BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti
 

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Sirkku Okoye, vastaava päätoimittaja,  e-mail: sirkkuokoye@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo, toimittaja + taitto, gsm 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, gsm 040 5389266, e-mail: sarrimar@netti.fi

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2006

Bulgarian Viesti 4/2006 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Kiitos vilkkaasta kulttuurivuodesta !, Päätoimittajan palsta, Sirkku Okoye
Kiitokset kuluneesta vuodesta !, Puheenjohtajan palsta, Tapani Salonen
Bulgarialaiset halusivat eurooppalaiseen arvoyhteisöön, Ritva Särkisilta
Meglena Kuneva, Bulgarian tuleva EU-komissaari
Tärkeää pitää lapset sosiaalisissa turvaverkoissa, Ritva Särkisilta
Logistiikkakeskus ja Belene, RS
Caisassa soi kaval, Anna Dantchev
Parvanovin johdolla EU:hun, RS
Bulgarian Viesti toivottaa uuden suurlähettilään tervetulleeksi, Sirkku Okoye
Gorni Dubnik ei unohdu, Ritva Särkisilta
Kroonisia sähkökatkoja Varnan seudulla, mll
Oulun osastolla onnistunut illallistapahtuma, Eira Turula
Kemi osaston ulkoilupäivä, Mauri Tuomivaara
Hallitus esittäytyy: Ilkko Suvilehto
Hallitus esittäytyy: Maija Boshkov
Kirjamessuilla …, Ritva Särkisilta
… ja maastamuuttomessuilla, Ritva Särkisilta
Bulgarian Albena ja Maxim voittoisina Pariisissa, mll
Musta keinonahkasohva Bulgariassa, Pirkko Tulkki
Bulgarialaisessa aattopöydässä vain kasvisruokia, Ritva Särkisilt


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 

KIITOS VILKKAASTA KULTTUURIVUODESTA!

Suomi-Bulgaria-seuran Bulgaria Suomessa kulttuurivuosi lähenee loppuaan. Tässä numerossa saamme makupaloja seuran tilaisuuksista Kemistä, Oulusta ja Helsingistä. Tapahtumat perustuvat jäsenistömme aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja raakaan talkootyöhön. Kiitos kaikille järjestäjille, osallistujille ja tilaisuuksista lehdellemme raportoineille seuralaisille! Kiitos myös niille tahoille, jotka ovat taloudellisesti tai materiaalisesti toimintaamme tukeneet!

Onnistumisen ja yhteistyön kokemukset innostavat jatkamaan tulevanakin vuonna uusin ideoin. Matkassa on kuitenkin odotettavissa mutkia: Opetusministeriön suunnitelmien mukaan ystävyysseurojen valtionapu pienenee puolella, ja käytännössä se tarkoittaa, että apu loppuisi lähes kokonaan pieniltä seuroilta. Kulttuuriministeri Saarela ehdottaa, että ystävyysseurojen olisi järjestettävä omaa varainhankintaa toimintansa järjestämiseksi. (Tarkempia tietoja suunnitelmista löytyy googlaamalla internetistä: Opetusministeriön tuki ystävyysseuroille, Selvitysmiehen raportti.)

Seurathan jo nyt järjestävät varainhankintaa mm. jäsenmaksujen muodossa. Valtiontuen vähetessä, pienissä seuroissa se vapaaehtoistyö, jolla nyt on tehty varsinaista ystävyysseuratyötä, jouduttaisiin kanavoimaan yhä enemmän byrokratiaan: sponsorien ja apurahojen hakemiseen. Seuramme työ on paitsi kulttuurista, sivistyksellistä, sosiaalista, myös poliittista, sillä se edesauttaa maidemme kaupallisia ja virallisia suhteita jakamalla suomalaisille Bulgarian tuntemusta ja pitämällä yllä yhteistyöverkostoja.

Ensi vuoden alusta Bulgarian liittyessä Euroopan Unioniin, meillä on siis uusia haasteita ja uusia mahdollisuuksia.

Tässä numerossa kerromme, millaisin ajatuksin bulgarialaiset poliitikot ja virkamiehet, kuten uusi Bulgarian suurlähettiläs Helsingissä, ovat jatkamassa työtään ensi vuonna. Lisäksi pääsemme tutustumaan bulgarialaisiin jouluruokiin, kunnioitettavaan ennakkoluulottomuuteen talonostopuuhissa, ja siihen miten yksi viaton matka voi muuttua elämänkohtaloksi! Toivomme saavamme seuralaisilta lisää julkaistavaksi näitä elämänmakuisia, henkilökohtaisia kertomuksia suhteesta Bulgariaan ja bulgarialaisiin!


Rauhallista vuoden vaihdetta Bulgarian ystäville!
Sirkku Okoye
päätoimittaja

Alkuun

Kiitokset kuluneesta vuodesta!

Suomi-Bulgaria seuran kulttuurivuoden 2006 päätapahtuma, konsertti näyttelyineen, on tätä kirjoitettaessa valmisteilla. Odotukset ovat korkealla, ja jokaisella on kädet täynnä työtä.
Tässä yhteydessä nöyrät kiitokset Anna Dancheville, kulttuurityöryhmäläisille ja seuran hallitukselle.

Hiljattain varmistui Bulgarian EU-jäsenyys vuoden 2007 alusta. Ymmärrämme tämän hienon uutisen arvon ja sen, että Bulgaria on vielä monien ponnistusten edessä. Onnittelut Bulgarialle!

Toivotamme Bulgarian uuden suurlähettilään Plamen Bonchevin tervetulleeksi Suomeen. Uusi suurlähettiläs saapui maahamme tärkeään ja mielenkiintoiseen aikaan kesken Suomen EU-puheenjohtajuuskauden.

Suurlähettiläs Bonchev järjestää seuran jäsenille 8.12. pikkujoulut, jossa tullaan tutuiksi ja päästään käynnistelemään yhteistyötä Suomi-Bulgaria seuran ja Bulgarian suurlähetystön välillä. Perinteisesti yhteistyömme on ollut kulttuuriin keskittyvää ja mutkatonta. Uskomme, että näin jatkossakin. Lähettiläät noudattavat normaalisti 4 vuoden kiertoa asemamaissaan.

Seuramme menee syyskokoukseen sääntömuutoksen merkeissä ja epätietoisena vuoden 2007 toiminnasta, jonka on määrä olla suomalaisen kulttuurin vuosi Bulgariassa. Sääntöuudistuksen on määrä yksinkertaistaa päätöksentekoa ja keventää hallintoa. Ensi vuoteen liittyvä epävarmuus johtuu opetusministeriön päätöksestä leikata ystävyysseuroille osoitettavia määrärahoja 56 %:lla. Meillä on taloudellisesti vaikea vuosi edessä, mutta me uskomme asiaamme ja osaamiseemme.

