BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Sirkku Terävä, vastaava päätoimittaja, GSM 040  5768614, e-mail: sirkkuokoye@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo, taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2010

Bulgarian Viesti 4/2010 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)
Vuorelle nousu, päätoimittaja Sirkku Terävä
Joululoman odotuksessa…, puheenjohtaja Tapani Salonen
Tarina ylittää historiakäsitysten rajoja, Ritva Särkisilta
Minun Bulgariani, Rita Herrala
Minun Bulgariani, Mirja Kekki
Bulgarialaiset iloitsivat Brasilian presidentistä, Dilma Rousseffista, Sirkku Terävä
Bulgarian silkkitoukat uurastavat EMMAssa, Ritva Särkisilta
Väestönlaskentaa Bulgariassa, Novinite, ref. Mikki Lehessalo
Medovon kuulumisia, Merja Suojanen
Bulgariasta hoitajia paikkaamaan suomalaista henkilöstöpulaa, Ritva Särkisilta
Kolmas silta Bulgarian ja Romanian välille, Novinite, ref. Mikki Lehessalo
Slavonic Tractorin ensilevy julkaistu lokakuussa 2010, Ilkko Suvilehto
Suomi-Bulgaria –seuran kiertomatka Bulgariaan 2011


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 
  Vuorelle nousu
Vielä yksi tarina, jonka haluan kertoa Bulgarian ajoiltani. Matkustellessani Pirinin seudulla sekä Rodopeilla, mukana matkustaneet bulgarialaiset, ja eräs joukossamme kulkenut lääkäri, ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että näillä Lounais- ja Etelä-Bulgarian vuorilla on voimakkaat magneettikentät, jotka vaikuttavat ihmisiin energisoivasti. Näitä legendoja kerrotaan etenkin Bulgarian lounaisosasta, jossa eli Baba Vanga (1911-1996), sokea ennustajaeukko pienessä majassaan.

Rodopeilla matkustin nuorena opiskelijatyttönä. Ja käytyäni vierailulla eteläbulgarialaisessa Smolenin kaupungissa sydämeni oli särkynyt ensirakkauden pettymyksiin. Palasin Sofiaan Rodopien yli hyljättynä marttyyrinä, mutta mitä ylemmäs bussi nousi vuoren kiemurtelevia teitä, sitä kevyemmältä oloni alkoi tuntua. Sofiassa suorittamieni kirjallisuusopintojen ansiosta tiesin paljon legendoja ja tarinoita Rodopeilla eläneiden ihmisten kohtaloista, Orfeuksesta alkaen. Näköalat huipulta vaativat kuuntelemaan tarinoita, joiden avulla tajusin omien murheideni mitättömyyden näiden ikiaikaisten vuorten rinnalla. Ja sen oivaltaminen oli valaistumiseen verrattava kokemus! Siitä lähtien, aina kun elämän polulla on tullut vastoinkäymisiä, olen kaivanut esiin sen voimakkaan tunteen Rodopien huipulta tarkastellakseni asioita laajemmasta näkökulmasta, jolloin useimmiten huomaan oloni keventyvän arkisista asioista. Olisi mielenkiintoista tietää, onko muilla ollut vastaavia kokemuksia Piriniltä ja Rodopeilta!

Kiitos toimituskunnalle, Mikille ja Ritvalle viisivuotisesta tuesta! Bulgarian Viestin päätoimittajana olen saanut teiltä arvokkaita oppeja ja ideoita. Jatkan mielihyvin tähän lehteen kirjoittamista aina kun aika antaa myöten. Kiitos myös kaikille viiden vuoden aikana juttuja lähettäneille seuralaisille sekä niille, joita minulla on ollut ilo haastatella. Lehti jatkaa hyvissä käsissä, Ilkko Suvilehdon johdolla.

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!
Sirkku Terävä

ALKUUN
 

 Joululoman odotuksessa…
Bulgarian koulujärjestelmässä yksityiskoulujen osuus on kasvussa. Yksityiskouluja kehitetään eurooppalaisen mallin ja kansainvälisten standardien mukaan. Ilmiötä selittää Bulgarian asema EU:n jäsenmaana ja sen myötä avautuneet kansainväliset harjoittelu- ja opiskelupaikat Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Kriitikot ovat arvostelleet kehitystä eriarvostavana. Rikkaiden perheiden lapset käyvät huipputason yksityiskouluja samaan aikaan kun köyhät ja tavalliset perheet lähettävät lapsensa valtionkouluihin. Mahdollisuudet päästä suorittamaan jatko-opintoja ulkomaille ovat aivan eri luokkaa.

Yhtä kaikki, koulujärjestelmistä riippumatta pienet ja vähän isommatkin koululaiset odottavat joululoman alkua.

Tässä vaiheessa vuotta on tapana kiittää hyvästä kuluneesta vuodesta ja mainiosta yhteistyöstä. Seuramme osastoista kuulunut viesti on ollut myönteistä ja paikoitellen toiminta on ollut erittäin aktiivista. Tilaisuudet ovat keränneet paljon yleisöä.

Vuodenvaihteessa Bulgarian Viestin päätoimittaja vaihtuu. Bulgariankielentaitoinen Sirkku Terävä on tehnyt mahtavaa työtä. Lehti on ollut monipuolinen ja korkea-tasoinen. Ritva Särkisilta toimittajana ja Mikki Lehessalo taittajana ovat antaneet tärkeän panoksen lehden onnistumiselle. Tuhannet kiitokset!

Uutena päätoimittajana aloittaa Ilkko Suvilehto. Ritva ja Mikki jatkavat tehtävissään. Toivotamme idearikkaalle ja kielitaitoiselle Ilkolle menestystä Bulgarian Viestin toimituskunnan nokkana. Lehti kuulemma saattaa “palautua” enemmän painetuksi lehdeksi, jolloin nettisivuilla olisi enää lähinnä juttujen otsikot.

Bulgarian rahayksikkö leva on ollut euroon sidottu vuodesta 1999. Harkinta-aika on vielä menossa, puolin ja toisin. Harkitkaa!
Toivotan Suomi-Bulgaria-seuran jäsenille ja Bulgarian Viestin lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista uutta Vuotta 2011. Enkeleitä lumisille Teille!

