BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Sirkku Terävä, vastaava päätoimittaja, GSM 040  5768614, e-mail: sirkkuokoye@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo, taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2010

Bulgarian Viesti 3/2010 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)
Ja taas on syksy, päätoimittaja Sirkku Terävä
Bulgarian Suurlähetystössä 13.9.2010
Syksy saapuu, ystävyystyö jatkuu, puheenjohtaja Tapani Salonen
Balkanin romanit ja vapaa liikkuvuus, Ritva Särkisilta
Seuran Pikkujoulu ja konsertti 4.12.2010
Kalevala bulgarialaisen silmin, Ilkko Suvilehto
Heijastuksia identiteetin rajapinnalta, Ritva Särkisilta
Minun Bulgariani, Kari Helaseppä
Minun Bulgariani, Raimo Sundvall
VARNA-HELSINKI – ja sitten taas VARNA, Rautiot
Bulgaria löi Suomen koripallossa, Tapani Salonen
Kuukausitapaamiset syksyllä 2010, Mikki Lehessalo


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 
  Ja taas on syksy


Olemme viettäneet upean, pitkän, lämpimän kesän Suomessa. Bulgariassa kesä näyttää yhä jatkuvan tätä kirjoittaessa. Tässä lehdessä jatkamme kesää hieman muistelemalla viime kesän tunnelmia Suomesta ja Bulgariasta.
Itse en päässyt aistimaan Bulgariaa kuin Tukholmaan asti, jossa pidettiin jälleen Keski- ja Itä-Euroopan tutkimuksen (ICCEES) VIII maailmankongressi. Paikalla oli myös kahdeksan bulgarialaista tutkijaa, joiden teemat käsittelivät aiheita muinais-bulgarian kirjallisuudesta nykypäivän vähemmistöpolitiikkaan. Kongressin tuliaispuolella onni on siinä, että Ruotsi on sen verran ”lähempänä” Bulgariaa, että bulgarialaisia viinejä löytyy huomattavasti parempi valikoima kuin Suomen vastaavasta monopoliliikkeestä. Valkoviinien puolella löytyy 3 litran tonkassa hauskalla kaksois-merkityksellä nimetty ”Leva”-viini, joka on hintansa väärtti! Bulgarialaisia puna-viinejä löytyy viittä eri merkkiä, valkoviinejä kolmea, kaikki edullisia tai enintään kohtuuhintaisia. Saapa nähdä kummassa avataan ensimmäisenä bulgarialainen ravintola, Tukholmassa vai Helsingissä! Lahden legendaarinen ”Serdika” on valitettavasti sulkenut ovensa jo pari vuotta sitten.
Suomi-Bulgaria-seuran hallituksen sekä paikallisosastojen jäsenet kävivät haikein mielin hyvästelemässä Bulgarian suurlähettilään, Plamen Bontchevin, jonka neli-vuotinen pesti Helsingissä päättyi 15.9. Jäähyväispuheessaan suurlähettiläs kertoi, että virkatyönsä ohessa hän on neljän vuoden aikana kuvannut yli 20 000 valokuvaa Suomesta! Kiitoksena erinomaisesta yhteistyöstä seuramme lahjoitti muistoksi Jussi Murtosaaren Luontokuvaajan vuosi – valokuvakirjan. Murtosaaren luontokuvat muistuttavat paljon Bontchevin Virka-galleriassa vuoden 2009-lopulla esillä olleita kuvia, joissa esiintyy lämmintä huumoria ja kunnioitusta ihmisen ja luonnon suhdetta kohtaan. Erityisesti Bontchev pitää linnuista ja on erikoistunut niiden kuvaamiseen.
Jo aiemmin kesällä päättyi myös lähetystöneuvos Maja Konstantinovan pesti Helsingissä. Myös hänelle lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä seuramme kanssa! Tällä hetkellä suurlähetystön väliaikaisena asianhoitajan toimii Mina Todorova.
Katsomme näin syksyn tullen taas eteenpäin toimintavuotta ja kannattaakin jo pistää kalentereihin Suomi-Bulgaria-seuran pikkujoulut ja konsertti Helsingissä, Kulttuurikeskus Caisassa 4.12.2010 klo 16-18. Esiintyjinä suomalais-bulgarialaisia ryhmiä. Ja toiveenamme on pistää lopuksi yhdessä horoksi! Kaikki balkanilaisesta musiikista pitävät ovat tervetulleita!
Ihanaa ruska-aikaa!
Toivoo: Sirkku Terävä