Toivotan Hyvää Loppuvuotta, Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2007!

Tapani Salonen
puheenjohtaja

Alkuun

Bulgarialaiset halusivat eurooppalaiseen arvoyhteisöön

Jos tavallisten suomalaisten EU-vaa´assa painoivat eniten turvallisuussyyt, niin mikä olisi bulgarialaisille vastaava pääperuste? kysyi Eurooppa-tutkimuksen verkostojohtaja Teija Tiilikainen Bulgarian Eurooppa-ministeri Meglena Kunevalta.
― Halu päästä yhteisöön, jolla on eurooppalaiset arvot ihmisoikeuksien kunnioituksineen. Taloudelliset syyt, kuten sisämarkkinoille pääsy tulevat vaikuttimina vasta sen jälkeen, sanoi Kuneva, sittemmin maan tulevaksi EU-komissaariksi nimetty.


Kuneva mainitsi erikseen ihmisoikeudet – teema onkin ollut hänelle läheinen. Tuleva komissaari on koulutukseltaan juristi, jonka ansioluettelosta löytyvät mm. opinnot Suomessa Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutissa vuonna 1993.
― EU-jäsenyys on Bulgarialle enemmän poliittinen kuin taloudellinen projekti, kertoi Kuneva, joka veti maan EU-neuvotteluja. Hän muistutti jäsenyyden merkityksestä myös EU:lle: Bulgaria sijaitsee alueella, jonka läpi kulkee viisi tärkeää EU:n ja muun maailman välistä kulkuväylää ja se on osa Balkania, jossa maanosan rauha on viimeisimmäksi ollut uhattuna.
Kuneva ja hallintoministeri Nikolai Vasiljev vierailivat maassa Helsingin yliopiston Network for European Studies-verkoston kutsusta. Kumpikin kertoi luennoissaan niistä valtavista muutoksista, joita EU-jäsenyyden tavoittelu oli maalle merkinnyt.
Kuneva esitteli erityisesti Bulgarian oikeuslaitosuudistusta. Viiden viimeisen vuoden kehitystä voi hänen mukaansa kutsua vallankumoukselliseksi. Maan lakeja on yhte-näistetty vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja muutoksia on tehty perustuslakia myöten. EU:n perustuslakisopimusta Kuneva piti nykytilanteessa välttämättömänä. Kysymykseen Turkin EU-jäsenyydestä hän vastasi sanomalla: ”jos maa täyttää kaikki sille asetut ehdot, Bulgaria on muiden EU-maiden kannalla ja toivottaa suuren naapurimaansa tervetulleeksi yhteisöön.” Kuneva näki kuitenkin, että ehdot tulevat tiukkenemaan kaiken aikaa ja siksi Bulgarialle oli tärkeää päästä EU:hun juuri tässä viidennessä vaiheessa.

Ulkomainen työvoima tarpeen jonkin vuoden kuluttua

Myös hallinto on maassa uudistumassa. Tavoitteina ovat läpinäkyvyys, tehokkuus, ammattimaisuus, palveluhenkisyys sekä virkamiesten lisääntyneet, kieli- ja tietotek-niikkavalmiudet, kertoi hallintoministeri Nikolai Vasiljev. Vasiljev on ekonomisti, jolla myös on tutkintoja kansainvälisistä yliopistoista. Nuorehkot, monipuolisesti koulutetut ihmiset ovatkin tyypillisiä Bulgarian nykyjohdolle – hallituksenkin keski-ikä on 47 vuotta.
Vasiljev näki, että bulgarialaiset nuoret, joita on runsaasti siirtynyt maasta pois, ovat palaamassa - eikä vain yksityiselle sektorille, vaan myös hallintoon. Hänen mielestään EU-maiden ei tarvitse pelätä bulgarialaisten työntekijöiden vyöryä; tullaan päinvastoin näkemään, että Bulgaria tulee jonkun vuoden päästä itse tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa.
Vasiljev on myös maan ”e-ministeri”, jo hänen käyntikorttinsa viestii sitä: käyntikortin näköinen ja kokoinen cd, jolta löytyy rautaisannos tietoa paitsi ministeristä ja hänen hallinnonalastaan, myös bulgarialaisesta yhteiskunnasta ylipäätään.
Tavallinen keskituloinen bulgarialainen, puhuu EU-jäsenyyden kohdalla pelokkaasti hintojen noususta. Vasiljev ei kiistä, etteivätkö hinnat jonkin verran nousisi. Mutta se on osa taloutta verryttävää kehitystä, jonka seurauksena myös palkat nousevat, hän sanoo.

Ritva Särkisilta

Alkuun


Meglena Kuneva, Bulgarian tuleva EU-komissaari:
s. 1957 Sofiassa. Oikeustieteen diplomi 1981, oik.tri 1984, Sofian yliopisto. Ulkomaisia opintoja mm. Georgetownin yliopistossa Washingtonissa, Oxfordin yliopistossa, Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutissa.
Oikeustieteen apulaisprofessori Sofian yliopistossa 1988-89, luennoitsijana kahdessa muussa yliopistossa 1992-94, toimittajana Bulgarian kansallisessa radioyhtiössä BNR:ssä 1987-91, maan ministerineuvoston oikeudellisena neuvonantajana 1990-2001, Bulgarian YK-valtuuskunnan jäsen 1995. Parlamentin jäsen 2001 alkaen, maan EU-pääneuvottelija 2001 alkaen, EU-ministeri 2002 alkaen.
Naimisissa, yksi poika.
Alkuun

Tärkeää pitää lapset sosiaalisissa turvaverkoissa


Kuunneltuaan kahden bulgarialaisministerin luennot ja haastateltuaan kolmatta, vasta todella alkaa tajuta, mitä EU-jäsenyyteen pyrkiminen on tehnyt maalle. Prosessin aikana on tapahtunut valtava muutos kohti ns. eurooppalaista elämänmallia.

EU:n tasa-arvoministerien lokakuiseen kokoukseen Bulgariasta tuli työ- ja sosiaali-asioiden varaministeri Ivanka Hristova.
Suomalaisittain häntä kutsuttaisiin sosiaaliministeriksi, sillä ministeriön vastuualueet on jaettu kahtia ja Hristovalle kuuluvat sosiaali- ja vammaishuoltoon, kuntoutukseen, työsuojeluun, vähemmistökysymyksiin ja lasten hyvinvointiin liittyvät asiat.

Myös Hristovalla on Suomi-yhteyksiä. Hän kertoo haastattelun aluksi tulleensa
erityisen mielellään Suomeen, sillä hänellä on täältä hyviä muistoja 25 vuoden takaa. Hristova oli muusikkomiehensä mukana täällä ja näki maata laajemminkin, tutuiksi tulivat Helsingin lisäksi myös Turku ja Tampere. ― Ja muistot eivät ole hyviä vain siksi, että ne ovat nuoruudenmuistoja, vaan koska todella pidin maasta, Ivanka Hristova sanoo.

