BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Maj-Lis Lehessalo, taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 201
1

Bulgarian Viesti 2/2011 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)
Kesä tulee, oletko valmis? päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Rauhalliset naapurit, puheenjohtaja Tapani Salonen
Tapani Salonen jatkaa, varapuheenjohtajat Turusta ja Valkeakoskelta, R.S.
Seuran hallitus jäi, ei Bulgaria, Ritva Särkisilta
Bulgaria maistui taas, Ritva Särkisilta
Mikä Lipa? Ritva Särkisilta
Jos sairastut Bulgariassa, koonnut Ilkko Suvilehto
Matkaoppaat Bulgariassa, Mikki Lehessalo
Kevät tuli ja varmistimme onnen, Ritva Särkisilta
Balkanilaisrytmien syke, R.S.
Pakoja paisteisiin kyliin, R.S.
Kiinan muurilla Bojanassa, R.S.
Huippupianisteja Bulgariasta, Ilkko Suvilehto



Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 
  Kesä tulee, oletko valmis?
Kohta on taas aika matkustaa Bulgariaan ja nauttia sen kauneudesta.
Tulemme seuraavissa lehtemme numeroissa kertomaan Seuramme kiertomatkasta Bulgariassa. En ole koskaan käynyt esim. Veliko Tarnovossa, maan entisessä pääkaupungissa, jonka kuvaukselliset jyrkät rinteet ovat kiehtoneet mielikuvitustani jo pitkään.
Jos ihmisillä ei ole omakohtaisia kokemuksia jostain maasta, muokkaavat tiedotusvälineet vahvasti hänen käsityksiään maasta.
Mitä Suomen lehdistö kirjoittaa Bulgariasta?
Helmikuun lopulla kuoli suomalainen lumilautailija Banskossa, Bulgariassa. Ainakin Iltalehdessä (25.2.2011) uutisointi oli asiallista, syyksi todettiin määrätyltä turvalliselta reitiltä poikkeaminen ja siitä seurannut lumivyöry.
Tonislav Hristovin ”Sinkkuelämän säännöt” voitti maaliskuussa Bulgarian ”Sofia Film fest” –tapahtumassa yleisöäänestyksessä parhaan dokumenttielokuvan palkinnon. Elokuva kertoo kolmen bulgarialaisen ja yhden makedonialaisen ihmissuhdekiemuroista Suomessa. Kävin katsomassa ensi-illan jälkeen vielä kerran ystävieni kanssa elokuvan ja totesin yleisöä olevan kiitettävästi, mikä osoittaa joskus totuuden olevan taruakin kiehtovampaa. Elokuvasta oli isot kirjoitukset mm. Helsingin Sanomien Kulttuurisivuilla 1.4.2010, kolmen sivun artikkeli Ilta-sanomat plus+ 2.4.2011 ja City-lehden nro 6/2011. Kulttuurieroja ruoditaan hauskasti: mies- ja naisroolit, kommunikaatiotavat ja luottamuskysymykset ovat keskeisiä.
Ostin hieman aiemmin Hymy-lehden numeron 11/2010, jonka kannessa luki ”Bulgarian romanit: Täältä tullaan Suomi!”. Itse artikkelissa kukaan ei sanonut aikovansa Suomeen. Artikkelissa mielenkiintoista oli kansalaisjärjestö ”Romani Baht”:in toimitusjohtaja Mihail Georgievin lausunto, jossa mainitaan, että 1980-luvulla elettiin vielä ”suht normaalia elämää. Romaneilla oli töitä, taloissa oli lämmitys ja lääkäriin pääsi heti. Nykyään lääkärissäkäynti on luksusta, johon ei monella ole varaa”.
Metro-lehden etukannessa (Helsinki, 2.5.2011) lukee seuraavasti: ”Bulgarian romaneja Helsinkiin. Helsinkiin on saapunut kymmeniä Bulgarian romaneja etsimään töitä ja keräämään pulloja. Autoissa asuvat romanit ovat kuivattaneet pyykkejä rautatieaidalla. ” Artikkelissa Diakonissalaitoksella romaniasioita hoitava Marjatta Vesalainen kertoo käyneensä tutustumassa romanien oloihin Bulgarian Sofiassa: ”Se on lohduton näky. Asuminen, eläminen ja toimeentulo on huonolla tolalla. Niin kurjia hökkeleitä en ole nähnyt kuin Etiopiassa”.
Nämä jäivät näköpiiriin päätoimittajalta.
---
Kuulin ennen pääsiäistä luterilaisen saarnan Jeesuksesta ja Sakkeuksesta, sen ajan Tullilaitoksen johtajasta. Israel, kuten Bulgaria, ovat aina olleet suurten kauppateiden varrella. Tärkeä asema tuollaisen jatkuvan rahavirran valvojana houkuttelee väärinkäytöksiin.
Salakuljetus kukoisti Jugoslavian kauppasaarron aikana. Bulgariassakin on nykyään alettu kiinnittää huomiota siihen, että jokainen leva välistävetäjien taskuun heikentää julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Mutta epäilenpä, että monikaan tulli- ja veropetoksilla rikastuneista sanoo Sakkeuksen tavoin: ” Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin” (Luuk. 19:8).
Vaikka Bulgaria on kokenut viime vuosikymmeninä sekä taloudellisen että identiteettikriisin, uskon maan tulevaisuuteen.
Ilkko Suvilehto
päätoimittaja