Tapani Salonen

ALKUUN
 

 Tarina ylittää historiakäsitysten rajoja
 Kulttuurien välillä ylitettävänä eivät ole vain kieltä, uskontoja ja poliittisia järjestelmiä koskevat erot, vaan myös erilaiset historiakäsitykset. Mutta kirjallisuus auttaa ylittämään näitäkin eroja, kun se tekee historiasta tarinoita, sanoi Tzveta Sofronieva juuri kun pääsin Helsingin Kirjamessuilla sisään tilaisuuteen, jonka aiheena oli kulttuurienvälisyys ja monimuotoisuus kirjallisuudessa.
Olin istunut kuuntelemassa Jukka Mallisen Josef Brodsky -kirjan esittelyä, kun papereita lehteillessäni silmään sattui tieto ohjelmanmuutoksesta: samaan aikaan meneillään olleeseen kulttuurienvälisyyttä käsittelevään paneeliin osallistuu saksalaisen miesesseistin asemesta Tzveta Sofronieva. Säntäsin heti sinne.

Ohjelmanmuutostiedoissa kerrottiin myös, että Sofronieva esiintyi iltapäivällä omassa tilaisuudessaankin. Siellä paneelin vetäjä aloitti esittelyn: Josef Brodsky on sanonut Sofronievasta, että "kuunnelkaa häntä tarkkaan, hänellä on sanottavaa". Tilaisuudessa luettiin Sofronievan runoja.
Tilaisuuden jälkeen menin jututtamaan Sofronievaa ja kuulin, että hän oli ollut Brodskyn oppilaana Iso-Britanniassa 1990-luvun alkupuolella. Brodsky oli hänelle tärkeä opettaja ja runokokoelmassaan Eine Hand voll Wasser hänellä on myös Brodskylle omistettu runo. Brodsky-annos tuli siis saaduksi.

Kolmella kielellä
Sofronieva, jos kuka oli sopiva henkilö puhumaan kulttuurienvälisyydestä.
Hän on syntynyt Sofiassa 1963, asunut 30-vuotiaasta ulkomailla; tällä hetkellä asuu Berliinissä saksalaisen aviomiehensä kanssa. Hän kirjoittaakin kolmella kielellä, bulgariaksi, saksaksi ja englanniksi.

Kun avaa hänen kotisivunsa osoitteessa www.tzveta-sofronieva. de saa jonkinlaisen käsityksen Sofronievan tuotteliaisuudesta. Häneltä on julkaistu runoja, kertomuksia ja esseistiikkaa Saksassa, Bulgariassa, Englannissa ja USA:ssa.
Stuttgartilaisessa Renitenz-teatterissa näytään esitettävän parhaillaan Sofronievan tekstejä, Dortmundin Lesart-festivaaleilla samoin. Hän on saanut myös runsaasti kansainvälistä tunnustusta: esimerkiksi viime vuonna Leipzigin kirjamessuilla Adelbert-von-Chamisso -palkinnon ja New Yorkissa Pen Award -palkintoseremonian yhteydessä tunnustuksen, jonka ansiosta USA:ssa julkaistava A Handfull of Water -runokäännös sai tukea säätiöltä.

Sofronievan voi sanoa toimineen tavalla, jolla Erno Paasilinna sanoi kirjailijaksi tultavan: elämällä sellainen elämä, että siitä syntyy kirjailija.Sofronieva oli alunperin fyysikko ja väitteli tieteen filosofiasta. Hän on työskennellyt yliopiston opettajana, tutkijana ja kulttuuritoimittajana sekä opiskellut eri maissa. Yhteydet synnyinmaahankaan eivät ole katkenneet. Hänen teoksiaan julkaistaan edelleenkin Bulgariassa, jossa hän vierailee jatkuvasti sukulaisia tapaamassa. Pikakatsauksen Sofronievan vaiheisiinsa saa osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Tzveta_Sofronieva .

Naiset ja heidän halunsa
Viestin lukijat muistavat Sofronievan nimen Kolme naista -kirjasta, josta kerroimme numerossa 2010-2. Kirjassa kukin kolmesta runoilijasta esitteli Kunnianosoitus-osastossa yhden runoilija-maannaisensa, Tzveta Sofronieva Stanka Pentschevan. Muista bulgarialaisista mielikirjailijoistaan hän luettelee Botevin, Vaptsharovin, Lilievin, Javorovin, Vutimskin, Jovkovin, Raditshkovin. Ja Münchenissä omien tekstiensä lukemisen lisäksi hän näyttää esittelevän nuoren bulgarialaisen runoilijan Kamelia Spassovan.

Saan Sofronievalta omistuskirjoituksen Kolmeen naiseen ja hän sanoo, että olisi oikeastaan halunnut kirjaan mukaan muita runojaan, feministisiä, mutta ehtona oli, että runot olivat ennen julkaisemattomia.
19.10. 1990 kirjoitetussa Syntymäpäivän aattona -runossa on kyllä mielestäni vahva feministinenkin lataus:

Syntymäpäivän aattona
Miehet näyttäytyvät parlamentissa.
Oi, miten mainioita!
Rakentavat demokratian (miespuolisen).
Bulgariassa kootaan hallitusta.
Minä juon. Koskaan ennen en juonut.
Nyt humallun.
Syön vielä sipulia ja leipää,
jotka maalaistätini sattumalta toi.
Muuten on nälkä.
Miehet parlamentissa...
Voi, ovat viisaita! Puhuvat.
"Jat" on jugoslaaviyhtiö
Pohjois-Amerikan lennoille.
Puhe: Terveydeksi!
Rohkeuttani olen täällä,
syntymäni juhlassa.
On sen aatto
En halua juoda
En halua tätä hallitusta
Uusia valheita
Minä - naisolento
oppinut vaikka mitä oppeja,
tullut valtameren yli kotiin, luodakseni,
näitä lapsi-miehiä rakastavana:
haluan tulevaisuuden .
Mikä on helvetin lyriikkaa? Dante?
Muuan juutalainen kommunisti
(hengissä säilymisen korkein strategia)
selitti minulle tarkasti:
"Dante kirjoittaa inhimillisistä intohimoista
kontekstin ulkopuolella.
Ja täällä - mikä konteksti!"
Tämä älytön juopunut runo
Kuka sitä tarvitsee
Kuinka jäämme henkiin
Ajavat meitä
Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Paratiisiin!
En tahdo paratiisia, en tahdo kriisiä, pelastajia,
mitä tahansa, ketä hyvänsä
Haluan jäädä kotiin
Haluan elämän
Haluan lapsia