Haastatteluhetkellä oli vastikään saatu tieto, että EU-komissio suositti Bulgarian hy-väksymistä EU:hun 1.1.2007. Työ ja sosiaaliministeriössä oltiin päätökseen erittäin tyytyväisiä. Siellä oli vuosia tehty vakavasti työtä EU:n asettamien ehtojen täyttämiseksi ja tuli tunne, että nyt se palkittiin.
― Olimme tietysti iloisia, mutta työ jatkuu edelleen tiiviinä, Ivanka Hristova sanoi.

Viimeisen vuoden aikana on mm. sosiaaliavun varassa elävien määrä pienentynyt 7,5%:lla, mihin on eniten vaikuttanut työllisyyden kasvu. Työttömyys laskenut ministeriön toimin 8,7:ään % eli on alimmillaan 16 vuoteen. Työvoimatoimistot kautta maan ovat tiedottaneet vapaista työpaikoista ja värvänneet väkeä. Työttömyydestä huolimatta maassa on joillakin aloilla työvoimapulaa. Puutetta on esimerkiksi rakennusalan ammattimiehistä ja hitsaajista.

Ongelmallisena ryhmänä työttömyystilastoissa ovat vähemmistöt, erityisesti roma-nivähemmistö. Kysymys on sekä puutteellisesta koulupohjasta että ammattikoulutuksen puutteesta. 2500 romania onkin kurssitettu tämän vuoden aikana, kertoo Hristova, jonka vastuualueeseen kuuluvat vähemmistökysymykset ja sosiaalinen sopeuttaminen.
Sosiaalinen sopeuttaminen on tärkeää aloittaa lapsista. Erityisopettajat järjestävät nykyisellään vähemmistöjen lapsille esikouluopetusta, jolla pyritään valmistamaan heitä ensimmäiselle luokalle, mm. ymmärtämään bulgarian kieltä, jos äidinkieli on romanikieli tai turkki. Koulussa tätä tavoitetta tukevat sekaluokat bulgariankielisten lasten kanssa.

Lastensuojelulailla puretaan laitostamista

Yhteishankkeena Maailmanpankin kanssa kymmeneen suurimpaan kaupunkiin on perustettu Äiti ja lapsi –sosiaalipalvelukeskuksia, joissa tarjotaan monipuolisia, eri alojen ammattilaisten antamia palveluja lapsiperheille, katulapsille, raskaana oleville yksinäisille naisille, vammaisille jne. Lapset pyritään kaikin keinoin pitämään sosiaaliturvaverkossa.
Lastenkoteja maassa on seitsemisenkymmentä. Se on alue, josta EU on ehdokkuuspro-sessin aikana huomauttanut ja pyrkimyksenä onkin päästä pois suurista laitoksista ja kohti perheenomaisempaa hoitomallia ja sijaisperhetoimintaa. Malli on kirjattu uuteen, 1.1.2007 voimaan astuvaan lastensuojelulakiin – myös tämä uusi laki oli EU:n vaatimus. Asiaan ollaan valmistautumassa, ja sijaisperheitten neljän kuukauden mittainen valintajakso koulutuksineen on käynnistynyt.
Työttömistä naisia on enemmistö, n. 60 %, vaikka Bulgariassa naiset ovat perinteisesti aktiivisia yhteiskunnassa. - Bulgarialaiset naiset ovat järjestelmällisiä, hyvin koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana, mutta tasa-arvo edellyttää jatkuvasti monenlaista työtä - eikä vähiten asenteisiin vaikuttamista, sanoo Hristova. Sukupuolikiintiöitä ei maassa nykyisellään käytetä – vanhoina aikoina olivat käytännössä 40 %:n kiintiöt, mutta nykyisellään toimitaan vuoden 2004 alussa hyväksytyn syrjinnän kieltävän lain puitteissa – se oli myös yksi EU-jäsenyyden ehdoista.

Ritva Särkisilta

Alkuun


Suuria rakennushankkeita:
Logistiikkakeskus ja Belene

Bulgarian kaikkien aikojen suurin kiinteistöprojekti on käynnistymässä, kun Sofian lentokentän läheisyyteen aletaan rakentaa 140 000 neliömetrin logistiikkakeskusta. Viisivuotisen projektin takana on amerikkalaisyhtiö Tishman International, joka arvioi projektin merkitsevän 10 000 uutta työpaikkaa. Sekä rakentajafirmojen että alihankkijoiden luvataan olevan ensisijassa bulgarialaisia. Rakennustyöt aloitetaan heti vuoden 2007 alussa.

Belenen atomivoimalasta käydyn tarjouskilpailun on voittanut venäläinen Atomstroiexport. Belenen on tarkoitus korvata suljettava Kozhlodui. Rakentajayhteenliittymässä ovat Olkiluodossakin mukana oleva ranskalainen Areva ja saksalainen Siemens. Yhtiöt rakentavat kaksi tuhannen megawatin projektoria, joista ensimmäisen ennakoidaan olevan valmis kuuden ja puolen vuoden kuluttua sekä toisen siitä vuoden päästä. Hankkeen kokonaishinta on n. 4 mrd. euroa.

(Maaseudun Tulevaisuus, SofiaEcho,Duma/R.S.)

Alkuun

Caisassa soi kaval

Suomi-Bulgaria-seura päätti vuoden 2006 kulttuurivuotensa komeasti ’Minun Bulgariani’ -konsertin myötä lauantaina 11.11. Helsingissä, kulttuurikeskus Caisassa. Sali oli täynnä bulgarialaisen musiikin ystäviä. Joukossa viihtyivät myös Suomen suurlähettiläs Kauko Jämsen vaimoineen Sofiasta sekä Bulgarian uusi konsuli Stoyan Petkov.

Konsertti kokosi yhteen sekä suomalaisia että bulgarialaisia muusikkoja tanssijoita. Illan aloitti helsinkiläinen tanssiyhtye Frunza säestäjiensä Svirki Svirjatin kanssa. Caisan lavalla nähtiin viiden bulgarialaisen tanssin potpuri. Tempo kiihtyi loppua kohti, kuten bulgarialaisille tansseille on tyypillistä. Frunzan värikkäät puvut ja nopeatempoiset tanssit antoivat hyvän alkupotkun alkuillan konsertille.

Toisena yhtyeenä esiintynyt haapavetinen Ryyppymäki Stringband musiikinlehtori Hristo Dantchevin johdolla esitti bulgarialaisia kansanmelodioita ja – lauluja länsimaisille instrumenteille sovitettuna. Horot ja kopanitsat soivat hyvin myös nokkahuilulla ja mandocellolla. Yhtye esitti myös perinteisiä kauniita Rodopi-vuoriston lauluja, saaden osan yleisöstä jopa kyynelehtimään herkällä tulkinnallaan. Kaunis ja seesteinen, rodopimainen, tunnelma välittyi yhtyeen soitosta.

