyhän Konstantinin päivänä nestinarkoja ja nestinareja saapuu kylään lähialueilta, joissa puolestaan ei enää vietetä tätä juhlaa. Stomanovossa, jonka asukkaat ovat pääasiassa islaminuskoisia, nestinari-perinnnettä pidetään vääräuskoisena. Stomanovolainen Ivo Ajanski pukee päälleen perinteisen kansallispuvun, ja Voiman johdatuksesta hän heittäytyy tanssimaan hehkuville hiilille paljain jaloin, naapureidensa paheksunnasta huolimatta. Hän on nykyaikana viimeinen nestinar, joka ennustaa ja lääkitsee, kuten muinaiset tulelle omistetut.

Yö saapuu Bulgari-kylän ylle. Kuu loistaa kalpeaa valoaan kirkontornin ristiin. Ilmassa on painostavaa jännitystä, kylä on hiljentynyt, ja ihme jota on odotettu koko vuosi , saapuu. Hevosen selästä laskeutuu kolme nestinarkaa kietoutuneina pitkiin valkoisiin kaapuihin. He alkavat kiertää ympäri nuotiota. Myös Stomanovossa Ivo Ajanski valmistautuu ja aloittaa kiertämisen. Samana yönä näissä kahdessa kylässä Voima saa nestinaarit hyppäämään tulisille hiilille. Hehkuva hiillos, ympärille sinkoilevat kipinät, villit huudahdukset, pyhäinkuvia ylhäälle nostavat ja niitä taivasta kohti keinuttavat kädet, sekä kiihkeä rummun rytmi yhdistyvät uhritanssiin, joka ei muistuta mitään vastaavaa maanpäällä. Kun nestirarien päkiät vihdoin sammuttavat viimeisetkin hiilet, ihmisten sielut saavat anteeksiantonsa.

Tällainen on juoni ohjaaja Vasil Karkelanovin debyyttiohjauksella, ”Tulelle omistetut”. Kuvausryhmä päätyi paikkaan, johon sitä ei oltu kutsuttu. Nimittäin Bulgari kylään. Autioitunutta kylää kierreltyään, ja muutaman päivän yritettyään löytää yhteyttä kyläläisiin, he poistuvat vähin äänin palatakseen muutaman kuukauden kuluttua uudelleen. Vähitellen he saivat kyläläisten hyväksynnän, jolloin kuvaukset vasta voitiin aloittaa. Ryhmä yritti saada kiinni pienimmästäkin johtolangasta tai tarinanpätkästä. Bulgari kylässä ei enää asu hiilellätanssijoita, mutta muutamat vanhukset yrittävät liikuttavalla sinnikkyydellä pitää kiinni perinteestä. Karkelanovin työryhmä kuvasi kylää kahden vuoden ajan, mutta vain niinä päivinä, kun nestinarkat valmistautuvat koitokseen, ja tanssivat hiilillä. Jokainen yritys ohjata tapahtumia olisi tehnyt elokuvasta merkityksettömän. Kadonneen nestinarin metsästys Rodopeilla antoi elokuvalle uuden suunnan. Ivo Ajanski osoittaa Voiman olemassaolon vielä meidän aikanammekin. Nestinari-perinne on syntynyt jo muinaisten traakien aikana, muttä edelleen löytyy niitä, jotka joka vuosi heinäkuun kolmantena kantavat läheistensä tuskan ja kärsimykset hiillokseen polttaakseen ne tulessa puhdistaakseen ihmiskunnan synneistään.

Mutta miksi jotkut ihmiset ovat tulelle omistettuja? Miksei tuli vahingoita heitä? Miksi vain he näkevät tulevaisuuteen? Elokuva on tehty vastaamaan näihin kysymyksiin, tai edes esittämään ne.

Studio Karkelanov: Dokumenttielokuva (52min): ”Posvetenite na oganja”:
Tuottaja, ohjaaja ja kuvaaja: Vasil Karkelanov
Käsikirjoitus: Iren levi, Vasil Hristov
Alkuperäinen musiikki: Nikolai Ivanov- OM

Referoinut Sirkku Okoye
alkuun

 
Bulgarialainen koulutyttö toiseksi Microsoftin kilpailussa


Kristina Angelova, 17, on päätynyt toiseen sijaan Microsoftin järjestämässä web-sivu kilpailussa.
Nuori shumenilainen loi sivuston kotikaupungistaan ja sisällytti siihen Shumenin historian antiikin ajoista lähtien.
Sijoituttuaan toiseksi teinityttö kutsutaan voittajien konferenssiin, mikä pidetään Torontossa kuukauden kuluttua.

Novinite 3.6.2006/ML
alkuun

 
Venelina Venevalle kultaa


Bulgarian Venelina Veneva on palannut voitokkaasti korkesuhyppääjien 2 m ylittäjienjoukkoon.
32-vuotias Veneva, vuoden 2001 MM-hallikisojen pronssimitalisti, voitti Filotheissa, Kreikassa
tuloksella 1,90, jonka jälkeen hän ylitti vielä 200 cm ja 203 cm, millä tuloksella hänellä on nyt nimissään maailman kauden kärkitulos korkeushypyssä.
”Olen erittäin tyytyväinen esitykseeni” Veneva sanoi palkintojen jaon jälkeen. ”Seuraava tavoitteeni on ylittää 205 ja miksei myös 207 cm.”
Voimassa oleva maailmanennätys on myös bulgarialaisen nimissä, nimittäin Stefka Kostadinovan. Hän ylitti riman 209 cm korkeudelta elokuussa 1987 Roomassa.

