BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Maj-Lis Lehessalo, taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 201
1

Bulgarian Viesti 1/2011 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)
Menestyksekästä uutta vuotta 2011 Bulgarian Viestin lukijoille!, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Jatkakaa! , puheenjohtaja Tapani Salonen
Elämää ja energiaa Bulgarian aurinkoisimmassa kaupungissa, Tuula Pohjalainen ja Leena Sironen
Matkamessujen antia 14.-16.1.2011, Ilkko Suvilehto
Talousennuste Bulgarialle vuonna 2011, ref. Ilkko Suvilehto
Bulgarialaisia Tv-kanavia internetin kautta.  I.S
Köhään leskenlehtiteetä ja piharatamosiirappia, Ritva Särkisilta
Käki kukkuu ja Kukuvitsa laulaa Käpylässä, Sirkku Teräs
Sinkkuelämän säännöt, Ilkko Suvilehto
Bulgarian ystävät juhlivat Turussa, Ilkko Suvilehto
Vuosikokous 11.4.2011
Bulgariallakin oma ”wikileaksinsa”,  R.S.
Kuukausitapaamiset keväällä 2011,
Mikki Lehessalo

Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 
  Menestyksekästä alkanutta uutta vuotta 2011 Bulgarian Viestin lukijoille!

Olen Ilkko Suvilehto, Bulgarian Viestin uusi päätoimittaja. Koulutukseltani olen valtiotieteilijä. Bulgariassa olen asunut vuosina 1979-1985 ja siten oppinut kielen äidinkielen veroisena.

Usein meillä on aarteita edessämme, muttemme huomaa niitä. Bulgarian Viesti tarjoaa tietoa ja tunnelmia eri näkökulmista, välineitä todellisuuden uuteen oivaltamiseen.

Olen kiinnostunut nykypäivän lisäksi myös maan historiasta. Bulgarian nykyinen alue on ollut vuosisatojen ajan tärkeä osa Rooman ja Bysantin keisarikunnille; nykyisen Plovdivin, entisen Philippopoliksen asemasta kertovat suuret rauniot kaupungin keskustassa. Roomalainen teatteri kukkulalla ja keskustan alla oleva kivinen ravirata kertovat menneistä ajoista.

Balkan Fever – musiikkitapahtumat Helsingin ”Dubrovnik” sekä ”Le Bonk”-tanssipaikoissa ovat tuoneet rytmien kirjoa angloamerikkalaiseen monotoniaan. Aina ei selkä notkistu heti, mutta rytmi tempaa mukaansa eläytymään kykenevät. Tietoja tapahtumista löytää osoitteesta http://balkanfeverhelsinki.blogspot.com

Jäsenistössämme on monipuolista ja aktiivista porukkaa. Toivon lukijoidemme osallistuvan kirjoittamalla itseään kiinnostavista aiheista ja kokemuksistaan osoitteeseen bgtoimitus@yahoo.com 
Seuraavat aikarajat kirjoitusten toimittamiselle ovat 15.5., 15.8. ja 15.11. Tehkää lehdestä itsenne näköinen!


Ilkko Suvilehto
päätoimittaja
ALKUUN
 

 Jatkakaa!

Matka 2011-messuilla seuramme standi teki sen taas: Uusi ilmeensä ja veti messuvieraita puoleensa kuin liimapaperi. Rita Herralan käsityönurkkaus herätti runsaasti uteliaisuutta, ja moni käsityön ystävä poikkesi juttelemaan. Seura järjesti myös Emmi Nuutisen esiintymään matkamessuille.

Suomalaisten suhtautuminen Bulgariaan on kaksijakoinen. Joko ei haluta edes tutustua tai sitten tykätään kuin hullu puurosta. Nykyään ilahduttavan moni tietää Bulgariasta yhtä sun toista, ja kiinnostus on kasvussa.

Toisinaan tulee vastaan iloinen yllätys, kun joku kyselee Bulgarian leirintäalueopasta tai majoitusvinkkejä omatoimista tutkimusmatkaa varten.

Bulgariassa on upea keittiö. Seuramme on tuottanut Ritva Särkisillan ponnistuksin gourmet-vihkosen, joka valottaa maisemaa bulgarialaisiin herkkuihin. Kokkikurssi on lähiaikoina luvassa.