Illan viimeisenä yhtyeenä esiintyi Altana- kuoro säestysryhmänsä kanssa. Kemin-maalta asti matkustanut ryhmä vetäjänsä musiikinopettaja Ivan Ivanovin kanssa sai illan raikuvimmat aplodit. Kuoro esitti perinteisiä bulgarialaisia ja makedonialaisia lauluja kuorosovituksina. Vaikeat harmoniat ja rytmit onnistuvat myös pohjoissuomalaisen kuorolaulajalta. Ivan Ivanovin haikea kaval-huilu ja sähköinen säestysryhmä rumpusetteineen ja kitaroineen antoi mukavaa vastapainoa kuoron a capella -esityksille.

Ivan Ivanov esitti vielä illan päätteeksi yhdessä Anna Dantchevin kanssa kauniin bulgarialaisen rakkauslaulun ’Lale li si, zhjumbjul li si, gjul li si’. Soololaulu ja kaval-huilu saattoivat konsertin yleisön bulgarialaisissa tunnelmissa kotimatkalle.

Sekä suurlähettiläs Jämsen että konsuli Petkov kiittelivät lyhyissä puheenvuoroissaan illan esiintyjiä ja järjestäjiä kattavasta ja korkeatasoisesta ohjelmasta. Suurlähettiläs Jämsen lupasi tehdä parhaansa, että ensi vuonna Bulgariassa järjestettävät suomalaisen kulttuurin tapahtumat toteutuisivat yhtä komeasti kuin ’Minun Bulgariani’- konsertti Caisassa.

Ennen konserttia yleisö pääsi katsomaan myös samannimistä valokuvanäyttelyä. Seuralaiset olivat lahjoittaneet omia kuviaan ja muistojaan Bulgariasta kaikkien nähtäväksi. Myös kokeneen Bulgarian kävijän, Martta Voldin, bulgarialainen nukkekokoelma oli esillä ennen konserttia.

Anna Dantchev

Alkuun

Parvanovin johdolla EU:hun


Bulgaria aloittaa EU-jäsenyytensä Georgi Parvanovin johdolla. Parvanov sai 77% bulgarialaisten antamista äänistä presidentinvaalien toisella kierroksella 29.10. ja on siten vuoden 1989 jälkeen ensimmäinen presidentti, joka sai kansalta valtakirjan toiselle kaudelle.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella kaksikko Georgi Parvanov ja varapresidenttiehdokas Angel Marin sai 64 % annetuista äänistä, mutta koska äänestysprosentti jäi 42:een, vaalissa jouduttiin järjestämään toinen kierros. Bulgarian lain mukaan toinen kierros on järjestettävä, jos äänioikeuttaan käyttäneiden määrä jää alle 50 %:n.
Parvanovin vastaehdokkaana toisella kierroksella oli toiseksi eniten ääniä saanut, äärikansallisen Atakan Volen Siderov vara-presidenttiehdokkaineen. Äänestysprosentti ei toisella kierroksellakaan noussut kuin 41 %:iin. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana seitsemän ehdokasta, mutta ilmeisesti Parvanov onnistui toisella kierroksella saamaan lähes kaikkien ensimmäisellä kierroksella muita kuin Siderovia äänestäneiden äänet.
Erityisen ylivoimainen oli Parvanovin äänisaalis ulkomailla äänestäneiden Bulgarian kansalaisten äänistä. Niistä Parvanov sai 94,7 %. Ulkomailla äänestäneiden määrä myös kasvoi toisella kierroksella voimakkaasti: 47 007:stä 70 670:een. Kysymys oli ehkä ehdokkaiden EU-näkemyksistä. Parvanov nähtiin EU-takuumieheksi, kun Siderov puolestaan ilmoitti toisen äänestyskierroksen alla haluavansa neuvotella Bulgarian EU-sopimuksen uusiksi.

(Darik-radio, Sofia-Echo, bgnewsroom, Duma jne.) R.S.



Alkuun

BULGARIAN VIESTI TOIVOTTAA UUDEN SUURLÄHETTILÄÄN TERVETULLEEKSI!

Bulgarian uusi suurlähettiläs Suomessa on tohtori Plamen Bontchev, joka esitteli akkreditointikirjeensä presidentti Tarja Haloselle 12.10.2006.

Suurlähettiläs Bontchev on syntynyt Vidinissä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori, ja väitellyt kansainvälisestä yhteis-työstä turvallisuuspolitiikan saralla. Hän on opiskellut ja työskennellyt eri puolilla Euroopaa, mm. Brysselissä, Haagissa, Moskovassa ja Madridissa, joten hänellä on laaja kokemus kansainvälisistä suhteista. Hän puhuu bulgarian lisäksi englantia, venäjää, espanjaa ja ranskaa.

Plamen Bontchev näkee uuden työnsä suurlähettiläänä haasteellisena, mutta miel-lyttävänä. Syksy on alkanut tavatessa suomalaisia virkamiehiä ja ulkomaisia kollegoita. Ensivaikutelmanaan suurlähettiläs sanoo Suomessa olevan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä yhteistyökykyiset tahot, jotka tekevät työstä mieluisan.

Työtehtäviinsä liittyen suurlähettiläs Bontchev kertoo, että suuret odotukset kohdistuvat Bulgarian EU-integraatioon, ja suurlähettilään tehtävänä on luoda uudenlaisia edellytyksiä yhteistyölle. Euro-yhteistyössä perinteiset yhteistyön muodot syvenevät, mutta uusia Bulgarialle tärkeitä alueita ovat mm. perehtyminen Suomen kokemuksiin liittymisvaiheesta Euroopan Unioniin ja kokemukset EU-puheenjohtajuuskaudesta. Myös Suomen valtion hallinnollinen koordinointi ja suunnittelu: eri valtiollisten hallintoelinten; Valtioneuvoston, ministeriöiden ja muiden instituutioiden välinen yhteistyö, on osa-alue, johon Bulgaria haluaa perehtyä, ja jotka asioina kuuluvat suurlähettilään toimenkuvaan.

Muita konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä ovat maidemme välisen tiedon-vaihdon kehittäminen sekä pitemmällä tähtäimellä kysymykset rajavalvonnasta: sekä Suomi että Bulgaria ovat ensi vuoden alusta EU:n rajavaltioita. Myös kaupallisia suhteita on kehitettävä; järjestettävä korkean-tason kauppavaltuuskuntia, sekä osoitettava suomalaisille sijoittajille Bulgarian mahdollisuudet investointeihin. Suurlähettiläs mainitsee, että kauppasuhteita olisi tasa-painotettava niin, että tuonti Bulgariasta Suomeen lisääntyisi. Hyvä esimerkki onnistuneesta kehityksestä on turismin kasvu Bulgariaan, joka on ollut viime vuosina ilmiömäistä, jopa 20-30% vuodessa. Ensi vuonna Bulgariaan odotetaan jo sataa tuhatta suomalaista turistia, kertoo suurlähettiläs.