ALKUUN

 Bulgarian Suurlähetystössä 13.9.2010



Kuvassa Eira Turula Oulun Seudun osastosta saa oman tunnustuksensa suurlähettiläs Bonchevilta.
Taustalla osa jo tunnustuksen saaneista eri osastojen jäsenistä


Bulgarian hallituksen myöntämän Stara planina -kunniamitalin, korkeimman ulko-maalaiselle myönnettävänkunniamerkin, vastaanottivat 13.9.2010. Bulgarian suur-lähetystössä Kari Salo Suomen eduskunnasta ja Suomi-Bulgaria-seuran puheen-johtaja Tapani Salonen.
Kunniakirjat ja henkilökohtaisen lahjan saivat Suomi-Bulgaria-seuran jäsenet:
Maija Boshkov, Keskusseura
Inna Ilivitzky, Valkeakoski
Pentti Järvinen, Kemi
Lea Koivuniemi-Iliev, Oulu
Martti Salminen, Turku
Taisto Salminen, Turku
Kirsti Stojanow, Valkeakoski
Ilkko Suvilehto, Keskusseura
Ritva Särkisilta, Keskusseura
Sirkku Terävä, Keskusseura
Eira Turula, Oulu
Simo Vaahtera, Pori

ALKUUN

 Syksy saapuu, ystävyystyö jatkuu


Bulgaria on huulilla. Pitkän kesän jälkeen aktiivinen toiminta on taas pyörähtänyt käyntiin. Hallitustyöskentely on täydessä vauhdissa. Osastoista kuuluu hyvää viestiä.
Meille tuli todella myönteinen uutinen, kun OKM ilmoitti että seuralle myönnetään toiminta-avustus kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kiitämme nöyrästi ja alamme toteuttaa ennakkosuunnitelmaa.
Maanantai 13.9. oli suomalais-bulgarialaisen ystävyyden virstanpylväs. Suurlähettiläs Plamen Bontcheville myönnettiin Ulkoministeriössä korkea kunniamitali. Samana iltana keskusseuraa ja paikallisosastoja muistettiin huomionosoituksin Bulgarian hallituksen toimesta. Kiitämme muistamisesta. Tunnustus kannustaa meitä jatkamaan työtämme.
Samassa yhteydessä hyvästelimme Sofiaan palaavan suurlähettiläs Bontchevin. Kiitämme loistavasta, luontevasta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Olemme kuluneina vuosina kokeneet yhdessä monia hyviä hetkiä.
Kulttuurihankkeiden lisäksi teemme loppuvuodesta suunnitelmia ja valmisteluja Matka 2011- messuille. Messujen jälkeen katseet kääntyvät kevääseen ja seuran Bulgarian matkaan. Varmasta lähteestä olen kuullut, että sellaista ollaan jälleen suunnittelemassa. Jäämme siis odottamaan.
Kaunista syksyä kaikille lehtemme lukijoille ja Bulgarian ystäville.