Brodsky näyttää olleen oikeassa. Eikä runon yhteiskunnallinen ajankohtaisuuskaan ole 20 vuodessa vähentynyt, ikävä kyllä.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 
 MINUN BULGARIANI
Olen Rita Herrala, Suomi-Bulgaria -seuran hallituksen varajäsen, olen eläkkeellä ja asun Espoossa. Harrastan sukututkimusta, mineralogiaa ja kaikenlaiset käsityöt mm. kirjonta ovat intohimoni.
Tieni Suomi-Bulgaria -seuran sydämeen on käynyt "vatsan kautta", sillä ihka ensimmäinen kosketus tapahtui helmikuussa 2010 seuran ruokakurssilla Karjalatalolla, jonne naapurini Mervi houkutteli. Sain avustaa shopska-salaatin ainesten pilkkomisessa ja banitsan filo-taikinalevyjen rypyttämisessä ja täytteiden asettelussa. Valmistamamme ruoat maistuivat mainioilta, porukka oli vilkasta ja korvat höröllä kuuntelin juttuja bulgarialaisesta elämänmenosta. Seuran matkasuunnitelmat olivat jo tuolloin käynnissä. Monet hyvät päätökset syntyvät nopeasti ja samalla kertaa liityin seuraan. Matkalle ilmoittauduin viikkoa myöhemmin. Toukokuussa 2010 astuin Bulgarian kamaralle ensimmäistä kertaa. Olin maassa, missä minun ei olisi koskaan pitänyt olla, olinhan vannoutunut Italia-fani. Mutta on hyvä avartaa maailmaansa rikkomalla tietoisesti ennakkoluuloja.
Pääkaupunki Sofia sulatti minut heti kättelyssä ja monen vuoriston ylitys oli nautintoa kaikille aisteille. Ajoittain olo oli nihkeä, fobiat tuppasivat pintaan. Kovachevitsassa otin selvää, onko vuorilta alas toista tietä! Bussin körötellessä vuoriston mutkaisia teitä, ehti nähdä pienten kylien pelloilla uurastavat ihmiset. Mieltäni ilahduttivat luostarit ikoni- ja taideaarteineen ja kauniine puutarhoineen. Viljelyruusut eivät vielä olleet kukintavaiheessa, sen sijaan puistoruusulajikkeet valloittivat väreillään ja runsaudellaan. Lähestyn helposti ei kulttuureita käsityöperinteen kautta. Veliko Tarnovossa tein kaupat pienestä kirjotusta liinasta ja sain tekijältä, vanhalta naiselta, kiitollisen hymyn ja kirjontaneuvoja.
Poikkesimme Shipkan solan muistomerkillä, suhteeni Bulgariaan ja sen historiaan vakavoitui. Perimätiedon mukaan isoäitini eno osallistui turkkilaisten häätämiseen vuosina 1877 - 1878. Hän oli tuolloin 16-vuotias, palasi hengissä kotiin ja perusti perheen.
Ennakkoluuloni haihtuivat Bulgarian vuorten tuuliin ja minusta kasvoi Bulgarian ystävä. Seuraan mielelläni maan tapahtumia ja toivon että se pelaisi EU-korttinsa hyvin, kansalaistensa parhaaksi. Suomi-Bulgaria -seurassa on mielestäni avointa keskustelua Bulgariasta. Seurassa toimii avarakatseisia ihmisiä, jotka antavat tilaa myös uusille jäsenille.

ALKUUN
 

 Minun Bulgariani
Rakkauteni Bulgariaan roihahti liekkeihin Mustanmeren rannalla, asuessamme hotelli Oasiksen sviitissä vuonna 1991. Lähemmäksi merta tuskin pääsee, ja 40m2 kattoparvekkeella oli tilaa nautiskella kesästä. Suunnittelimmekin paikkaa pysyväksi loma-asunnoksemme. Seuraavan kesän jälkeen hotelli kuitenkin siirtyi hollantilaiselle matkatoimistolle, ja me jouduimme vaihtamaan uuteen paikkaan. Ensimmäiset bulgarialaiset ”tuttavat” löysin autiolta hiekkarannalta (ei enää nykyisin mahdollista Kultahietikolla): kolmijalkainen koira tai hedelmiä kaupusteleva iäkäs romaninainen vahtivat tavaroitani, kun olin uimassa.
Bulgaria avautui meille miellyttävien tuttavuuksien kautta jo ensimmäisellä matkalla. Menimme laivalla Varnaan ja kaupungilla taksia ajoi blondi nainen, josta tulikin vakiokuljettajamme ja ystävämme. Piiri laajeni kuin renkaat vedessä: ensin yksi perheyhteisö, sitten toinen ja lähes koko suku. Ystäviimme kuuluu: taiteilijoita, muusikoita, kauppiaita, hotellin omistajia, vakuutusvirkailijoita, majuri, tekstiilitaiteilija, merikapteeni, oma hammaslääkäri ja mezzosopraano, josta tulikin lastenlääkäri. Jokainen heistä olisi monen tarinan arvoinen.
Matkoilla olemme kyläilleet, juhlineet ravintoloissa mm. syntymä- ja hääpäiviä, kiertäneet yhdessä autolla ystäviemme kanssa, käyneet konserteissa, oopperassa ja monissa kulttuuritapahtumissa. Varnan meripuisto, ulkoilmateatteri ja kulttuuri-keskus ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä vuonna vietimme kaksi viikkoa Sandanskissa menemättä Varnaan. Silloin ystäväpariskunta ajoi luoksemme halki Bulgarian, ja tapasimme Vappulounaalla, jossa majuri säesti railakasta laulantaa kitarallaan.
En liioittele, mutta kaikki tuttavamme ovat ihania, sydämellisiä ja lahjakkaita ihmisiä. Ovatkohan kaikki bulgaarit vai onko meillä käynyt satumainen onni? Lisäksi lähes kaikki, muutamaa isoäitiä lukuun ottamatta puhuvat joko englantia tai saksaa. Tämä lienee laiskuuteni ohella suurin syy siihen, että en ole edistynyt bulgariankielen opinnoissani, vaikka asuimmekin yhtenä vuonna Varnassa melkein kolme kuukautta.
Ystävälistan kärkeen asettaisin Zlatinan (Tina), joka opiskelee toista vuotta englannin filologiaa Sofian yliopistossa. Tinan ylioppilasjuhlista kirjoitin Bulgarian viestiin 4/2008. Kuulen vieläkin elävästi mielessäni, miten hän kirkkaalla lapsenäänellään nelivuotissyntymäpäivillään kysyi oikealla aksentilla mieheltäni jäätelöä syödes-sämme: ”Is it good, uncle-Samuli?” Tina oli jo tuolloin oppinut englantia tv-ohjelmia katsellessaan ja leikkiessään turisti-lapsien kanssa (hänen äitinsä oli silloin Villas Oasiksiksen hotellipäällikkönä kesäisin).
Varna on kesällä vilkas kulttuurikaupunki. ”Varnan kesä” kuuluu samaan kansain-väliseen kulttuuritapahtumien ketjuun kuin Savonlinnan oopperajuhlatkin. Vuoden 2003 jälkeen olen tutustunut lisää myös muuhun Bulgariaan kuin Mustanmeren rannikkoon. Viimeisin ihastus oli ehdottomasti Kovachevitsa viime kesän upealla kiertomatkalla.