Suurlähettiläs Bontchev painottaa kulttuuriyhteistyön lisäämisen tärkeyttä, sillä se antaa uusia mahdollisuuksia myös taloudelliselle- ja yritysyhteistyölle. ”Meillä on annettavaa toisillemme ja on otettava selvää toistemme sivistyksellisestä kehityksestä ja arvoista”, sanoo uusi suurlähettiläs.

Lisäksi hän kertoo kuulleensa Suomi-Bulgaria -seuran työstä jo ennen maahantuloaan. Siksi hän heti saavuttuaan Helsinkiin on luonut suhteita seuran hallitukseen. Seuralaisten tapaamisten perusteella suurlähettiläs sanoo ”SBS:n olevan pääomaa maidemme yhteistyölle” ja hän lupaa käydä toimikaudellaan tutustumassa seuran eri osastojen toimintaan.

Sirkku Okoye

Alkuun

Gorni Dubnik ei unohdu

”Poikia on haudattu Balkanin santaan, toiselle puolelle Tonavan”. Suomen Kaartin paluumarssi kajahti Kaartin soittokunnan puhaltimista Gorni Dubnikin muistomerkillä Kaartin kasarmin pihalla. Oli 24. lokakuuta, 129 vuotta sitten Bulgarian vapaussodassa käydyn taistelun vuosipäivä. Tilaisuus muistomerkillä, kunnioittamassa taisteluun osallistuneiden suomalaisten sotilaiden muistoa, on muodostunut perinteeksi. Soittokunnan lisäksi paikalla oli tälläkin kertaa Kaartin kunniakomppania.
Kukkalaitteensa muistomerkille laskivat Kaartin Pataljoona, Bulgarian Suomen suurlähetystö, Kaartin Kilta sekä Suomi ― Bulgaria–seura, jonka tervehdyksen muisto-merkille jättivät puheenjohtaja Tapani Salonen ja hallituksen jäsen Ilkko Suvilehto. Bulgarian Suomen suurlähetystön kukat laski maan uusi suurlähettiläs, Plamen Bonchev .

Ritva Särkisilta

Alkuun

Kroonisia sähkökatkoja Varnan seudulla

Vakava sähkökatkos yllätti taas kerran Mustan Meren kaupungin Varnan muuttaen keskipäivän pimeydeksi. Viranomaiset kieltäytyneet selittämästä mikä aiheuttaa sähkökatkoksia, jotka vaikuttavat liikennevaloihin ja jättävät kotitaloudet ilman sähkövirtaa Tsaikan kaupunginosassa.

Sähkökatkokset ovat muuttuneet krooniseksi Varnassa viimeisen kuukauden aikana.

Novinite 14.11.2006 / mll

Alkuun


Suomi-Bulgaria-seuran hallitus esittäytyy:
Ilkko Suvilehto

Synnyin Jyväskylässä 1972. Muutin vanhempieni kanssa Sofiaan vuonna 1980 ja palasimme vuonna 1985. Isäni opetti suomea yliopistossa ja äitini toimi kääntäjänä. Ennen muuttoa olin ehtinyt käydä suomalaisen peruskoulun ensimmäisen luokan.
Viiden Sofian vuoden jälkeen paluu Jyväskylään ei ollut helppo. Kolme vuotta yläasteella menivät totutteluun ja lukiossa aloin jo viihtyä paremmin. Käytyäni armeijan Tikkakoskella, aloitin valtiotieteen opinnot Turussa, Åbo Akademissa. Opintoni kestivät 1992-99. Kirjoitin lopputyöni Bulgarian ja Saksan suhteista vuosina 1940-1944.
Vuonna 1999 kirjoitin tieteellisen artikkelin Bulgarian suhteista Kreikkaan, Turkkiin ja Makedoniaan 1990-luvulla. Kävin opintojeni aikana kesäisin Sofiassa ja keräsin tutki-musmateriaalia.

Äitini oli mukana 1990-91 Suomi-Bulgaria-seuran Keski-Suomen osastossa ja muutettuani Turkuun hän suositteli minulle Turun Bulgaria-seuraa. Liityin ja olin tyytyväinen. Seuran kautta sain hyviä kokemuksia. Turku on minulle edelleen tärkeä paikka.
Olin monta vuotta Turun seuran hallituksessa. Nykyään käyn Espoosta asti harvemmin Turun seurassa, mutta pyrin osallistumaan mahdollisuuksieni mukaan isompiin tapahtumiin, esim. Nuuttijuhlaan. Keskusseuran hallituksen jäsenenä pääkaupungissa olen neljättä vuotta.

Ulkomaanmatkani keskittyvät lähinnä Sofiaan. Uskon, että mitä paremmin tunnet jonkun paikan, sitä enemmän saat siitä irti. Tapaan läheisiä ihmisiä.
Sofiassa asuin stadionin vieressä ja niiltä ajoilta opin nauttimaan jalkapallonpeluusta, jota harrastan edelleen säiden salliessa. Talvisin uin ja pelaan sählyä. Eräs harrastuksistani on myös kielenkääntäminen. Koska uskon, että monelle seuralaiselle eivät Bulgarian kansallis-laulun sanat ole tuttuja, käänsin ne:

”Ylpeä Balkan-vuori,
sen vierellä
Tonava sinertää.
Aurinko valaisee Traakiaa,
liekehtii Pirinin yllä.
Rakas synnyinmaa,
sinä olet
maanpäällinen paratiisi.
Sinun kauneutesi,
sinun ihanuutesi
on rajaton!”

Alkuun

Hallitus esittäytyy:
Maija Boshkov

Matkustamalla oppii miten monella tavalla maailma on kaunis!