Tapani Salonen

ALKUUN

 Balkanin romanit ja vapaa liikkuvuus


Euroopassa valmistaudutaan suurimpaan massadeportaatioon sitten toisen maailmansodan, kirjoitti elokuussa Sega-lehden kommentaattori Svetoslav Terziev Ranskan käynnistämistä romanien karkotuksista.
N. 8000 karkotetusta on Bulgarian romaneita toistaiseksi ollut vain pieni murto-osa, mutta karkotukset ovat herättäneet runsaasti huomiota Bulgariassakin.
Ranskaa uhkaa EU:n käynnistämä rikkomusmenettely EU-tuomioistuimessa. Maan katsotaan rikkovan vapaan liikkuvuuden direktiiviä vastaan. Tosin Balkanin romaneita on karkotettu muistakin maista eri perustein, myös Pohjoismaista, mutta vain Ranska on jäänyt kiinni nimenomaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuneista karkotuksista.
Aika yleinen länsieurooppalainen mielipide tuntuu joka tapauksessa olevan, että romanien asiat tulee hoitaa kuntoon lähtömaissa - tai että asian hoitoa olisi pitänyt edellyttää jo EU-jäsenyyden ehtona.
Luen Terzievin juttua eteenpäin. Hän vastaa Romaniaan ja Bulgariaan kohdistettuun kritiikkiin ja näkee ilmeisesti länsieurooppalaisessa suhtautumisessa hurskastelua ja huonosti naamioitua rasismia.
Kun selailee erilaisia sivustoja ja miettii lukemaansa, alkaa kallistua samalle kannalle hänen kanssaan. Karkotusten perusteena vedotaan tosin erilaisiin lakeihin, joita on rikottu, ostetaan matkaliput Balkanille, työnnetään lähtijöille mahdollisesti pieni tukku rahaa käteen ja pyritään varmistamaan, että karkoitetut pysyvät jatkossa kotimaissaan. Niiden edellytetään hoitavat romanien olot sellaiseen kuntoon, että jatkossa kerjäläisiä ei virtaa länteen.
Miksei sanota suoraan, että romaneita ei haluta Länsi-Eurooppaan, joten pitäkää ne väkisin lähtömaissa, Terziev kysyy. Hän muistuttaa, että ihmisten vapaan liikkuvuuden periaate koskee kaikkia EU-kansalaisia. Ja että romanien kulttuuriin kuuluu kiertämisen perinne. Joka yhdessä läntisen korkeamman elintason kanssa vetää myös karkotetut todennäköisesti takaisin länteen.
Euroopan 10-12 miljoonasta romaanista asuu runsas neljännes Bulgariassa ja Romaniassa, EU:n kahdessa köyhimmässä maassa. Romanien väestöosuus näissä maissa on 10 %:n luokkaa, EU-maiden koko väestöön suhteutettuna romaneja on 2 %.
Terzievin mukaan romanien korkea määrä Balkanilla selittyy suurelta osin sosialismin ajan rautaesiripulla, joka on estänyt vaellukset länteen. Terziev kysyykin, odottaako muu Eurooppa Balkanilta nyt siis paluuta entiseen.
Yksi selitys muun Euroopan romanien pienempään väestöosuuteen löytyy vuosisatoja jatkuneista romanivainoista, jotka huipentuivat natsismin aikojen joukkotuhoon. Eri tietojen mukaan romaneja tapettiin kolmannen valta-kunnan keskitysleireillä ja muissa vainoissa jopa 1,5 miljoonaa. Kroatiasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Luxemburgista romaniväestö hävitettiin kokonaan.
Bulgariassa ja Romaniassakaan romaneja ei erityisemmin suosittu, myös siellä esiintyi väkivaltaa romaneja kohtaan. Elämä romanighetoissa on kiistämättä aika surkeaa. Ja suomalaisesta yleinen ilmapiiri Bulgariassa tuntuu edelleen aika rasistiselta.
Suomessa romaneja on n. 10 000 eli prosentuaalinen väestöosuus jotain 0,2 %:n luokkaa, ja määrätietoista romanien integroimiseen tähtäävää politiikkaa on harjoitettu puolen vuosisataa.
Kaikkea tuota vasten miettii, ovatko Balkanin maille heitetyt kehotukset asian ratkaisusta maiden sisällä vähän kohtuuttomia - ja odotukset nopeista tuloksista ylioptimistisia, vaikka EU-tukia ohjattaisiin niille runsaasti lisääkin.
EU-tukia tietenkin tarvitaan ja Bulgarialle ja Romanialle tulevista sosiaali-rahaston hankevaroista periaatteessa puolet on kohdennettu romanien integroimiseen. EU:lla on kuusi erillistä ohjelmaa, joiden kautta integrointiin on osoitettu 9,3 milj. euroa. Mutta toteutuksessa esiintyy monenlaisia ongelmia ja tulokset ovat toistaiseksi aika huomaamattomia, kuten mm. Bulgarian Romanien infokeskuksen RIC:n sivuilla todetaan. Sieltä voi myös lukea paikallisen romanien integraatiota tukevan Amalipe-järjestön kannanoton.
Siinäkin nähdään, että romanien integraatio ei ole vain kansallinen, vaan koko Eurooppaa koskeva kysymys. Koska ihmisten vapaa liikkuvuus on keskeinen eurooppalainen periaate, ei asia ole ratkaistavissa, jos kotouttamispolitiikkaa sovelletaan vain joissakin Euroopan maissa ja toisissa - ei , tai jos eri maissa noudatetaan eri normeja ja periaatteita, kannanotossa todetaan.
Järjestö on laatinut tavoiteohjelman, jossa esitetään kattavia ja kohdennettuja integrointitoimia sekä kansallisilla että Euroopan tasolla, niiden toteutusta yhdessä Euroopan unionin toimi-elinten, jäsenvaltioiden ja romanijärjestöjen edustajien kanssa; selkeää Euroopan romaneja koskevaa strategiaa sekä hallitusten sitoutumista toimiin, joiden rahoitus, määräajat ja vastuut
on määritelty. Yhden bulgarialaisen romanikerjäläisen tarina muuten nähtiin itävaltalaisen Ulrike Gladikin dokumenttina kesällä ja uusinta on FST5:lla 2.11. klo 21.50.
Suosittelen!