Mirja Kekki
ALKUUN
 

 Bulgarialaiset iloitsivat Brasilian uudesta presidentistä, Dilma Rousseffista!
Brasilia äänesti uudeksi presidentikseen 31.10.2010 ensimmäistä kertaa naisen. Brasilian uusi presidentti, Dilma Rousseff on taloustieteilijä ja Gabrovosta vuonna 1930 emigroituneen bulgarialaisen opettajan tytär. Rousseff on syntynyt Brasiliassa vuonna 1947 ja saanut etunimensä bulgarialaisen isoäitinsä mukaan. Rousseff oli vasta 15-vuotias kun hänen isänsä kuoli, ja siksi uusi presidentti on osannut vain muutamia bulgariankielisiä sanoja, jotka hän on jo unohtanut. Nuoruusvuosinaan Dilma Rousseff aktivoitui poliittisesti ja joutui silloista Brasilian sotilasdiktatuuria vastustaessaan kahdeksi vuodeksi vankilaan ja kidutetuksi. Vapautumisensa jälkeen Rousseff jatkoi politiikassa Demokraattisessa työväen puolueessa. Vuonna 2002 Rousseff toimi presidenttiehdokas Luiz Inácio Lula da Silvan energiakomiteassa. Silvan voitettua presidentinvaalit Rousseff eteni energiaministeriksi.

Bulgariassa media toi Rousseffia julkisuuteen etenkin kampanjan loppuvaiheessa. Vaalitulosten selvittyä Bulgarian presidentti Georgi Parvanov on jo kutsunut Rous-seffin valtiovierailulle. Toiveita ”BB-maiden” kauppa- ja kulttuurisuhteiden elävöittämisestä siis on ilmassa. Dilma Rousseff määritteli presidenttinä tärkeimmäksi päämääräkseen kamppailun köyhyyttä ja syrjintää vastaan.

ST
ALKUUN
 
 Vratsassa ainutlaatuinen silkkikoeasema:
Bulgarian silkkitoukat uurastavat EMMAssa
Bulgariasta tuoduista munista kuoriutuneet silkkiperhostoukat havainnollistavat silkkilangan syntyä EMMAn 100% SILK - Kiinalaisen silkin tarina – näyttelyssä. Näyttelyssä nimittäin esitellään paitsi silkin historiaa ja silkkituotteita myös silkinviljelyä, ja toukat kehräävät paikalla silkkikoteloja, kokongeja.
Toukat tulevat Vratsan kaupungissa sijaitsevalta Silkinviljelyn koeasemalta. Aseman edeltäjä, silkinviljelyä esittelevä koetila, perustettiin jo vuonna 1896 . Nykyisellään asema on osa Sofian kansallista agrotieteiden akatemiaa. Asema on maan ainoa, mutta myös Euroopan suurin. Maailmanmitassakin sillä on harvinaisen rikkaat geenivarannot silkkiäisperhos- ja mulperipuulajikkeista, 140 mulperipuu- sekä 230 silkkiperhoslajiketta.
Asemalla harjoitetaan sekä tieteellistä tutkimusta että viljelyä. Alueella sijaitsee seitsemän suurta rakennusta, laboratorioita, 20 hehtaarin mulperipuupelto ja yli 6000 neliötä perhostenkasvatushuoneita. Asema myös myy silkkiperhosen munia ja mulperipuita, samoin kuin erilaisia silkinviljelyssä tarvittavia tuotteita. Ja myynnissä on myös silkkiperhoskoteloita, silkkilankaa, raakasilkkiä ja erilaisia silkkituotteita huiveista paitoihin. Ohjelmassa puolestaan on monipuolista alan koulutusta ja esittelyjä.
Asemalla on erittäin informatiiviset englanninkieliset sivut, joilta asiasta kiinnostuneet voivat saada lisätietoa: http://ses-vratza.bacsa-silk.org/?r=home/t2/t11&lang=en
Ensimmäinen erä toukkia Bulgariasta saapuneesta munalähetyksestä kuoritui EMMAssa lokakuun lopulla ja yleisö voi seurata kokongien ”kutomista”.
Mulperipuun lehtimassa, jolla toukkia ravitaan, tulee myös Vratsan koeasemalta. Mulperipuun toinen suomenkielinen nimi on silkkiäispuu – mikä kertoo sen taloudellisesti tärkeimmästä hyödyntämistavasta. Toukkien ravintona on nimenomaan valkomulperi, Morus alba. Aseman mulperilajikkeet ovat sekä eri puolilta maailmaa tuotettuja että alkuperäisiä bulgarialaislajikkeita. Bulgariankävijät muistavat komeat paikalliset puut, joissa on vadelmia muistuttavat marjat. EMMAn näyttely esittelee silkin historiaa, kudottuja ja kirjailtuja kankaita, pukuja, asusteita ja seinävaatteita, joista vanhimmat ovat lähes 5000 vuoden takaa ja uusimmat nykyajalta.
EMMAn yläaulassa on 100% SILK -näyttelyn ajan esillä Linnan itsenäisyydenpäivänjuhlien silkki-iltapukuja useilta eri vuosikymmeniltä.
Näyttely jatkuu 9.1. 2011 asti.
Espoon modernin taiteen museo EMMA sijaitsee WeeGee-näyttelykeskuksessa Tapiolassa osoitteessa Ahertajantie 5. Keskus on avoinna ti, pe-su klo 11-17 sekä ke-to 11-19. Keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18-20 keskukseen on ilmainen sisäänpääsy.