Vuonna 1973 helmikuussa olin tullut harjoittelijaksi Lomamatkoihin. Ahkera ja kunnollinen karjalaistyttö haluttiinkin palkata vakituiseksi työntekijäksi. Siitä ura urkeni erilaisissa tehtävissä ja sitä on kestänyt tähän päivään asti. Monien vaiheitten jälkeen työpaikkani on edelleenkin Lomamatkoissa ja samalla muutama vuosi sitten Lomamatkat ostaneessa Matka-Vekassa. Olen tuotepäällikkö ja vastaan mm. Bulgarian matkoista.
Ensimmäisen työmatkani suuntautui elokuussa 1973 Bulgariaan. Olihan Bulgaria yksi Lomamatkojen tärkeimmistä kohdemaista. Varnan lentokentällä meitä kymmentä suomalaista matkatoimistovirkailijaa odotti salskea nuorukainen, joka oli ryhmämme oppaana ja josta sitten vuosia myöhemmin tuli aviomieheni ja kahden poikalapsemme isä. Viikon aikana tutustuimme Mustanmeren lomakohteisiin ja kaupunkeihin ja opimme maasta paljon erilaisia asioita. Kiinnostuin maasta ja kansasta. Muistan kuinka vuosien aikana olen katsellut läpi vanhoja oppikirjojani ja ihmetellyt, miten vähän Bulgariasta oli kirjoitettu ja opetettu. Jo alaluokilla lauletut laulut saivat ihan uuden merkityksen ”Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa” ja ”Tuhannenpa verran poikia lähti Helsingin satamasta.”
Lukemattomilla työ- ja perhematkoilla tutuiksi ovat tulleet niin Mustanmeren lomakohteet ja kaupungit kuin sisämaan maalaukselliset pikkukaupungit ja vuoristokylät, luostarit ja kylpylät. Joka kerta sydämeni sykähtää, kun säkkipilli soi tai kun näen lammaslauman paimenineen taustanaan kaunis vuoristomaisema. Vesi herahtaa kielelleni, kun ajattelenkin shopskaa tai muita herkkuja. Parasta ovat kuitenkin bulgarialaiset itse!

Suomi-Bulgaria Seuraan liityin 70-luvulla ja seuran hallituksen minut valittiin v. 1990. Todettakoon, että aikaisemmin hallituspaikat oli jaettu tarkkaan puoluekirjojen mukaan huolimatta, että kysymyksessä oli ystävyysseura. Seuran sihteerinä olen ollut vuodesta 1994 ja siinä sivussa sihteerille tulivat myös talousasiat hoidettavaksi.

Bulgariaan on Suomesta järjestetty valmismatkoja jo vuodesta 1962. Olen saanut seurata aitiopaikalta Bulgarian matkailun vaiheita ja olla myös itse vaikuttamassa siihen, millaisia matkoja suomalaisille on tarjolla. Viime vuosien kehitys on ollut valtavaa. Bulgaria on tänään Suomessa kolmanneksi suosituin matkailumaa Espanjan ja Kreikan jälkeen. Odotan sitä päivää kun kansallinen lentoyhtiömme avaa reittiyhteyden Sofiaan ja matkustus Bulgariaan saa ihan uudet ulottuvuudet. Tietämys maasta tänään on ihan toista tasoa kuin 60-luvun oppikirjojen. Siinä me kaikki Bulgarian ystävät olemme tehneet oman osuutemme ja sitä työtä riittää jatkossakin.

Koululaisten oppikirjoja en ole enää tarkkaillut. Nykyään suhteeni Bulgariaan on kolmikantainen: Avio-, työ- ja ystävyys eli seurasuhde.

Alkuun

Kirjamessuilla…

Bulgarian ystävän tärppi Helsingin Kirja-messuilla, Liken Sankarimatkailijan Sofia ei ehtinyt valmistua. Se oli kuulemma tulossa aivan tämän numeron painoon menon tienoilla, joten aiheesta – ja kirjan kirjoittajasta Tuula Parkusjärvestä - enemmän seuraavassa numerossa.

Messujen teemana oli suvaitsevaisuus, ja vanhan tuttavan tapasi teemaan liittyvässä, kirjastoaiheisessa paneelissa. Kun pääkaupunkiseudun kirjastot esittelivät maahan-muuttajille suunnattua toimintaansa, paneelissa esiintyi myös bulgarialaissyntyinen kir-jastonhoitaja Margarita Vidinovska Tikkurilan kirjastosta.
Kirjastoilla on eri kieliryhmiä edustaville asiakkailleen tarjolla muutakin kuin kirjoja ja nettikoneita. Lapsille on satutunteja, kaikenikäisille esittelyjä eri alueiden kulttuureista jne. Vantaan kirjastossa toimii kaksi maahanmuuttajataustaista virkailijaa. Kaupungin 12 000 maahanmuuttajataustaista asukasta puhuvat kuulemma yhteensä sataa kieltä!
Margarita Vidinovska puhuu bulgarian – ja suomen - lisäksi myös venäjää, serbokroatiaa, kreikkaa, ranskaa, saksaa ja englantia ja voi siten toimia monien eri maista
tulevien maahanmuuttajien opastajana.

Viestin lukijoiden vanha tuttu on myös Sabira Ståhlberg, jonka esikoisromaani Pil-venvaeltaja ilmestyi juuri messujen alla Basam Booksin kustantamana. Alun perin hän kirjoitti sen ruotsiksi nimellä Molnvandraren. Se ilmestyi jo keväällä. Mutta hän on itse kirjoittanut myös suomenkielisen version!
Romaani on puoliksi keskiaasialaista syntyperää olevan tytön kehitystarina, jossa Suomessa kasvanut tyttö löytää Keski-Aasian matkalla tataarijuurensa ja identiteettikin selkenee.

Ritva Särkisilta
Alkuun

…ja maastamuuttomessuilla

Samana viikonloppuna Helsingissä oli järjestetty messut myös ulkomaille muuttaville tai ulkomaisen kakkosasunnon hankintaa suunnitteleville.
Bulgarialaisia kohteita esitteli neljä näytteilleasettajaa. Myynnissä oli kansainvälisten rakennusyhtiöiden Mustanmeren rannikolle ja muihin turistikohteisiin rakentamia ker-rostalohuoneistoja. Korkeaa laatua löytyi – ja myös korkeahkoja hintoja. Suomi - Bulgaria-seuran nettisivuilta löytyy linkkejä lukuisien kiinteistönvälitysyritysten sivuille.
Myös verottajan edustaja oli kertomassa ulkomaille muuttavien verokohtelusta.

Ritva Särkisilta
Alkuun

Bulgarian Albena ja Maxim voittoisina Pariisissa

Bulgarian jäätanssin tähtipari Albena Denkova ja Maxim Staviski voittivat Pariisin Gran Prix jäätanssikilpailun ja samalla 18.000 dollarin ensipalkinnon.

Pari sai yhteensä 197,25 pistettä ja löivät hopealle sijoittuneen Ranskan jäätanssiparin
Isabelle Delobel ja Olivier Schooenfelderin lähes kolmella pisteellä, ranskalaisten pisteet
olivat 194,62. Kolmanneksi sijoittui Italian pari Federica Faiella ja Massimo Scali pistein 176,62.

Lokakuun lopulla bulgaarit voittivat kultaa Skate America -turnauksessa verisin esiintymisasuin, koska olivat lämmittelyluistelussa törmänneet toisen parin kanssa.

Lauantaisen voittonsa ansiosta Albena ja Maxim on valittu Pietariin kauden päätös GP-finaaliin, joka luistellaan joulukuun puolivälissä.