Ritva Särkisilta

Mm. käytettyjä lähteitä:
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=518&langId=fi
http://ec.europa.eu/employment_social/esf/esf_roma/esf_roma_en.htm
http://www.24chasa.bg/Article.asp?ArticleId=581188
http://amalipe.com/index.php?nav=news&id=314


ALKUUN

 Seuran Pikkujoulu ja konsertti 4.12.2010


Suomi-Bulgaria -seuran pikkujoulu ja konsertti
4.12.2010 klo 16.00 -18.00
Kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa,
Mikonkatu 17 C (Kaisaniemen metroasema) Helsinki
Konsertissa esiintyvät mm.
MAMO, Anna Danchev ja Karjalatalon BG-kuoro
Vapaa pääsy !
Lämpimästi tervetuloa !


ALKUUN

 Kalevala bulgarialaisen silmin


Bulgarialaistaiteilija Nikolay Savov (s. 1967, asuu Balchikissa) on lähtenyt rohkealle retkelle suomalaisen identiteetin ytimeen, Kalevalaan. Puuveistokset kuvaavat kohtauksia, jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen. Taiteilija on lukenut ja saanut inspiraation, pysähtynyt ja luonut tapahtuman puulle ja sitten jatkanut eteenpäin lukemista
Taiteilija Nikolai Savov erään työnsä ääressä
Jotta arvostaisi teosten yksityiskohtia, on ne nähtävä useamman kerran. Näyttelyn paikka on hyvä bulgarialaistaiteen esittelylle, sillä Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on paljon kävijöitä.
Näyttelyn avajaispuheet pitivät Bulgarian tasavallan suurlähettiläs Plamen Bonchev ja Helsingin pääkirjaston puolelta Tiina Tarvonen.
Huomasin teosten vieressä olevien Kalevalan säikeiden avautuvan minulle paremmin bulgariaksi suomenkielisen version rikkaan, mutta vanhamuotoisen ilmaisutavan vuoksi.
Ohessa esimerkki:

Kyinen pelto
Hoi mato, Jumalan luoma!
Kuka nosti nokkoasi,
kenpä käski ja kehotti
päätä pystössä piteä,
kaulan vartta kankeata?
Pois nyt tieltä poikellaite,
tungeite kulohon, kurja,
alas kursohon kuoite,
heilauta heinikkohon!
Илмаринен разорава змийската нива
Змийо, ти си твар последна!
 Я се махай, гад, от пътя,
Връщай се при буренака,
 Плъзгай се по камънака,
 В черна дупка се напъхай!

Käännös: Nino Nikolov, v. 1992

Pohdimme taiteilijan Elena-vaimon kanssa, mikä bulgarialainen teos vastaisi Suomen Kalevala-eeposta. Krali Marko - sankarieepos lienee liian yksiulotteinen, Kalevalassa useamman henkilön tarinat kietoutuvat toisiinsa. Angel Karaliichevin ”Bulgarialaiset kansansadut” oli yksi vaihtoehto. Minulle tuli yllätyksenä se, että bulgarialainen satu ”Kolme veljestä ja kultainen omena” on puhtaasti bulgarialainen kansansatu, eikä sitä ole muissa maissa. Elenan mukaan sadussa liikutaan maan alla, maan päällä ja taivaassa, mikä antaa yhtymäkohtia Kalevalaan.
”Kun tunsimme ennestään hyvin oman kansantarustomme, niin Kalevalan osaset loksahtivat kuin itsestään paikoilleen”, sanoo Elena.
Tulevaisuuden hankkeena Savoveilla on Kalevalan julkaisu bulgariaksi lapsiystävällisessä muodossa.
Savovista on tullut Kalevala-seuran jäsen.
Näyttely on ollut esillä tänä vuonna Balchikissa, Varnassa sekä Suomessa Kolilla ja Kuhmossa ja nyt viimeksi Helsingin pääkirjaston galleriatilassa ja 1. ja 2. kerroksen välisessä porrastilassa.
Teoksia on mahdollista ostaa näyttelyn päätyttyä.
Yhteystiedot: elenanikolays@gmail.com