Ritva Särkisilta
ALKUUN
 
 Väestölaskentaa Bulgariassa
Bulgarian hallitus on päättänyt, että ensi vuoden helmikuussa maassa suoritetaan väestönlaskenta.
Ensimmäistä kertaa on mahdollista osallistua online-väestönlaskentaan, joka tapahtuu helmikuun ensimmäisellä viikolla 2011. Bulgarian Kansallinen Tilastollinen Instituutti on suunnitellut kaavakkeen web-versioon. Kaavakkeella selvitetään väkimäärän lisäksi myös väestön taloudellinen ja sosiaalinen tila.
Seuraavina kolmena viikkona yhteensä 40 000 väestönlaskijaa käy kylissä ja mökeissä laskemassa väkeä.
Uuden lain mukaan on luvassa 120 levan sakko sille, joka kieltäytyy antamasta kysyttyjä tietoja viranomaisille.
Saatujen tietojen pohjalta pysytään määrittämään tarkemmin mm. äänestäjät eri vaaleihin. Asiantuntijat ovat jo vuosia varoittaneet, että äänestäjälistoilla on useita kuolleiden ihmisten nimiä myös useita siirtolaisiksi muuttaneita, mitkä ovat antaneet vääristyneitä tuloksia aiemmissa vaaleissa.