ALKUUN
 

 Rauhalliset naapurit

Otsikko voisi viitata Suomen naapureihin ja siihen miten rauhallista rajoillamme on, muttei nyt kuitenkaan.

Eräs tuttavani asuu espoolaisella pientaloalueella. Heidän naapurissaan asuu bulgarialainen perhe. Vanhemmat ja kaksi lasta.
Perhe tunnetaan rauhallisena ja hyvämaineisena. Vanhemmat käyvät töissä ja lapset koulua. Jos joku tarvitsee apua, bulgaarit auttavat. Lapset ovat kohteliaita ja vanhemmat ahkeria. Miksei siellä koskaan edes juhlita äänekkäästi, on ihmetelty.

Kaikki tämä kertoo ennakkoasenteista ja vääristä yleistyksistä. Miksi kaikkien bulgaarien pitäisi olla varkaita, korruptoituneita tai laiskoja? Oikeastaan, tällaisia bulgaareja en tunne ensimmäistäkään. Onneksi.

Suomi-Bulgaria-seuralla oli kunnia toteuttaa alkuvuodesta martenitsa-kurssi, kokkikurssi ja Kampin palvelukeskuksessa unohtumaton konsertti, jossa yleisö eli täysillä mukana. Jatkossakin tarjoamme tietoa ja toteutamme tilaisuuksia tutustua Bulgarian kulttuuriin.

Seura piti huhtikuussa sääntömääräisen kokouksensa, jossa hallitukseen tuli pieniä muutoksia. Allekirjoittanut valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Kiitän luottamuksesta ja pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen. Järjestäytymiskokouksessa 1. vpj:ksi valittiin Martti Salminen Turusta, 2. vpj. on Kirsti Stojanow Valkeakoskelta. Onnittelut valituille!

Bulgarian suurlähetystön asiainhoitaja Ralitsa Djubrailova piti sääntömääräisessä kokouksessa hyvän alustuksen, joka poiki vilkkaan keskustelun.

Rakkaat ystävät! Olette tervetulleita kaikkiin seuramme tilaisuuksiin. Lämpenevien ilmojen myötä toivotan kaikille hyvää kesää. Ryhmä Bulgarian ystäviä lähtee Bulgarian vuorille ja luostareihin toukokuussa. Matkasta lisää reissun jälkeen.

Tapani Salonen


ALKUUN
 

 Tapani Salonen jatkaa, varapuheenjohtajat
Turusta ja Valkeakoskelta

Suomi-Bulgaria -seuran yleinen kokous valitsi Tapani Salosen jatkamaan puheenjohtajana.
Oulun osaston edustaja seuran hallituksessa vaihtui. Eira Turulan luovuttua tehtävästä hänen tilalleen tulee Hristo Dantchev.
Edelliskaudella 1. puheenjohtajana toiminut Sirkku Terävä oli työkiireidensä vuoksi halunnut jäädä hallituksen varajäseneksi, joten Helsingistä uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Kari Helaseppä, aiemmin varajäsenenä kokemusta hankkinut.