 Ilkko Suvilehto

ALKUUN

 Heijastuksia identiteetin rajapinnalta


Kuvataiteilija Nadezda Blagoevalla oli huhtikuussa Alma Mater -galleriassa Sofian yliopistolla suuri ja edustava Heijastuksia -näyttely.
Musta-valkokuvamme eivät pystyisi mitenkään tekemään oikeutta hänen upeille töilleen, mutta näyttelystä saa hyvän käsityksen katsomalla verkosta videon http://www.youtube.com/watch?v=jkxSF5JBI_4
Nadezda Blagoevalla oli pienimuotoinen näyttely helmikuussa Länsimäen kirjastossa, jossa oli muutama Suomessa ja muutama sitä ennen Bulgariassa tehty työ. Olin panevinani merkille, että värimaailma töissä on kalvennut ja muodot muuttuneet kulmikkaammiksi Suomessa.
- Itse asiassa minun on vaikea sanoa mikä on muuttunut, mutta esimerkiksi valo ja värit ovat erilaisia, Nadezda sanoo.
Sofian näyttelyä hän kuvasi Suomen Sofian suurlähetystön sivuilla seuraavasti:
”Heijastuksia on näyttely, joka kahdessa vierekkäisessä tilassa tuo yhteen maalauksia kahdelta eri jaksolta taiteellista työtäni: osa töistä on maalattu Bulgariassa, toiset Suomessa. Tämä mystinen Pohjola järven rannalla, maan ja taivaan uloimmalla rajalla ja revontulten alkupisteessä, muodostui omaksi rajapinnakseni kahden eri muodon välille. Maalaukset muuntuivat kahden eri todellisuuden väliseksi prismaksi, heijastuksiksi identiteetistä ja muutoksesta, omasta taiteen ymmärryksestäni, ajatuksistani ja tunteistani sekä väreiksi järven pintaan. joka aina palauttaa kuvan takaisin lähtöpisteeseensä."
Nadezda Blagoeva oli tehnyt Suomi – Bulgaria -seuran Matka 2010 -messuosastolle uniikit julisteet, mistä syystä haastattelimme häntä Viestin edellisessä numerossa.
Kuten jutussa kerrottiin, Nadezda opiskelee Helsingin yliopistossa Art theory, critisism and management-maisteriohjelmassa.
Ritva Särkisilta

ALKUUN

 

 Minun Bulgariani

Olen Kari Helaseppä, kiinnostukseni Bulgariaa kohtaan alkoi jo varhaislapsuudesta. Tuolloin eräs liikepankki jakoi lapsiasiakkaillensa eri Euroopan maiden pahvisia karttoja. Ensimmäinen kartta, jonka silloin sain oli Bulgarian kartta. Kartan kääntöpuolella oli tilasto- ja muuta tietoa maasta. Koska en vielä tuolloin osannut lukea niin minulle luettiin mitä siinä luki ja tutkin itse tarkkaan karttaa ja kääntöpuolella olevia kuvia. Ihastuin varsinkin kuvaan, jossa oli tyttö ja viinirypäleterttu ja halusin heti lähteä Bulgariaan viinirypäleitä syömään.
Tuo haave toteutui vasta toukokuussa 2010, jolloin olin seuran organisoimalla omatoimimatkalla, ensimmäistä kertaa Bulgariassa. Bulgarian tuhatvuotinen historia ja maan upea kulttuuri ovat nykyisin kiinnostukseni kohteita.
Koska vierailin vasta nyt ensimmäistä kertaa Bulgariassa, niin voin sanoa että se oli haaveiden täyttymys. Tuo matka oli mitä mieleenpainuvin. Oikeastaan kaikki mitä matkalla tuli vastaan jäi mieleeni. Kaunis luonto ja mukavat, ystävälliset ja avuliaat bulgarialaiset. Kaupunkilaispoikana ihastuin kauniiseen Veliko Tarnovon kaupunkiin, jonka kaunis arkkitehtuuri miellytti silmääni. Rakastuin matkalla myös raikkaisiin salaatteihin, varsinkin Shopska- salaatti ihanine juustoineen vei kieleni.
Ystävilleni, jotka eivät ole vielä käyneet Bulgariassa suosittelen lämpimästi maata, tutustumaan sekä luonnon- että historiallisiin nähtävyyksiin. Bulgariaan aion tehdä vielä lukuisia matkoja, paljon on vielä paikkoja näkemättä ja nyt nähtyihinkin haluan joskus palata uudestaan. Suomi-Bulgaria Seuran (Bulgarian Viesti on erinomainen tietopaketti) ja internetin kautta saan tietoa Bulgariasta ja tietysti seuraan tiedostusvälineissä julkaistavia uutisia.