Tänä talvena on Suomessa riittänyt lunta ihan omiksi tarpeiksi. Lunta on riittänyt Bulgariassakin. Bansko kasvattaa suosiotaan kansainvälisesti tunnettuna laskettelukohteena.

Bulgarian kansallispäivä lähestyy. Juhlapäivää vietetään perinteisin menoin. Aamulla suoritetaan seppeleenlasku pääesikunnassa. Illalla kokoonnutaan suurlähetystössä - jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

Vuosi 2011 on alkanut vauhdilla. Tervetuloa mukaan seuramme tilaisuuksiin.
Hyvää draivia kaikille. Jatkakaa!

Tapani Salonen

ALKUUN
 

 Elämää ja energiaa Bulgarian aurinkoisimmassa kaupungissa

Päätimme vastata Bulgarian viestin 4/2010 päätoimittajan palstan haasteeseen ja kertoa oman tarinamme lounaisesta Bulgariasta.
Perheemme kolme sukupolvea on juuri viettänyt täällä Pirin-vuoren rinteellä joulun ja uudenvuoden juhlaa. Nuorin joukkiostamme on 14-vuotias nuorimies (ellei oteta mukaan 2-vuotiasta kissaneitoamme) ja oltermannina toimii 81-vuotias isoisä.
Lähes päivälleen 4 vuotta sitten saavuimme ensimmäistä kertaa junalla Sandanskiin. Itse asiassa kyseessä oli ensimmäinen matkamme Bulgariaan ja ajatuksena ostaa edullinen ”kansallisromanttinen” mökki, jossa viettää vuosittain muutamia kesäkuukausia. 5 päivän vierailun aikana tutustuimme kaupunkiin, perustimme yrityksen ja teimme kaupat pienestä kivitalosta. Kotiin lähdimme sekavin mielin itsekin rohkeudestamme yllättyneinä, mutta jo parin kuukauden päästä palasimme odotusta täynnä takaisin laittamaan omaa kotiamme kuntoon. Työikäiset ja koululaiset palasivat pian Suomeen, mutta isovanhemmat jäivät Bulgariaan ja ovat sen jälkeen olleet täällä suurimman osan vuodesta.
Sandanskin kaupunki on 37 000 asukkaan vanha roomalaisten perustama kylpylä-kaupunki, vaikka lähin merenranta onkin 150 km päässä Kreikan rannikolla. Kylpylän statuksen on kaupunki saanut lukuisista mineraalivesilähteistä, joiden parantavasta vedestä saavat kaikki kaupunkilaiset nauttia mm. kävelykadun kaivoilla.
Maisemat ovat kauniit, sillä kaupunki sijaitsee Pirin vuoren rinteillä ja kaupungin halki virtaa joki. Kaupungin puisto on sekin nähtävyys upeine puineen ja istutuksineen.
Oma kotimme on 5 km päässä kaupungista pienessä 900 asukkaan viininviljelijäkylässä, joka on tulvillaan etsimäämme kansallisromantiikkaa (jota suomalaiset tuttumme viisaasti myös rappioromantiikaksi kutsuvat). Kylästä aukeaa hieno panoraama etelään kohti Kreikan rajavuoria, jotka ovat alle 20 km päässä. Parinkymmenen kilometrin säteellä asuu meitä ”Sandanskin suomalaisia” kymmenkunta perhettä, jotka pidämme melko tiiviisti yhteyttä keskenämme. Ehkä täältä lähistöltä löytyy meitä muitakin?