Novinite 18.11.2006 / mll
Alkuun

Musta keinonahkasohva Bulgariassa

Olimme mieheni kanssa viime heinäkuussa ensimmäistä kertaa Bulgariassa, Sunny Beachin lomativolissa. Kaikki turistipalvelut antoivat erinomaisen kuvan maasta. Mies ihastui lihapulliin, minä miellyin tarator-keittoon ja hotellin aamupalalla tarjottuihin lettuihin. Kaikki tuntui kotoiselta, tunsin olevani lapsuuteni 50-luvun Suomessa, missä kaikki ei ole liian steriiliä ja loppuun harkittua.

Olimme harkinneet useaan otteeseen talon hankintaa jostain entisestä Itä-Euroopan maasta. Kroatian ja Slovenian rannikoilla olevat kohteet olivat budjettiimme liian kallishintaisia, lisäksi näissä maissa kaikki näytti olevan valmiimpaa kuin Bulgariassa, missä on odotettavissa enemmän muutoksia. Tietoni Bulgariasta olivat talon ostohetkellä erittäin puutteelliset, kuten ikävä kyllä vielä nytkin. Ei minulla ole kylliksi tietoja kotomaastani Suomestakaan, jos totta puhutaan.

Kuultuaan talon ostosta tuttavat kysyivät, emmekö pelkää rosvoja ja ties mitä vastuksia. Ainahan sitä on jotakin pelättävää joka paikassa. Tähän mennessä ei kohdallemme ole osunut yhtään korruptoitunutta virkamiestä tai viranomaista, epärehellistä pankkia eikä edes taskuvarasta. Kaikki ei voi johtua pelkästään moukan tuurista, mitä kylläkin on osunut kohdalleni kohtuullisen runsaasti.

Bulgariassa selviytymistämme edesauttaa mieheni venäjänkielen taito, minun bulgarian-kielen taidostani on parempi olla puhumatta mitään. Nuoret ja koulutetut bulgarialaiset puhuvat englantia.

Päädyimme hankkimaan talon Varnan esikaupunkialueelta. Varna on joskus ollut ja siitä vielä kerran kehittyy kaunis kaupunki. Kun vanhoja 1800-luvun ja 1900-luvun alun taloja saadaan kunnostettua enemmän ja asuinkerrostaloja peruskorjattua, kipuaa Varnan eteläisen Euroopan kauneimpien rantakaupunkien kärkeen. Siihen kylläkin saattaa kulua vuosia. Varnan telakka-alue, missä entiset kommunismin aikana toimineet telakat ja tehtaat nyt rapistuvat hylättyinä, on lohduton näky. Ehkä niitten paikalle nousee joskus uusia asuinalueita, ehkä vanhoille rakennuksille kehitetään uusio-käyttöä kulttuurin tai pienteollisuuden tarpeisiin, kuten Helsingissä on tapahtunut.

Löysimme Varnan esikaupungista siniseksi maalatun talon, jonka hankintaan päädyimme paitsi värin, myös ikkunoista avautuvien maisemien takia. Talon edelliset omistajat jättivät pois muuttaessaan meille mm. mustan keinonahkasohvan, jolta voi tarkkailla näkymiä Mustalle merelle.

Kun kaupat oli tehty ja talon luovutushetki koitti, kun kuudesta koirasta kaksi oli jo muuttanut aikaisemmin ja neljä saatu autoon odottamaan, toinen kissa oli pakattu pahvilaatikkoon, piiloutui Bela-kissa savupiippuun. Eikä talon emäntä saanut sitä houkuteltua pois. Tällöin talon luovutus päätettiin siirtää seuraavaan päivään, Bela oli poistuttuamme suostunut tulemaan pois piipusta ja avain löytyi seuraavana aamuna kukkaruukusta pihalta.

Tietysti jokainen ulkomailta taloa ostava kokee pientä jännitystä ja pelkoakin. Ehkä meillä käytännön asiat sujuivat helposti siksi, että kaupat hoitanut englantilaisten perustama kiinteistövälitysliike oli toiminut alueella useita vuosia ja avulias bulgarialainen henkilökunta puhui hyvin englantia. Kaikki kauppaan liittyvät muodollisuudet, kuten yrityksen perustaminen, (ulko-maalainen yksityishenkilö ei saa omistaa maata Bulgariassa, pitää perustaa yhtiö), pankkiasiat, viranomaismuodollisuudet. jne. hoituivat kiinteistövälittäjän toimesta. Myös kaupan jälkeiset muodollisuudet, kuten kaupan rekisteröinti kiinteistörekisterissä, ilmoitus verottajalle, vakuutukset jne. hoituivat saman toimiston taholta.

Talomme naapurissa on Minimarket, jonka omistajapariskunta on suhtautunut meihin ystävällisesti heti alusta alkaen. Minimarketin edessä on pari puutarhapöytää, joitten ääressä kaikki ympäristön miehet käyvät jutustelemassa. Erään tarinatuokion yhteydessä miehelleni vihjaistiin, että hälytys-laite kannattaa asentaa taloon. Turvahälytyslaitteiden myyjä asuu sopivasti taloamme vinosti vastapäätä. Siinä talossa on mahtavat varustelut, mm. valot, jotka syttyvät heti, kun menen lähelle porttia.

Kaikenlaisia muitakin minulle käsittämättömiä härveleitä näkyy olevan vaikuttava määrä. Kyseisen talon pihalla istuskelee iltaisin vartija. Liimasin talomme ikkunoihin vartiointiliikkeen mainostarrat, meinasin laittaa lisäksi ilmoituksen, ettei tässä talossa ole telkkaria eikä muitakaan viemisen arvoisia laitteita, mutta miehen neuvosta päätin lykätä asian ainakin seuraavaan kevääseen.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Nizzassa eräs baarin omistaja laittaa öisin ikkunaan kyltin jossa lukee Caisse est vide - eli kassa on tyhjä, eivätkä vorot ole turhan takia ikkunaa särkeneet.
Naapurien koirat käyvät pihallamme hakemassa herkkupaloja, ne osaavat haistaa koirahullun ihmisen. Minimarketin omistajan toinen koira on pois muuttaneen kissan kaima, Bela, hieman arka mutta ystävällinen. Toinen koira, Gontso, on pienempi ja terhakkaampi mutta myös arvaamaton, huligaani, kuten isäntänsä sanoo varottaen samalla koiran voivan puraista yllättäen. Koirahulluuteni vuoksi Gontso on pidättäytynyt toimimasta huligaanimaisesti minua kohtaan.