Kari Helaseppä

ALKUUN

 Minun Bulgariani
Raimo Sundvall, Suomi-Bulgaria-seuran hallituksen varajäsen

Tutustuin Bulgariaan jo pikkupoikana, kun kävin vanhempieni kanssa Mustanmeren rannikolla vuonna 1972. Muistan tuolta ajalta lämpimän meren, mukavat ihmiset ja hyvät grillatut ruoat.
Aloitin 1980-luvun alussa venäjän kielen opinnot Helsingin yliopistossa. Parin opiskeluvuoden jälkeen eteeni tuli toisen slaavilaisen kielen valinta. Ajattelin valita bulgarian kielen, jotta selviytyisin kurssista mahdollisimman vähällä työllä, onhan bulgarian ja venäjän sanasto suureksi osaksi samaa ja molempia kieliä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Peruskurssin bulgarialainen opettaja oli niin mukava ja innostava, että sai minut lähtemään kuukauden kesäkurssille Sofiaan ja heti sen jälkeen lukuvuodeksi Sofian yliopistoon.
Lukuvuosi Sofiassa on ollut yksi parhaimmista ja mielenkiintoisimmista ajasta elämässäni; oli mahdollisuus tutustua syvällisesti pääkaupunkiin, moneen muuhun mielenkiintoiseen paikkakuntaan, monimuotoiseen kulttuuriin, maukkaaseen keittiöön, kieleen ja mukaviin ihmisiin. Aluksi tuntui oudolta, koska paikalliseen väestöön oli lähes mahdoton saada kontaktia. Vähitellen opiskelun ohessa tutustuin joihinkin sofialaisiin ja heidän kauttaan taas uusiin ihmisiin. Huomasin, että bulgarialaiset ovat varautuneita vieraita kohtaan kuten suomalaisetkin, mutta kun ystävystyt, olet ikuinen ystävä. Jo yli 20 vuotta olen ollut yhteydessä bulgarialaisiin ystäviini kirjeitse, puheluin ja siellä käyden.
Yhden kesäkauden olin Aurinkorannikolla oppaana. Tämän jälkeen tein muutaman opaskeikan Bulgariaan ja myöhemmin toimin Vantaan ja Helsingin kaupungin palkkaamana keikkatulkkina. Nykyään kosketukseni bulgarian kieleen ja maahan jää ystävieni, internetin ja ystävyysseuran varaan.
Mieluisana ruokakokemuksenani pidän pienessä sofialaisessa ravintolassa syödyn menun. Se koostuu shopska-salaatista, vihanneskeitosta, ruukussa tarjotusta liha-vihannespadasta, ja hedelmäsalaatista. Ruokajuomaksi sopii vesi, makoisa punaviini, Trojanska rakia sekä lopuksi Pliska-brandy pienen mustan kahvin kera. Ja vatsa oli täydellisesti ravittu.
Yhtenä huonoimpana piirteenä Bulgariassa pidän huijausperinnettä. Sinua voidaan huijata missä tahansa hienovaraisella tai jopa törkeällä tavalla. Mutta suurimmalta osaltaan Bulgaria on hieno maa. Mielestäni ihmisten kannattaisi tutustua Bulgarian vuoristoseutuihin, pääkaupungin sykkeeseen, unohtamatta Melnikin, Veliko Tarno-von ja Plovdivin kujia. Toivon kaikille unohtumattoman hienoja kokemuksia Bulgarian matkoilla!

Terveisin, Raimo.