Novinite 1.6.2006/ML
alkuun

 
Lakkiaiset bulgarialaiseen tapaan


Toukokuun lopussa Bulgarialaiset lukiolaiset valmistuvat ihan kuin meilläkin. Varna on eräs suurista koulukaupungeista ja siksi siellä valmistuu/saa päästötodistuksen viikon aikana kouluittain. Voi sitä hulinaa iltapäivisin kaupungilla, kun nuoret siirtyvät paikasta toiseen upeilla, ilmapalloin koristetuilla autolla; torvet soivat ja välillä meteli on korvia särkevä.
Ainakin Varnassa on tapana, että vastavalmistunut lukiolainen viettää iltapäivällä sukulaistensa ja tuttaviensa kanssa ruokajuhlia. Sitten mennään upealla autolla koululle, jossa saadaan todistus ja viimeiset opettajien neuvot elämään ja mahdolliseen jatko-opiskeluun. Koululta autot ajavat letkassa torvet toitottaen esimerkiksi Kultahietikolle, josta nuorille on varattu viikonlopuksi hotellihuoneet.
Minulla oli onni päästä todistamaan Mimin valmistujaisia ja lähettää hänet isänsä ohjaamalla Mercedes Benz coupé SK124:llä viikonlopun juhlintaan.

Mikki Lehessalo
alkuun


 
Ostoksille Varnaan 2?


Päivitettyä tietoa Varnan ostosmahdollisuuksista (vrt. artikkeli Bulgarian Viestissä 4/2001 Ostoksille Varnaan?)

Vajaassa viidessä vuodessa on tapahtunut paljon, ainakin Varnan kauppojen ajan-mukaistuminen ja design-liikkeiden tulo ovat tosiasioita. Kävin päivittämässä hinta- ja laatutasoa sekä tarkkailemassa yleisestikin antia nyt toukokuussa. Valitettavasti vain olin noin kaksi viikkoa myöhässä Sportna Salan kesämalliston myyntinäyttelystä.
Moni suree, jos Bulgariaan menee ”vain” edulliset ostokset mielessä. Itse taas olen sitä mieltä, että koska ostan vain ja ainoastaan Bulgariassa valmistettuja ja mielellään vielä bulgarialaisten suunnittelemia (esim. kenkiä), autan mm. sikäläistä alan teollisuutta.


Mitä kaikkea on nyt tarjolla
Bulgarialainen kenkä- ja laukkudesign on erittäin korkeatasoista ja samoin vastaava teollisuus. Raaka-aineet ovat myös ihan vertailukelpoisia minkä muun maan vastaaviin verrattuna.
Tällä kertaa ostelin useammat kenkäparit, joiden hinnat vaihtelivat 15 levan ja 49 levan (noin 7,50 – 24,50 euron) välillä. Halvimmat olivat ns. narusandaalit, nyt niin muodikkaat, ja kalleimmat olivat upeat mustat nahka-avokkaat. Kaikki on suunniteltu ja valmistettu Bulgariassa, tietenkin.
Kävelykadulle on tullut useita uusia muotiliikkeitä Versacen, Diorin, Pradan ym. muotitalojen luomuksia, kenkiä ja laukkuja tarjoten. Hinnat olivat noin puolet tai jopa kolmasosan Suomessa myytävistä vastaavista.
Chataldsan torin lähettyvillä on vieläkin pieniä valkeita koppimyymälöitä, joista useimmassa myydään bulgariassa valmistettuja vaatteita. Ja näissä tuotteissa kokoja löytyy! Löysin myös yhden isoille tytöille erikoistuneen liikkeen, jossa jo ikkunassa mainostetaan kokoja olevan aina kokoon 60 saakka.
Katedraalin vieressä Piskuljevitsillä entinen sininen kalahalli on remontoitu upeaksi usean myymälän tavarataloksi. Välillä rakennuksessa oli Second-hand-shop.

Jotain jäi uupumaan
Se mitä jäin ihmettelemään, oli bulgarialaisten perinteisten käsitöiden ja saviastioiden huono saatavuus. Piskuljevitsillä on yksi liike, josta saviastioita vielä saa, mutta esimerkiksi perinteisten mehanoiden pöytäliinoja saa hakemalla hakea.
Rousse ja Kavala katujen kulmauksessa on aitojen perinnesoittimien ja ikonien myymälä. Sieltä saa aitoustodistuksen useiden leimojen kera. Miesten vaateliike Teodora Vladislav Varnentsikiltä on muuttanut Musala kadulle aivan keskustaan kävelykadun tuntumaan.

Edullisia rintaliivejä saa Drin kadun kahdesta eri liikkeestä. Kokovalikoima ei niissä kuitenkaan ole kovin laaja. Hinnat vaihtelevat 1,50 ja 3,50 levan välillä (0,75 – 1,75 euron).

Mikki Lehessalo
alkuun