Ennen kuin tapasimme suomalaisia maanmiehiämme, saimme kylältämme upeita bulgarialaisia ystäviä. Jo ensimmäisenä päivänä tutustuimme kylän Remontti-Reiskaan Kostaan (kaikeksi onneksi ulko-ovemme lukko rikkoontui), joka perheineen otti meidät mukaan kylän elämään. Sen jälkeen on ystäväpiiri kasvanut ja olemme luoneet oman turvaverkkomme naapureista sekä muista kyläläisistä. Kaupungista on löytynyt muutamia suomea puhuvia bulgaareja, mikä on ollut helpotus meille lähes kielitaidottomille.
Jokainen vuosi ja jokainen vuodenaika on tuonut mukanaan uusia kokemuksia ja elämyksiä. Helmikuussa meidät kutsutaan mukaan viinikauden aloitusjuhliin, pääsiäisenä keittiömme täyttyy mitä kauneimmista kyläläisten tuomista maalatuista kananmunista ja kesällä koko kylä valmistautuu vuotuisiin kyläjuhliin ja mustalaismarkkinoihin. Kirkonkellot kumajavat eri pyhimysten juhlia monta kertaa viikossa. Olemme myös oppineet monta asiaa kantapään kautta, mm. että rakia tarjoillaan kylällämme aina tomaatin, kurkun sekä öljyn kera ja jos naapuri ilmoittaa tulevansa meille vieraisille rakia-aikaan, hän saapuu tasan klo 19.30. Voi meitä onnettomia, kun ensimmäisenä vuonna yritimme pilata tämän jalon juoman tarjoamalla sitä ilman salaattia!
Meille kaupunkilaisille on ollut terve kokemus tutustua ympäröivään maaseudun elämään. Joka puolella viiniviljelmillä ahkeroidaan aamunkoitosta iltamyöhään, paimenet vaeltavat vuoren rinteillä lampaiden kanssa ja aasikärryt kuljettavat mitä ihmeellisimpiä kuormia. Pihan portti on pidettävä suljettuna, jotta kukot, koirat, lehmät, lampaat, aasit tai hevoset eivät eksy pihallemme. Kesäaamuisin talomme ohi juosta jolkottaa iso lehmä ja sen perässä rämisee kirkkaan sininen Lada. Ladassa istuu kylämme pitkäpartainen pappi mustassa kasukassa ja hoputtaa avonaisesta autonikkunasta lehmää eteenpäin. Kyllä alkuun oli naurussa pitelemistä, kun pappi paimeneen lähti. Suuri nautinto ovat päivittäiset kävelyretkemme lähirinteille, joilta ympäröivän elämän seuraaminen on helppoa.
Myös tämä vuodenvaihde toi uusia elämyksiä. Jouluna kadut tyhjenivät ja kaikki hiljentyivät perhejoulun viettoon. Ennen joulua naapurit toivat joululahjoja ja totesimme, että suomalainen suklaa on pidetty vastalahja. Heti joulun jälkeen lahjat vaihtuivat lihapaketeiksi, täällä kun on joulupäivänä tapana lähes joka talossa teurastaa sika. Verkkaisesti kylä heräsi vastaanottamaan uutta vuotta, joka tulikin tähtikirkkaassa pakkayössä rakettien paukkuessa.
Vaikka talvella lämpötila laskee öisin usein nollaan, antaa päivän valoisuus voimaa odottaa jo usein helmikuulla koettavaa kevättä. Ympäri vuoden aurinko herättää meidät aamuisin vuoren takaa nousemalla muutamassa hetkessä täyteen korkeuteensa. Kuiva ilma on ollut elintärkeää astmaa sairastavalle isoäidillemme ja myös me uskomme Sirkku Terävän mainitsemaan energiakenttään. Yksi hyvää tekevä asia on kirkas, Pirinin rinteiltä valuva juomavetemme, jota lähiseutujen asukkaat hakevat omiinkin keittiöihinsä kylämme kaivosta, suuren, monta vuosisataa nähneen puun juurelta.

Toivotamme kaikille Bulgarian viestin lukijoille hyvää vuotta 2011. Sydämellisesti tervetuloa tutustumaan meidän Bulgariaamme. Yhteystietomme ovat lehden toimituksessa, mutta meidät löydät myös kysymällä ”Dzhigurovon suomalaisia” Sandanskin linja-autoaseman taksikuskeilta.