ALKUUN
 VARNA – HELSINKI – ja sitten taas VARNA


Vain viikko Suomessa, ja jo teki mieli takaisin Bulgariaan. Tuon viikon aikana kävimme läpi digikuvat ja –videopätkät, joita olimme ihanalla Bulgarian kiertomatkalla ottaneet toukokuussa 2010. Luimme myös ostamiamme ja saamiamme ilmaisesitteitä Rilan luostarista, Melnikistä, Kovachevitsasta ja kaupungeista, joissa olimme Suomi-Bulgaria seuran kanssa juuri olleet.
Mieli teki takaisin Varnaan. Olimmehan vielä tuon varsin uuvuttavan bussireissun jälkeen viettäneet toisen viikon ihanaa lomaa rantahotellillamme tässä Mustanmeren äärellä olevassa, eläväisessä kaupungissa. Halusimme hetimiten siis takaisin jatkamaan lomailuamme niissä hyvissä tunnelmissa.
Varasimmekin uuden äkkilähdön siten, että kolme viikkoa siitä, kun lähdimme Varnasta, olimme jälleen siellä. Toki nyt olimme vain rantakohteessa, Sveti Konstantinissa, joka on kymmenkunta kilometriä Varnasta pohjoiseen, Kultahietikolle päin. Tämä S. Konstantin on todella miellyttävä lomakohde, ainakin tällaiselle rauhalliselle eläkeläispariskunnalle. Paljon puistoja ja puita, ihania hiekkarannan poukamia, joissa kävimme päivittäin uimassa sen toisen viikkomme aikana, sen aurinkoisen. Hotellimme parvekkeelta, kuten aiemmin Varnassakin, näkyi Mustameri. Parvekkeelta ihailimme sekä Varnassa, että etenkin täällä S. Konstantinissa Mustanmeren täysikuuta, joka noustessaan oli punainen ja niin iso, että kuunsiltaa meren yllä olisi melkein päässyt kävelemään.

Olihan meillä toki syymme lähteä näinkin nopeasti uudelleen Bulgariaan. Oikeastaan montakin syytä. Ehkä päällimmäisin oli se, että asuinkerrostalomme julkisivua parvekkeineen jyrättiin koko touko- ja kesäkuun, ja halusimme olla korjauksesta syntyvää meteliä paossa. Mutta juuri Bulgaria veti puoleensa: ihanat, tunnelmalliset mehanat, joissa olimme Varnan aikana käyneet. Oli edullisia antiikkikauppoja, joissa piti uudelleen ja uudelleen käydä. Bulgarialainen ruokakulttuuri oli juuri meille sopiva, vaikka saimmekin tuon kahden viikon aikana aina pari ylimääräistä kiloa. Siis kilo per viikko.
Nyt sitten valmistauduimme jälleen käymään tutussa varnalaisessa mehanassa, johon olimme kiintyneet. Meillä oli mukana myös suomalaista designia sinne jätettäväksi. Halusimme viedä sinne muistoksi jotain, koska palvelu ja ihmiset siellä olivat olleet mitä ihanimpia ja mukavia. Oli mielenkiintoista todeta, että esimerkiksi tarjoilijat osasivat varsin heikosti englannin kieltä, kun puhuivat. Mutta englanniksi kirjoittaminen ja lukeminen onnistuivat hyvin: internet oli sen taidon heille tuonut. Pistäydyimme myös tutussa antiikkikaupassa, ja toki omistaja-myyjä oli siitä erittäin otettu.
Tuo kahden viikon lomamme S. Konstantinissa oli taasen hienoa aikaa, vaikka ensimmäisenä viikkona satoi päivittäin jonkin verran. Juhannusaattona, kun Suomessa kylvettiin helteisessä säässä, me olimme seuramatka-toimiston järjestämällä päivän kiertomatkalla Dobrichin kaupungissa, ylängöllä. Siellä sataa tihutti koko päivän ja lämpöäkin oli tuollaiset 15 astetta. Tullessamme takaisin, aluksi kohti Kultahietikkoa, meni linja-automme vielä rikki. Vaihteet lakkasivat toimimasta. Onneksi oppaanamme ollut ’isi’ esitti mitä mielikuvituksellisimpia taitojaan, niin akrobaattisia kuin verbaalisiakin. Tunti kun odotettiin uuden auton saapumista, ei tuo ollut aika eikä mikään. Pidempäänkin olisi voinut siellä ’ei missään’ olla.
Toinen viikkomme S. Konstantinissa oli päivä päivältä helteisempi, ja iltaisin spatseerattiin edestakaisin sitä ainoaa ostoskujaa, joka oli rakennettu ja jossa kaikki kauppakojut olivat. Kuten Bulgariassa niin usein ennenkin, totesimme taas, että saksan kielellä pärjää vallan mainiosti. Tuolta kojukujalta löytyi käsityöalan ammattilaisten liikkeitä, mm. korujen valmistajia, jotka parissa päivässä valmistivat asiakkaan suunnitteleman mallin mukaisen korun. Aika kätevää.
Varnan ortodoksinen luostari sijaitsee Sveti Konstantinissa, jossa pyhän ikonostaasin takana virtaa elämää elvyttävä puro.
Sveti Konstantin on mielestämme yhä rauhallinen rantalomapaikka. Aikoinaan alueella lomailivat myös Bulgarian ammattiyhdistysliikkeen työntekijät. Sunny Day-ranta rautaportteineen aivan S. Konstantinin kyljessä on yksi näistä, nyt siellä vietti lomaa paljon muualta tulleita matkalaisia: oli romanialaisia, azerbaidzhanilaisia, moldovalaisia ja venäläisiä, ainakin autojen rekisterikilpien perusteella. Ja tietysti ne autot olivat autoja, ei kotteroita. Samoin siellä aikoinaan on ollut pioneerileirejä, ja näitä varten on tehty nuorisohotelleja, joissa yhä oli paljon kaiketi koululuokkia tai kesäleiriläisiä nuoria sisämaan kohteista Bulgariasta. Nämä nuoret olivat tosi siistejä ja kohteliaita, ei mitään öykkäileviä lainkaan.
Yhden koko päivän vietimme S. Konstantinissa olevassa Sofian yliopiston ylläpitämässä ’kasvipuutarhassa ja arboretumissa’. Kun siellä kävelimme erilaisia kukkaistutuksia etsimässä, oli meidän valitettavasti todettava, että kukat pääosin olivat kukkineet jo toukokuun aikana. Ruusut, joita lajeja oli ainakin 60 erilaista, kuitenkin peittivät laajoja alueita erivärisine terälehtineen. Mutta sinne tosiaan kannattaa suunnata toukokuun puoli-välissä, jos suurta kukkien väriloistoa haluaa nähdä.
Tämä tekemämme matka Bulgariaan ei varmasti jää viimeiseksi. On jotain jo suunniteltu, vaan ei vielä pakattu laukkuja.