Saimme eräältä suomalaisturistilta Salamasanterin yhteystiedot. Hän on Suomea hyvin puhuva taksimies, kutsumanimeltään Miska, yksityisyrittäjä, joka auttaa, neuvoo, kuljettaa autolla, laittaa ruokaa, tuntee paikat, opastaa, toimii tulkkina jne. Ilman hänen apuaan emme olisi saaneet käytännön asioita sujumaan puoleksikaan niin hyvin kuin nyt saimme. Salamasanteri tuli myös seuraksemme kylään minimarketin omistajien Kirilinja Donkan luokse naapuriin. Illallinen olikin tosi runsas ja maukas runsaine salaatteineen ja isännän pyydystämine kaloineen. Talon isäntäväki tekee myös rakia, omaa pontikkaa, jonka maku ei ollut ollenkaan karvas eikä kitkerä, mutta prosentteja taisi olla 60, huh. Mitenkä mahtaa käydä rakian polton yksityissektorilla kun maa liittyy EU:hun?

Mikä tästä maasta tulee? kysyi Salamasanteri ajaessamme Varnasta Sunny Beachille.
Englantilaiset, bulgarialaiset ja saksalaiset grynderit pystyttävät rannikolle isoja ja pieniä kiinteistökomplekseja. For sale -kylttejä on joka puolella. Jossakin kohtaa tien varrella, sisämaassa, saa maata ostaa neliön yhdellä eurolla. Pian kantaväestöllä ei ole varaa ostaa taloja läheltä rannikkoa, palkat nousevat hitaammin kuin tonttien ja talojen hinnat. Toivottavasti kehitys ei mene samaa rataa kuin Espanjassa, jonka rannikko on täyttynyt kaikenkarvaisista unelmahirviöistä, pientalokummajaisista tai korkeista maisemat peittävistä loma-asuntoghetoista.

Bulgaria on kaunis ja vaihteleva maa, josta en ole tutustunut kuin rannikkoalueeseen. Sisämaan pääkaupunki Sofia, kauniit kaupungit Plovdiv ja Veliko Tarnovo, Rilan luostari ja vuoristoalueet, ovat meiltä vielä näkemättä.
Pirkko Tulkki
Alkuun

Bulgarialaisessa aattopöydässä vain kasvisruokia

Ortodoksisen bulgarialaisen perinteen mukaan jouluaaton ateria käsittää vain kasvisruokia.
Ruokalajien määrästä löytyy monenlaista tietoa ja perinnettä. ” Enemmän kuin seitsemän”, ”yhdeksän”, ”12”, ”13 ja kaikkea pariton luku”, kerrotaan erilaisilla nettisivuilla.
Perinteinen joululeipä on pyöreä tai soikea, mielellään meikäläistä bostonkakkua ulkonäöltään muistuttava tai muutoin koristeltu. Perheen vanhin mies murtaa leivän ja antaa palan kullekin.
Sen kanssa syötäviä tyypillisiä aattoruokia ovat papumuhennos, täytetyt paprikat, sarmi eli joko viinilehti- tai hapankaalikääryleet, sipulit, valkosipulit, kurpitsa, keitetty vehnä, saksapähkinät, kuivatut ja tuoreet hedelmät - sekä banitsa, joka kuuluu vähän juhlaan kuin juhlaan. Suola, pippuri ja sokeri lasketaan omiksi ruokalajeikseen.
Leipään tai banitsaan voi leipoa sisään lantin, ja se jolle lantti sattuu, on seuraavana vuonna onnekas. Saksanpähkinöitä pitää ehdottomasti olla ja niiden avaaminen on myös yksi tapa ennustaa seuraavaa vuotta. Jos avattu pähkinä, on tuore ja hyvä, niin niin on tuleva vuosikin. Jos se taas on pilaantunut, niin…
Pöytään jätetään yksi tyhjä paikka - toisten tietojen mukaan jollekin rakkaalle vainajalle, toisten tietojen mukaan Jumalasynnyttäjälle. Syötyään kaikki nousevat pöydästä yhtä aikaa. Pöytää ei korjata koko yönä
Myös tulen pitää palaa takkauunissa läpi yön. Sen on tarkoitus ehkä viestiä vain kodin lämpöä, mutta toisten tietojen mukaan siinä on myös vanhaa auringonjumala Bogovitsan perinnettä – aurinkoa halutaan auttaa lämpenemään.
R.S.


Papumuhennos
2 kupillista kuivattuja papuja, ½ kupillista öljyä, 3-4 sipulia, 2-3 tomaattia, suolaa, lusikallinen paprikaa, persiljaa, minttua ja maun mukaan 5-6 pepperonia.

Pavut huuhdellaan, liotetaan yön yli ja keitetään rauhallisella lämmöllä kypsiksi, maustetaan suolalla. Sipuli pienitään, haudutetaan öljyssä pehmeäksi, joukkoon leikellään tomaatit, maustetaan mintulla ja paprikalla, haudutetaan. Pavuista kaadetaan vesi pois ja ne laitetaan alimmaisiksi uunivuokaan. Päälle levitetään sipuli-tomaatti seos, persiljaa sekä pepperoneja. Päälle lusikoidaan tarpeellinen määrä keitinlientä ja haudutetaan hetki uunissa.
Tarjoillaan lämpimänä.

Täytetyt paprikat
Paprikat täytetään esim. edellisen ohjeen mukaan tehdyllä papumuhennoksella, asetellaan kattilaan ja keitetään hapankaalimehussa tai suolavedessä. Meikäläisittäin ehkä suolakurkkuliemessä. Tarjoillaan kylminä.


Hapankaalikääryleet
Kokonainen hapankaali, kaksi sipulia, puoli kupillista öljyä, kupillinen riisiä, suolaa, paprikaa, kynteliä.
Lehdet irrotetaan kaalinpäästä ja paksut kohdat lehden tyvestä vuollaan pois. Sipuli kuullotetaan öljyssä, joukkoon kaadetaan riisi, vesi, suola ja mausteet. Kun riisi on kypsää, asetetaan reilun lusikallisen verran lehdelle, kääritään napakaksi kääryleeksi, asetellaan tiiviisti vierekkäin kattilaan ja haudutetaan hiljaisella tulella tunnin verran hapankaalimehussa. Jos se on kovin hapanta, laimennetaan vedellä.

Sipulisalaatti
Pieniä sipuleita, öljyä, suolaa sitruunamehua, saksanpähkinöitä.
Sipulit laitetaan kuorineen uuniin, kuori on helpompi irrottaa kypsistä sipuleista. Kuorittujen sipulien päälle ripotellaan suolaa, oliiviöljyä, sitruunamehua ja saksanpähkinän sydämiä sekä haudutetaan vielä vähän aikaa uunissa. Koristellaan oliiveilla.

Keitetty vehnä
500 g kokonaisia vehnänjyviä, 200 g sokeria, 50 g saksanpähkinä rouhetta. Vehnänjyvät huuhdellaan ja haudutetaan vedessä kypsiksi. (Voi nopeuttaa liottamalla) maustetaan kypsänä sokerilla ja sekoitetaan pähkinät joukkoon

Alkuun