Sandanskissa, Dzhigurovon kylässä 4.1.2011
Tuula Pohjalainen ja Leena Sironen

ALKUUN
 
 Matkamessujen antia 14.-16.1.2011

Suomi-Bulgaria-seura sai messuilla kymmenisen uutta jäsentä. Ständillä kävi paljon ihmisiä ja oli mielenkiintoista kuulla erilaisia kokemuksia ja kiinnostuksen kohteita. Suosittelin aika monille Sunny Beachia, sillä se on kävelymatkan päässä historiallisesti merkittävästä Nessebarin vanhasta kaupungista. Moni ei tiedä Bulgarian olevan myös edullinen laskettelupaikka vuoristoineen ja moderneine hotelleineen.
Jotkut ovat ostaneet tai aikovat ostaa kiinteistön Bulgarista. Itse en näistä ymmärrä mitään, mutta käsittääkseni voittopuolisesti ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, tosin eräs suomalainen kertoi messuilla sukulaisensa menettäneen n. 80 000 €, kun rakennettava talo ei sitten valmistunutkaan luvatusti. Toivottavasti saa rahansa takaisin edes osittain.
Kävin Bulgarian valtion matkailu-keskuksen ständillä ja ilahduin, kun siellä yllättäen seisoi entinen Varnan kaupungin kansainvälisistä asioista vastaava hra Dimitar Stankov, joka on nykyisin kaupallinen edustaja Bulgarian Tukholman lähetystössä. Hänen vastuualueinaan ovat Ruotsin lisäksi Suomi ja Norja. Turku ja Varna ovat keskenään ystävyyskaupunkeja, minkä Stankov on saanut myönteisesti kokea myös käytännön tasolla.
Stankov osallistui Turun kaupungin 775-juhlallisuuksiiin 13.-19.09.2004, jolloin hän tapasi Turun kaupungin edustajien lisäksi Turun Bulgaria-Seuran jäseniä 18.09.-04. (Katso artikkeli: http://www.suomi-bulgaria-seura.fi/bulgarian_viesti/2005/2005-1/1-05bulv9.html ). Tämän jälkeen Varna sai Turulta Stankovin mukaan paljon käytännön apua ja konsultaatiota EU-toimintansa alkuun panemisessa, kun Varnan kaupunki perusti edustuston Brysseliin. Stankov muistelee kiitollisuudella noita kokemuksia Turusta. Hän ilmoitti halustaan tulla keväämmällä uudestaan Turkuun vierailemaan.

Ilkko Suvilehto
ALKUUN
 
 Talousennuste Bulgarialle vuonna 2011
 
  BULGARIA KREIKKA SUOMI
Bkt:n kasvu 2,6 % - 3,5 % 1,6 %
Bkt: USD 46 mrd USD 290 mrd USD 229 mrd
Inflaatio: 2,4 % 0,9 % 1,5 %
Väestö: 7,4 milj. 11 milj. 5,4 milj.
Bkt/asukas USD 6 270 USD 26 350 USD 42 720

Kansalaiset Euroopan kehityksen puolesta – puolueen Boiko Borisov johtaa vähemmistöhallitusta. Hän on kuitenkin taitava poliitikko, joka pitää koalitionsa koossa. Hänen päähuomionsa vie korruption kitkeminen ja EU-varojen asianmukainen käyttäminen sen jälkeen, kun epäselvyydet tässä asiassa johtivat Brysselin rankaisutoimiin 2008. Talouskasvu elpyy 2011 työllisyyden parantuessa nopeasti. Bulgarian valuutta on kiinnitetty euroon ja maa hakee luultavasti jäsenyyttä EU:n valuuttakurssimekanismissa valmistautuessaan euron käyttöönottoon joskus myöhemmin.
Lähde: Kauppalehti Option ”Maailma 2011” –vuosilehti
yhteistyössä brittiläisen ”The Economist”-talouslehden
kanssa, ss. 68-70.I.S.
ALKUUN
 

  Bulgarialaisia tv-kanavia internetin kautta

Jos haluaa katsella bulgarialaisia kanavia internetin kautta alle 15 euron kuukausi-hintaan, voi tutustua seuraavaan sivustoon: http://www.neterra.tv/bg/  . Näin välttyy lautasantennin asentamiselta katolle.
I.S.
ALKUUN
 
 Bulgarian ja Suomen lääkekasviperinnettä:
Köhään leskenlehtiteetä ja piharatamosiirappia

Kasvilääkintä on vanhaa bulgarialaista kansanperinnettä - mutta ei unohdettu aihe nykyäänkään. Vuoristokylien toreilla vanhojen naisten voi nähdä kaupittelevan keräämiään ja kuivaamiaan yrttejä – mausteiksi ja lääkintään. Mutta kuten Bulgarian kunniakonsuli Mauri Tuomivaara reilun vuoden takaisessa esitelmässään kertoi, lapsenlapsetkin ovat usein innolla mummojensa mukana yrttejä keräämässä ja tieto periytyy.

Sofian Lääketieteellisessä Akatemiassa toimi 1990-luvulla fytoterapian klinikka, jonka johtajan, prof. tri Petar Manolovin kirjat käyvät jatkuvasti kaupaksi, vaikka itse klinikkaa ei lääketieteellisen tiedekunnan uudelleenjärjestelyjen jälkeen ei enää olekaan.