Rautiot Espoosta

ALKUUN

  Bulgaria löi Suomen koripallossa

Suomen naiset pelasivat Bulgarian joukkuetta vastaan koripallon EM-ottelussa sunnuntaina 29.8. Vantaan Energia-areenalla. En muistanut, kuinka kiehtova laji koripallo on. Edellisestä kerrasta oli kulunut pitkä tovi. Molempien maiden kansallishymnien kuuleminen ennen ottelua palautti intohimon tätä urheilun mestaruuslajia kohtaan.
Koripalloliiton puheenjohtaja Kurt Lindblom toivotti vieraat tervetulleeksi katsomaan ottelua. Kannustusjoukoissa istuivat suurlähettiläät Kauko Jämsen ja Plamen Bontchev sekä tohtori Pentti Arajärvi. Näiden herrojen rinnalla tunsin itseni todelliseksi noviisiksi. Kauko Jämsen on toiminut nuorten maajoukkueen valmentajana, miesten maajoukkueen päävalmentajana sekä myöhemmin naisten maajoukkueen päävalmentajana.
Suomen naisten maajoukkueesta nousivat erityisesti Taru Tuukkanen (s. 1977) ja Tiina Sten (s. 1985). Vastaavasti Bulgarian naisten maajoukkueesta nousivat Daniela Peteva (s. 1989) ja Jaklin Zlatanova (s. 1988). Ottelun komissaari oli belgialainen Patrick Flament. Kentällä toimivat tuomarit Piotr Ivashkov (Valko-Venäjä), Andres Tobi (Viro) ja Martins Briedis (Latvia).
Ottelu oli jännittävää katsottavaa vaikka pidin Bulgariaa ennakkosuosikkina. Suomen joukkue antoi todella kovan vastuksen Bulgarialle. Suomi oli pitkään johdossa, jopa 10 pisteen kaulalla, kunnes Bulgaria tasoitti 70-70. Ottelu päättyi lopulta tulokseen 77-83 Bulgarian hyväksi.
Kiitos Kaukolle asiantuntevista kommenteista, jotka helpottivat pelin seuraamista. Intensiivisen ottelun jälkeen kertasimme pelin kulkua videotykin välityksellä. Samaan aikaan tyytyväiset bulgarialaispelaajat lähtivät bussilla kohti Pasilan Holiday Inn hotellia. "FIBA EUROPE. We Are Basketball" -lippu jäi liehumaan kentän laidalle.

Tapani Salonen

ALKUUN
 Kuukausitapaamiset syksyllä 2010

Kuukausitapaamistemme viikonpäivä on muuttunut keskiviikosta torstaiksi.

Tapaamiset edelleen savuttomassa ravintola Fridayssa, Keskuskatu 6, Helsinki

joka kuukauden ensimmäisenä torstaina eli: 7.10., 4.11. ja 2.12.2010

Mikki Lehessalo

ALKUUN