Novinite 26.11.2010 referoinut Mikki Lehessalo

ALKUUN
 
 Medovon kuulumisia
Anitshka on käymässä kylän kaupalla. On varhainen aamu ja ensimmäiset asiakkaat ovat jo liikkeellä. Kukot ovat juuri kiekuneet. Anitshka ostaa tuoretta, tuoksuvaa, vastikään naapurikylästä tuotua leipää. Vehnäleipää. Anitshkalla on pään ympärille löyhästi kiedottu huivi. Täällä vanhat naiset pitävät päässään huiveja, olen pannut merkille.
Väsynyt, ystävällinen tervehdys. Kauppa on kylän keskus. Siellä tiedetään tärkeimmät tapahtumat, kerrotaan tuoreimmat uutiset, julkeimmat juorut. Elenka ja Petko pitävät kauppaa. Viime aikoina vain ostajat käyvät vähiin. Mummotkin hakevat lähinnä eläkerahoja, pankkitilejä ei täällä kaikilla edes ole. Niinpä posti (tai joku muu) tuo eläkkeet kaupalle.
Anitshkan mies, Peter, on sairastanut keuhkosyöpää jo jonkin aikaa. Kävin katsomassa häntä viime joulukuussa Elenkan kanssa. Tuolloin Peter oli hyvässä kunnossa. Keskustelimme niitä näitä ja Anitshka kertoi surullisena tarinaa. Alueella on oma historiansa. Teollisuus on ennen antanut työtä tuhansille alueen asukkaille. Nykyään niitä aikoja kaivataan. Ei ole työtä, eläkeläisiä sitäkin enemmän. Olen nähnyt 40-vuotiaita armeijasta eläköityneitä miehiä. Kylässä näyttää olevan sosiologisia haasteita. Anitshka ja Peter ovat onnekkaita. He kuuluvat siihen joukkoon, joka on työllään ansainnut kunnollisen eläkkeen. Sillä tulee vaatimattomasti toimeen. Jos ulkomailla työskentelevät lapset avustavat menoissa. Ja kyllä he auttavatkin. Kaikilla eivät asiat ole näin hyvin.
Anitshkan ja Peterin talo on kylän kukkulan laella. Sieltä on kaunis näkymä koko kylän yli laaksoon. Pitää vain kavuta mäkeä ylös, Elenka ei ole kovin urheilullinen. Anitshka kertoo, että Peter on saanut annoksensa paikallisen kenkätehtaan myrkyistä. Hän epäili, että niillä saattaisi olla yhteyttä Peterin keuhkosyöpään. Hän on kuitenkin jo vuosia sitten lopettanut käryttelyn. Tämä Koillis-Bulgarian alue on ollut perinteisesti tehdasaluetta; On ollut ruokaöljytehdasta, kenkätehdasta ja sen sellaista. Monet vielä haikailevat niiden aikojen perään. Työttömyys on tullut tilalle.
Elenka tiesi, että Peterin vointi on nyt huonontunut ja toivoi minun menevän katsomaan häntä. En osannut kieltäytyäkään. Eihän minulla monenakaan päivänä ollut paljon tekemistä. Lähdimme sitten yhtenä päivänä Elenkan kanssa kiipeämään kylän keskellä kulkevaa mäkeä ylös. Haukoimme henkeä, ylämäki on tässä kohtaa aika jyrkkä. Mäen päälle päästyämme ihailimme maisemaa. Laaksoa, joka levittäytyy loputtomana vihreänä aaltoilevana peittona. Taloja, sähköpylväitä, vanhoja pähkinäpuita. Laakson pohjalla kuivunut joki. Sammakot hiljentyneinä iltapäivän lepohetkeen kuin kunnioituksesta. On hyvä olla.
Anitshka ja Peter asuvat perinteisessä talossa. Pihaan tullaan portista, joka on kiinni tai sitten ei. Sivulle jäävät kanat ja vahtikoirat. Ulkokeittiössä otetaan vastaan epäviralliset vieraat. Se on myös käytännöllistä, koska vesipiste on lähellä eikä tarvitse kiivetä portaita ylös. Toimii mukavasti sairastupana.
Joimme ihanaa raikastavaa mehua (oikeastaan Anitshka ja Elenka joivat kanssani) ja keskustelimme menneistä, kenkätehtaan myrkyistä, tupakasta. Peter oli ollut kova tupakoimaan aikoinaan, kuten melkein kaikki kylän miehet. Tupakan vaaroista ei Peterin nuoruudessa paljon puhuttu. Kuten ei kenkätehtaan päästämistä myrkyistäkään. Ne lensivät taivaan tuuliin ilman mitään suodattimia. Neuvostoaikoja elettiin. Olen kuulevinani paikallisten puheissa katkeruutta. Luen keuhko-tautien osaston lääkärin kirjoittamaa epikriisiä. Tilanne on ilmeisen vakava. Peterillä on keuhkosyöpä ja oikean puoleinen halvaus. Oikea käsi on aivan veltto. Oikea jalkakaan ei pidä ihan kunnolla. Anitshka taluttaa Peteriä pihan perälle tarvittaessa. Sisävessoja ei kylän taloissa ole.
Anitshka on jo varoittanut minua etu-käteen, että ehkä ei ole hyvä Peterille kertoa totuutta. Kunnioitan paikallisia tapoja. Enhän ole työssä, vaan tutustumassa paikallisiin tapoihin. Peterin katseesta kuitenkin näen, että hän tietää. Siis syövästä. Ei kysele mitään. Hän näyttää hyväksyvän asian. Lääkkeet käydään läpi. Annan pistoksen takapuoleen ja Anitshka on helpottunut. Seuraavan kerran hän saa itse antaa piikin. Neula on iso ja paksu ja niin on ruiskukin. Pienempiä eivät kuulemma antaneet…
Luen tarkkaan kahden sivun pituisen epikriisin. Huomioni kiinnittyy statukseen, eli senhetkiseen tilanteeseen. Pulssi on tasainen ja säännöllinen. Anitshka on pyytänyt minua tutkimaan Peterin, olenhan kylässä asuva lääkäri. Peterillä on selkeästi epätasainen pulssi ja epäilen vahvasti flimmeriä, siis eteisvärinää. Vaivihkaa kysyn Anitshkalta ulkona, mahtaako hän tietää epätasaisesta pulssista. Anitshka ei ole yllättynyt, hän tietää. Lääkärit ovat kertoneet. Mutta Peterille ei tarvitse sitä kertoa, Peterillähän on syöpä. Sitäkään ei tosin pidä hänelle kertoa. Ehkei hän parane lainkaan, jos tietää. Ihmettelen tosin, miksei Peterin lukutaitoon luoteta. Kyllä hän lukea osaa.
Jätimme Anitshkan ja Peterin ja lähdimme Elenkan kanssa takaisin kylän keskustaan, josta jatkoin omalle talolleni. Tallustellessani kuoppien ja lehmänlantakasojen keskellä pohdiskelin kaikenlaista, mm. ihmisen ja lääkärin eettisiä ja moraalisia aspekteja. En päässyt mihinkään johtopäätökseen.
Talvi meni ja tuli kevät. Maaliskuussa lähdin Medovoon takaisin. Ajatuksenani oli tutustua paremmin paikalliseen terveydenhuoltokulttuuriin ja kenties vaikka tehdä töitä paikallisen yleislääkärin kanssa.

Merja Suojanen
ALKUUN
 
 Bulgariasta hoitajia paikkaamaan suomalaista henkilöstöpulaa
Karkkilan terveyskeskuksessa työskentelee kaksi bulgarialaista sairaanhoitajaa. Viktoria Vladimirova ja Rumyana Yosifova ovat olleet Suomessa kesäkuusta lähtien.
- Suomen kieli sujuu mukavasti, päivä päivältä paremmin, kertoo alueprojektipäällikkö Markku Heikkilä Luksiasta, Länsi-Uudenmaan aikuisopistosta, joka antaa kielikoulutusta, valmentaa työelämään ja kotouttaa työperusteisia maahanmuuttajia Gateway-projektissa.
Projektin tavoitteena on tarjota ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa sosiaali- ja terveysalan eri sektoreille, edistää yritysten ja työntekijöiden sopeutumista monikulttuuriseen työyhteisöön sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luksia ja Markku Heikkilä kääntyivät myös Suomi – Bulgaria -seuran puoleen ja esittivät yhteistyötä hyvän kotouttamisen tukemiseksi. Seuralle se sopi ja tapasimme kertaalleen. Kutsuimme myös bulgarialaiset hoitajat valmentajineen tilaisuuksiimme.