Farmasian tiedekunnan oppituoleista yksi on farmakokasvitieteen ja farmakognosian. Prof. Manolov oli aikoinaan mukana kirjoittamassa useita farmasian oppikirjoja. Nettikirjakaupan listalta löytyy kuusi hänen kasvilääkinnän alalta kirjoittamaansa, ns. suurelle yleisölle avautuvaa kirjaa.
Lehteilin omaani, Билки, рецепти, билко-лечение (Yrttejä, reseptejä ja yrttilääkintää) ja katselin näin flunssa-aikaan, mitä prof. Manolov suosittaa yskään ja äkilliseen keuhkoputkentulehdukseen.


Manolov suosittaa näihin vuodenajan vaivoihin kuutta yrttiä, joista neljää löytää luonnonvaraisena Suomestakin: leskenlehteä (Tussilago farfara), piha-ratamoa (Plantago major), rohtotuli-kukkaa (Verbascum phlomoides) ja isohirvenjäkälää (Cetraria islandica). Kiiltomalvaa ( Malva sylvestris) ja rohtosalkoruusua (Althea officinalis) sen sijaan pitää mennä poimimaan Bulgarian luonnosta - tosin niitä saattaa jostain löytyä Suomestakin koristekasveina, sillä niitä on ennen viljelty yrttitarhoissa samoihin tarkoituksiin.
Ja kun lehteiltyään Manolovin kirjaa, availee suomalaisia kasvilääkintäsivuja, huomaa, että paljon vastaavuutta myös muussa löytyy. Vaikka luonnollinen äidiltä tyttärelle -yhteys vanhaan perinteeseen on hävinnyt, kiinnostus aiheeseen on saanut asian-harrastajat kaivamaan tietoja vanhasta perinteestä.

Rohtosalkoruusun vaikuttavat aineet löytyvät Manolovin mukaan pääasiassa juurista. Ne vaikuttavat limakalvoihin, irrottavat limaa ja helpottavat siten yskää. Manolov suosittelee kasvia erityisesti siirappina.
Suomessakin kasvia on vanhoina aikoina viljelty mm. yskään ja keuhkosairauksiin.

Kiiltomalvaa Manolov toteaa käytettävän yleisesti yskään kasvin limakalvo-vaikutusten takia, mutta huomauttaa, että useammin kuin sisäisesti, sitä käytettään kääreinä ja kurlaukseen .
"Lehtiteetä tahi keitettä” käytetty kurlausvetenä kurkkukivuissa, myös lavemangeina, kirjoitti Lönnrothkin aikoinaan malvoista.

Leskenlehden Manolov kirjoittaa lievittävän kipuja tulehtuneissa limakalvoissa ja hengityselimissä. Erityisen tehokas vaikutus saadaan, jos lehdistä tehdään tee, jota makeutetaan hunajalla.
Yrttitarha-sivusto kertoo leskenlehteä ennen nimitetyn meillä "yskäruohoksi" ja käytetyn keitteenä ja teenä. Sitä on myös poltettu piipussa erilaisiin keuhkovaivoihin. Nykyisin sitä ei suositella itsehoitoon kasvin sisältämien alkaloidien takia. Lapsuudestani muistan minäkin naapurintädin kuivanneen leskenlehden lehtiä teeksi – alkaloideista ilmeisesti tietämättä.

Rohtotulikukalla Manolov kertoo saavutetun tuloksia äkillisen keuhkoputkentulehdusten hoidossa sekä sen limakalvoihin vaikuttavien aineiden että eteeristen öljyjen ansiosta. Yrtti hillitsee yskää ja vähentää hengitystiehyeiden limaneritystä. Vaikuttavina aineina ovat saponiinit, jotka tekevät kasvista hyödyllisen erityisesti pitkittyneessä yskässä.
Suomessa rohtotulikukkaa tavallisempaa ukontulikukkaa myös kutsuttiin "köhäheinäksi". Sen kukkia käytettiin yskään ja rintateeksi ja myös keitteenä kurkunhuuhteeksi. Astmapotilaat yrittivät auttaa vaivaansa polttamalla sitä piipussa.

Piharatamoa Manolov pitää hyödyllisenä ylempien hengitystiehyiden sairauksissa. Erityisen hyödyllistä on tuoreesta kasvista puristettu mehu, joka kuumennetaan hunajan kanssa. Näin saatua siirappia voi säilyttää pidempään.
Vaikka Suomessa piharatamon tutumpi käyttö käykin ilmi sen kansanomaisesta nimestä "laastarheinä", niin myös meillä kasvia on käytetty itsepintaiseen yskään. Yrttitarha -sivusto suosittaa piharatamosiirappia erityisesti lasten yskänlääkkeeksi.

Isohirvenjäkälä sisältää limakalvoihin vaikuttavia aineita. Manolov kirjoittaa, että karvaan maun vuoksi ensimmäinen keite heitetään pois, kaadetaan päälle uusi vesi ja saatu keite maustetaan hunajalla.
Suomessa kitkerä jäkälähappo poistettiin aikoinaan liottamalla jäkälää tuhkalipeässä tai soodassa pari päivää. Jäkälää käytettiin meillä pula-aikojen leivän jatkeena, myös jäkäläviina oli 1800-luvulla yleistä.
Jäkälällä kerrottiin olevan antibioottisia ominaisuuksia ja sen nähtiin vaikuttavan hengitysteiden sairauksiin kuten katarriin. Se on myös yrttiteen ja kurkkupastillien raaka-aine.
Ritva Särkisilta

ALKUUN
 
  Käki kukkuu ja Kukuvitsa laulaa Käpylässä

Tammikuisena pimeänä, loskaisena ja äärettömän liukkaana iltana sataa räntää kohtisuoraa kasvojani kun kuljen kohti Karjalataloa Helsingin Käpylässä. Nousen rakennuksen kolmanteen kerrokseen ja kuulostelen, mihin suuntaan kannattaisi jatkaa matkaa. Äänet kuuluvat moniäänisinä, mutta harmonisina puoleensa vetäen, kuin kaiku leikkisi Balkanin vuorilla… Avaan oven, jonka takaa avautuu valoisa huone täynnä energiaa: Olen perillä! Laulun rytmissä siirryn saman tien Bulgarian maaseudulle, vuoristoon ja kyliin. Kuorolaiset liikkuvat hillitysti rytmissä laulunsa tahdissa, kuin tanssin askeleita tapaillen. Useimmilla on toistaiseksi laulun sanat muistinsa tukena. He laulavat puoliringissä ja heitä vastapäätä seisoo Emmi, kuoron johtaja, joka selvästi ilmein ja elein kutsuu laulajia eläytymään laulun sanomaan.

Kun laulu loppuu, alkaa vilkas keskustelu siitä, missä säkeistössä mitäkin liikesarjaa tehdään, miten pidetään kiinni toisten käsistä ja missä lauletaan voimakkaammin, hiljemmin, hitaammin ja nopeammin. Yhteisymmärrys löytyy nopeasti. Harjoituksia on kuuntelemassa myös Kansanmusiikkiopiston apulaisrehtori, Maija KarhinenIlo, joka kommentoi, että viime vuosina Balkan innostus on avannut uusia ryhmiä opistolla, ja opettajina ovat mm. Baklavasta tutut Emmi Knuutinen ja Teija Niku, sekä Mira Törmälä Mamosta.

Emmi Knuutinen, Kukuvitsa-kuoron johtaja kertoo:
”Demokraattisesti toimiva ryhmä on oikeastaan suomalaisen kansanmusiikkipedagogisten opiskelujeni "hedelmää" -opettaja on pikemminkin ohjaaja, ei ylin auktoriteetti ja ryhmän jäseniä kannustetaan tekemään itse annetusta materiaalista. Kukuvitsa todella toimii erinomaisesti demokraattisena ryhmänä.
Mutta kuitenkin, tarpeen tullen, ennen keikkoja, sovellan Bulgariassa kokemaani autoritäärisempää pedagogista otetta, jotta ohjelmistot saadaan esityskuntoon.