Uutta ryhmää koulutetaan Sofiassa
Suomessa on tällä hetkellä kolme Luksian kouluttamaa ja valmentamaa bulgarialaista hoitajaa ja uusi 15 hengen terveydenhuoltoalan henkilöstön ryhmä on parhaillaan koulutettavana Sofiassa.
Bulgaria valikoitui kohdemaaksi rahoittajan, EU:n sosiaalirahaston ja Suomen sisäasiainministeriön kanssa tehtyjen selvitysten jälkeen. Suomessa on lähitulevaisuudessa pulaa terveydenhuoltoalan henkilöstöstä ja Bulgariassa puolestaan on meneillään tämän alan muutoksia, joiden seurauksena henkilöstötarve siellä vähenee. Projektissa pidetään eettisesti tärkeänä, ettei työ-perusteiseen maahanmuuttoon värvätä ihmisiä tavalla, joka heikentäisi lähtömaan tilannetta, kertoo Heikkilä. Ulkomaille ja Luksian järjestämään koulutukseen bulgarialaisten terveydenhuoltoalan ihmisten joukosta valikoituu niitä henkilöitä, jotka ovat halukkaita – ja kyvykkäitä – muuttamaan ulkomaille.
Luksia kouluttaa tällä hetkellä Bulgariassa sairaanhoitajia ja hammaslääkäreitä kolmen kuukauden ajan. Koulutus pitää sisällään realistista tietoa Suomesta kotoutumista edistämiseksi, työelämätietoutta ja tietysti suomen kieltä. Gateway-projektilla on Sofiassa oma maatoimisto, joka toimii paikallisen aikuisoppilaitoksen yhteydessä ja niiden kanssa läheisessä yhteistyössä. Maatoimistosta koordinoidaan koko paikallista toimintaa, työ-voiman hakua, haastatteluja ja koulutusta. Yhteistyökumppaneina Sofiassa ovat paikalliset viranomaiset ja oppilaitokset ja kauppakamari sekä tietysti Suomen suurlähetystö. Yhteistyötä Suomessa tehdään laajalla rintamalla alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Uudenmaan yrittäjät, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, ammattiliitot ja –järjestöt, Finpro sekä sisäasiainministeriö.
Suomessa koulutus jatkuu kielikoulutuksena työn ohessa.
Kotoutumisen kannalta tärkeää on myös alkuvaiheen neuvonta ja tuki monenlaisista arkielämän haasteista selviämiseksi. Heikkilä oli vastikään auttanut hoitajia muutossa ja Luksiassa työskentelevä kouluttaja ja tulkki Tarja Dejanova kutsui hoitajat kesällä juhannusvieraikseen – kotoutus ymmärretään siis aika avarasti.
Gateway-projekti on kolmen aikuiskoulutuskeskuksen yhteishanke: Luksian, Hyvinkää-Riihimäen alueella toimivan Hyrian sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston. Keskukset tarjoavat työnanta-jille GATEWAYn rekrytointitiimin palvelut ja rekrytoitaville lähtömaassa ja Suomessa tapahtuvan suomen kieli-, kulttuuri- ja työelämävalmennuksen, kuten kerrotaan projektin kotisivuilla www.gateway-projekti.fi
Suomessa koulutus jatkuu kielikoulutuksena työn ohessa.

Ritva Särkisilta
ALKUUN
 
  Kolmas silta Bulgarian ja Romanian välille
Vähän yli puolet Tonavan silta 2:sta on valmiina. Puolijuhlassa oli läsnä myös pääministeri Boyko Borisov.
Silta yhdistää maat Vidin ja Calafat -kaupunkien kohdalla. Sillan odotetaan valmistuvan vuoden 2011 lopulla.
"Danube Bridge 2" valmistuessaan tulee olemaan kolmas silta viimeisten 2000 vuoden aikana Bulgarian ja Romanian välillä. Neljännellä vuosisadalla Rooman keisari Konstantinus I rakensi suurimman jokisillan antiikin aikaan "Kontantinuksen Tonavan Silta", mikä oli 2,5 km pitkä ja 6 metriä leveä ja oli toiminnassa vuosina 328 - 355 AD.
Seuraava silta (nykyisin nimellä Ruse-Giurgiu-silta) on joen alajuoksulla ja on rakennettu vasta vuonna 1954, noin 1600 vuotta myöhemmin, Stalinin
aloitteesta.
Novinite 26.11.2010 referoinut M.L.
ALKUUN
 