Olen todella tyytyväinen, että saan vetää Kukuvitsa-ryhmää ja jakaa Bulgariassa oppimaani eteenpäin. Pyrin käyttämään viisaasti molempien maiden pedagogisia perinteitä.
Kukuvitsalle on luotu hyvä pohja reilun puolen vuoden aikana ja ryhmä voi kasvaa uusilla jäsenillä ja laajentaa ohjelmistoa. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki bulgarialaisesta laulusta ja tanssista kiinnostuneet. Erityisesti miesääniä tarvitaan lisää! Helpointa on tulla mukaan kauden alussa, eli syksyllä tai kevään alussa. Jos haluaa tulla kesken kauden, täytyy tehdä hieman enemmän töitä, että pääsee mukaan kiinni ohjelmistoon. Tälle keväällekin on jo 4 keikkaa tiedossa.”

Emmi opettaa Bulgariassa oppimiaan lauluja ja niiden tekstit ja merkitykset käydään tunneilla yhdessä läpi samalla kun opetellaan melodiat ja rytmit. Myös lauluasentoon kiinnitetään huomiota, koska hyvä asento avaa ryhdin ja tekee selästä pitkän, jolloin ääni paranee. Liikkuminen musiikin rytmissä rentouttaa. Ilmankos kuunnellessani Kukuvitsan treenejä hyvä olo välittyy myös kuulijaan!

Ryhmässä on toistaiseksi Emmin lisäksi 7 jäsentä ja he kertovat mikä on tuonut heidät tälle kurssille (tällä harjoituskerralla Leena ei päässyt mukaan).

Yonca: Olen aiemmin tanssinut vain turkkilaisia tansseja, mutta muutettuani Suomeen olen kiinnostunut kaikista Balkanin tansseista ja siksi olen tanssinut vuosia Frunzassa. Mutta tämä paikka on lähempänä kotiani ja keskiviikko sopii minulle tällä hetkellä paremmin, joten päätin tulla tähän ryhmään.

Toffe: Bulgarialaiset laulut ovat minulle rakkaita. Soitan harmonikkaa myös Svirki Svirjat -yhtyeessä ja olen käynyt kansanmusiikkikursseilla Bulgariassa.

Inkeri: Olen Frunzan ”äiti”. Frunzassa olemme pääasiassa tanssineet ja tuoneet opettajia ulkomailta. Olen käynyt myös kesäkursseilla Bulgariassa. Tässä ryhmässä saamme kuitenkin pääasiassa laulunopetusta.

Seija: Bulgarialaiset rytmit ovat kivoja ja olen opiskellut aiemmin venäjää, joten kieliopintojen kautta olen tutustunut myös Bulgariaan ja kiinnostunut bulgarialaisesta kansanmusiikista. Viime vuonna kävin Koprivstitzassa kursseilla.

Kaija: Olen jo 1970-luvulta asti ollut kiinnostunut eri kielillä laulamisesta, ja tämän ryhmän löysin ihan netistä hakemalla!

Anna: Olen täällä etenkin sen vuoksi, että meillä on loistava ope! Bulgarialaiset laulut ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, ja niitä on kiva laulaa muiden kanssa.

Karjalatalolla järjestetään bulgarialaisen musiikin iltamat 2.4.2011, jossa esiintyy Kukuvitsan lisäksi kansantanssiryhmä Frunza ja Svirki Svirjat-orkesteri. Lisätietoja lähempänä ajan-kohtaa Suomi-Bulgaria-seuran nettisivuilta.

Fiiliksiä keräsi Sirkku Terävä

ALKUUN
 
  Sinkkuelämän säännöt

Suomessa asuvan bulgarialaisen, Tonislav Hristovin, ohjaama ”Sinkkuelämän säännöt”-elokuva oli etukäteisnäytöksessä Kinopalatsin DocPoint-festivaaleilla 28.1.2011. ja veti suuren salin täyteen katsojia.

Vaikeuksien kautta voittoon, voisi sanoa elokuvan sisällön pähkinänkuoressa. Päähenkilöihin on helppo samaistua, sillä suhteiden kiperimpiäkin kysymyksiä käsitellään avoimesti, usein humoristisesti.