  Slavonic Tractorin ensilevy julkaistu lokakuussa 2010
Slavonic Tractor on kymmenen naisen lauluyhtye, joka perustettiin Turussa vuonna 2004. Kimmokkeen yhtyeen perustamiseen antoi Le Mystére des Voix Bulgares -tyylinen bulgarialainen naiskuorolaulu, jonka kutkuttavat harmoniat ja hienostelematon äänenmuodostus lumosivat pienen joukon kuorokavereita. Yhtyeen ohjelmistoon on alusta saakka kuulunut myös Suomen ja sukulaiskansojemme musiikkia.
Bulgarialaiseen laulutyyliin saatiin potkua legendaariselta Bisserov Sisters –lauluyhtyeeltä näiden vieraillessa Suomessa. Yhteistyöstä innostuneena Bisserovit kutsuivat traktorit esiintymään kansanmusiikkifestivaaleilleen Bulgariaan kesällä 2007.
Viiden toimintavuotensa aikana Slavonic Tractor on ehtinyt osallistua
useisiin kansainvälisiin kuorokilpailuihin. Vuonna 2006 kuoro voitti Colerainen kansainvälisen kuorokilpailun naiskuorosarjan Pohjois-Irlannissa ja vuonna 2008 Pärnun kansainvälisen kuorokilpailun Virossa. Viimeisimpänä yhtye sai kesäkuussa 2009 Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa kolme kultaleimaa, joka oli kilpailussa korkein jaettu palkinto.
Lokakuussa julkaistulle lauluyhtyeen omaa nimeä kantavalle levylle on koottu Slavonic Tractorin omat suosikit yhtyeen ohjelmistosta. Kappaleet kertovat naisen elämästä, etenkin rakkaudesta ja ihmissuhdekoukeroista. Levynjulkistuskonsertti pidettiin 16.10. Turun akatemiatalon juhlasalissa. Yleisöä oli runsaasti ja tunnelma oli häkellyttävän hieno ja lämminhenkinen. Myös Suomi – Bulgaria -seuran Turun paikallisosasto oli konsertissa edustettuna, paikalla olivat puheenjohtaja Taisto Salminen ja muita jäseniä. Tunnelmista voi halutessaan lukea lisää täältä: www.slavonictractor.net.
Levyn on julkaissut Alba Records. Levyn voi hankkia Alban nettikaupasta www.alba.fi tai tilata suoraan lauluyhtyeeltä slavonic.tractor@gmail.com [tästä osoitteesta lauluyhtyeen voi myös tilata esiintymään].
Näin kertoi lauluyhtye itsestään. Kuuntelin levyn läpi. Erityisesti minuun tekivät vaikutuksen kappaleet ”Ogrejala e mesetshinka (Kuu paistaa puutarhaan)”, ”Malka moma dvori mete (Tyttö lakaisee pihaa)” ja ”Dragana i slavei (Dragana ja satakieli)”, ne saivat kyyneleet silmiini.
Osa lauluista on puhtaasti suomen-kielisiä, osa sanoituksista on kansan-musiikin sanoituksia Ilomantsin suunnalta. Kannelta on käytetty sekä suomen- että bulgariankielisissä lauluissa.
Erityismaininnan ansaitsee tekstien kirjaaminen ylös bulgariaksi, englanniksi ja suomeksi CD:n mukana tulevaan vihkoseen. Näin minullekin avautuivat ensimmäistä kertaa kunnolla laulujen syvemmät merkitykset, tähän asti olin kuullut vain melodiat, ymmärtämättä sanoja, vaikka täysin kaksikielinen olenkin. Uskon, ettei suurin osa bulgarialaisistakaan tiedä laulujen sanoja. Tilannetta voinee verrata siihen, että kuuntelee oopperaa italiaksi kykenemättä ymmärtämään sanoja tai lukee Raamattua latinaksi.
Kaikesta huomaa, että luomuksen eteen on tehty paljon työtä. Myös itse hieman projektia avustaneena tiedän hieman sen luomistuskasta ja nostan hattua tyttöjen saavutukselle. Jo sinänsä näin hyvin laulaminen vieraalla kielellä on ihme. En ihmettele, vaikka levy löisi itsensä läpi jopa Yhdysvalloissa, sillä Balkanin musiikki on jo pitkään ollut suosiossa osassa älykköpiirejä siellä.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 
 Suomi-Bulgaria-Seuran kiertomatka Bulgariaan 20.-28.5.2011
Matkan vastuullisena järjestäjänä toimii Bulgaria Air ja matkan vetäjänä Mikki Lehessalo
Lennot Helsinki-Sofia/Varna-Helsinki 20.-28.5.2011
Matkaohjelma
20.05. Lentokenttäkuljetus ja majoitus Sofiassa 3* hotellissa 2hh aamiaisella (hotellin nimi selviää myöhemmin)
21.05. Sofia-Samokov-Batak-Plovdiv. Majoitus 4* Park Hotel Imperial hotellissa 3 yötä 2hh aamiaisella
22.05. Plovdiv-Asenovgrad-Bachkovon luostari-Laki-Smoljan/Pamporovo-Chepelare-Plovdiv, vaihtoehtoisesti voi jäädä kaupunkiin ja tutustua siihen omatoimisesti.
23.05. Plovdiv-Panagyurishte-Koprivshtitsa-Strelcha-Plovdiv, vaihtoehtoisesti voi jäädä kaupunkiin ja tutustua siihen omatoimisesti.
24.05. Plovdiv-Troyan-Lovech-Veliko Tarnovo. Majoitus 4* Interhotel Veliko Tarnovo hotellissa 2 yötä 2hh aamiaisella
25.05. Veliko Tarnovo-Tryavna-Dryanovo-Veliko Tarnovo, vaihtoehtoisesti voi jäädä kaupunkiin ja tutustua siihen omatoimisesti.
26.05. Veliko Tarnovo-Elena-Zeravna-Shumen-Varna. Majoitus 3* Perla, 4* Divesta tai Odessos hotellissa 2 yötä 2hh aamiaisella
27.05. Vapaapäivä
28.05. Lentokenttäkuljetus hotelli-Varnan lentoasema tai lisäviikko Varnassa
Huom. Mikäli aikataulusyistä lento Sofiaan saapuu illalla, voidaan matkaohjelmaa halutessanne siirtää päivällä eteenpäin, jolloin lisäyön hinta Sofiassa on 20 euroa/hlö.
Hinta 599 euroa/hlö jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Perla (Varnan Kultahietikko)
Hinta 649 euroa/hlö jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Odessos (Varnan kaupunki)
Hinta 669 euroa/hlö jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Divesta (Varnan kaupuki) Hinta 709 euroa/hlö jaetussa 2h sviitissä aamiaisella hotelli Divesta (Varnan kaupunki)

Hinta sisältää menopaluulennot turistiluokassa, välipalan lennoilla, lentokenttäkuljetukset Sofiassa ja Varnassa, kiertomatkabussin kuljettajan kanssa matkaohjelman mukaisesti ja yöpymiset valituissa hotellissa.

Lisäviikkojen hinnat
Hinta 150 euroa/hlö jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Perla
Hinta 200 euroa/hlö  jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Odessos
Hinta180 euroa/hlö jaetussa 2hh aamiaisella hotelli Divesta
Hinta 215 euroa/hlö jaetussa 2h sviitissä aamiaisella hotelli Divesta

Maksuehdot Nopean varaajan ennakkomaksu 250 euroa/hlö (norm. 400 euroa/hlö) 15.12.2010 mennessä ilmoittautuneille Ennakkomaksu 400 euroa/hlö suoritetaan 15.2.2011 mennessä varausvahvistuksen eräpäivän mukaisesti ja loppusumma 45 pv ennen lähtöä.
Pyydämme keräämään maksut ja suorittamaan ne kokonaisuudessaan kahdessa erässä. Mikäli maksut suoritetaan erikseen perimme käsittelymaksun 30 euroa/hlö.

Maksut ja ilmoittautumiset
Sitova ilmoittautuminen e-mail: mikki@lehessalo.com ja maksut suoritetaan Sampo pankin tilille 80014710233549. Tili on varta vasten perustettu matkojamme varten vaikka onkin nimellä Lehessalo Maj-Lis. Hoidan maksut Bulgaria Airiin päin keskitetysti ja jaan osallistujille liput sähköpostitse.

Peruutukset ja muutokset Mikäli matka peruutetaan 45 pv ennen lähtöä, ennakkomaksua ei palauteta. Ainoastaan mahdollisen sairastumisen tms. yhteydessä voidaan osa maksusta palauttaa tapauskohtaisesti.
Mikäli matka peruutetaan, kun lähtöön on alle 45 pv, ennakko- ja loppumaksua ei palauteta. Lipunkirjoituksen jälkeiset muutokset eivät ole mahdollisia. Lipunkirjoituspäivä on ennakkomaksun eräpäivä Tarjous sitoumuksetta, paikkoja on rajoitetusti.
Kaikki Bulgarian
ALKUUN