Otsikosta huolimatta suuri osa elo-kuvasta keskittyy eron jälkeiseen prosessiin, joka vie oman aikansa. Avio-erossa raskainta on siihen asetettujen toiveiden ja suunnitelmien mureneminen. Ihmisen identiteetti ja minä-kuva joutuvat koetukselle eron myötä, ne on kasattava palasista vähitellen uudelleen.
Päähenkilöt joutuvat tekemään kaksin verroin työtä toimiessaan eri kielikulttuurin piirissä, mutta toimiessaan slaavilaisella kielialueella, kokevat he olevansa enemmän oma itsensä: makedonialainen Zoran puhuu erinomaista bulgariaa, ukrainalaiset ja venäläiset tytöt, bulgarialaisista puhumattakaan, viihtyvät luontevasti sankariemme seurassa. Vaikeinta kansainvälisessä kanssakäymisessä onkin kielileikkien, tuon elämän suolan kommunikoiminen. Huomasin bulgarialaisten vitsien ja sanamuotojen kääntämisen vaikeuden suomenkielisessä tekstityksessä, monesti ne oli yksinkertaisesti jätettävä kääntämättä, sillä suoraan käännettynä niillä olisi ollut täysin päinvastainen vaikutus kuulijaansa. Mutta mitäpä bulgarialaisellekaan sanoisi suomalainen letkautus: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa” ja ”Jokainen tsänssi on tilaisuus”?

Myös muita tapakulttuurien eroja tulee ilmi. Eräs päähenkilöistä ihmettelee, että ”suomalaisnaiset juovat enemmän kuin miehet”.
Elokuva tullaan näyttämään elokuvateattereissa 1.4.2011 lähtien.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 
  Bulgarian ystävät juhlivat Turussa

Osallistuin Turun Bulgaria-seuran perinteiseen nuuttijuhlaan 15.1.2011. Osallistujia oli 27. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös seuran kunniapuheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Ensio Laine. Vanhojen ystävien lisäksi tutustuin uusiin. Oli hienoa huomata, että nämä ihmiset pitivät tärkeämpänä seuran juhlaa kuin samaan aikaan menossa olevaa Turun kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa ilotulituksineen ja jonglööreineen 15 asteen pakkassäässä.
Nuuttijuhlassa venäläistaustainen Pihlaja-kuoro esitti nelihenkisenä venäläisiä ja suomalaisia lauluja.
Arpajaisissa voitin seuralaisen käsin kirjaaman bulgaria-aiheisen pöytäliinan ja sellofaanipaketin, jossa oli pieni viinipullo ja säilykepurkki toisen seuralaisen metsästämää hirven- ja peuranlihaa.

Turussa opiskelleena ja nykyisinkin Turun ja pääkaupunkiseudun Bulgaria-seurojen jäsenenä toimivana kerroin kokemuksiani Turkuun muuttamisesta. Sain silloin samoista asioista kiinnostuneita ystäviä osallistumalla seuran toimintaan. Totesin väitetyn turkulaisten sisäänpäin lämpiävyyden olevan huhupuhetta. Nähtävästi asiaa väittänyt henkilö ei ole tajunnut osallistua omanlaiseensa seuratoimintaan.

Ilkko Suvilehto
ALKUUN
 
  Vuosikokous
Caisassa
11.4.2011 klo 17.00
Tervetuloa!

ALKUUN
 
  Bulgariallakin oma ”wikileaksinsa”

Wikileaksin koko maailmaa kuohuttaneet paljastukset saivat heti seuraajia. Samantapaisia sivustoja perustettiin eri puolille maailmaa, mm. Bulgariaan Balkan Leaks-niminen sivusto. Sivuston tunnus on ”Balkan ei enää kätke salaisuuksiaan” - viittaus tunnettuun kansanlauluun, jossa huokaistaan, kuinka monta salaisuutta kätkeekään Balkan.

Sivusto hakee kiinnostavia asiankirjoja ja on luonut järjestelmän, joka takaa lähdesuojan asiakirjojen toimittajille. Asiakirjoja voi käydä lukemassa osoitteessa http://www.balkanleaks.eu/  . R.S.
ALKUUN
  Kevään kuukausitapaamiset

Makkaratalon remontti on siirtynyt ravintola Fridayn kohdalle ja pian myös Omenapuu joutuu sulkemaan ovensa. Siispä etsin uuden paikan ja kävin tarkastamassa La Famiglian Keskuskadulla sekin, ihan Stockaa vastapäätä. La Famiglian väki oli hyvin aulista ja välittömästi osoittivat meille sopivan paikan baarin taka-osasta.
Seuraavat tapaamiset kevään aikana ovat: 3.3., 7.4. ja 5.5. klo 17.00 – 19.00 välisenä aikana, pitempäänkin saa tietty olla!

Tervetuloa!

Mikki Lehessalo
ALKUUN