Järjestäytymiskokous valitsi 1. varapuheenjohtajaksi Martti Salmisen Turusta ja 2. varapuheenjohtajaksi Kirsti Stojanowin Valkeakoskelta. Seuran sihteerinä, jäsenasioista ja taloudesta vastaavana, toimii edelleen Maija Boshkov ja kokoussihteerinä Ritva Särkisilta.
Maj-Lis Lehessalo jatkaa edelleen seuran kotisivujen hoitajana.

Yleinen kokous käsitteli seuran edellisen vuoden toiminnan ja tilit sekä hyväksyi toimintasuunnitelman talousarvion tulevaksi toimivuodeksi. Ohjelmassa on mm. konsertti ja muuta bulgarialaisen kulttuurin esittelyä.
Seuran henkilöjäsenmaksu pidettiin edelleen 20 eurona ja perhejäsenmaksu 30 eurona. Yhteisöjäsenmaksu, jota osastot maksavat, säilyi sekin entisellään eli 50 eurona.
Toimintavuosi päättyy huhtikuussa 2012. Seuran perustamisesta tulee loppuvuodesta 2012 kuluneeksi 60-vuotta. Juhlinta ajoittuu siksi seuraavaan, huhtikuussa 2012 alkavaan toimintavuoteen.

Seuran hallitus:
varsinainen jäsen                           henkilökohtainen varajäsen
Kari Helaseppä                               Mirja Kekki
Martti Salminen, Turku                   Taisto Salminen, Turku
Maija Boshkov                                Raimo Sundvall
Ritva Särkisilta                               Johanna Hristov
Ilkko Suvilehto                                 Rita Herrala
Maj-Lis Lehessalo                          Sirkku Terävä
Hristo Dantchev, Oulu                    Mauri Tuomivaara, Kemi
Kirsti Stojanow, Valkeakoski        Ali Poskiparta, Pori

-R.S.


ALKUUN
 
 Seuran hallitus jäi, ei Bulgaria!
Eira Turula edusti Oulun osastoa Suomi-Bulgaria seuran hallituksessa toistakymmentä vuotta, mutta halusi nyt ojentaa kapulan eteenpäin. Bulgaria ei kuitenkaan jää, Eira jatkaa Oulun seurassa ja osallistuu myös keskusseuran tilaisuuksiin – ei tosin matkusta Oulusta ehkä ihan pelkästään niitä varten, sillä jälkikasvua asuu Hyvinkäällä.
- Ja pidän myös edelleen yhteyttä bulgarialaiseen perheeseen, johon tutustuin 80-luvulla ystävyysvierailujen yhteydessä, hän kertoo.

Bulgaria-yhteys syntyi kansantanssin kautta, kun Eira toimi kansalaisopiston tuntiopettajana, opetti ompelua ja ohjasi eri ikäisten kansantanssiryhmiä.
Vuonna 1974 Eira ja Kauko Turula majoittivat kahdeksi viikoksi kotiinsa kaksi Limingan kansainväliselle musiikkileirille osallistuvien nuorten bulgarialaismuusikkojen ohjaajaa. Toinen naisista oli Varnan kaupungin apulaisjohtaja ja toinen kieltenopettaja. Vieraat toivoivat tapaavansa Turulat myös omassa maassaan ja 1983 Turulat kävivätkin siellä. 1985 Eiran ohjaama nuorten kansantanssiryhmä kutsuttiin Varnaan. Siitä alkoi keskinäisten vierailujen sarja – ja ystävyyssuhteita syntyi. Apua antoi Oulun Bulgaria-Seura, jonka toimintaan Turulat ohjautuivat mukaan.
Keskusseuran hallitukseen Eira valittiin v. 2000.
Mitä asioita Bulgariasta mielestäsi erityisesti pitäisi esitellä suomalaisille?
- Kehottaisin tutustumaan Bulgarian pitkään, monivaiheiseen ja osin raskaaseenkin historiaan ja sen taisteluun itsenäiseksi maaksi, joka nyt on myös EU:n jäsenvaltio. Toisin esille myös suomalaisten osuuden Balkanin vuorilla käydystä sodassa turkkilaisia vastaan. Museot ovat hyviä tiedon lähteitä. Niihin kannattaa tutustua.
Sitten esittelisin Bulgarian rikasta ja upeaa perinnekulttuuria: kauniita käsitöitä, kansanmusiikkia ja –laulua, joka on aivan erikoislaatuista sekä kansantanssia, johon suuresti olen ihastunut itsekin kansantanssia harrastaneena.
Listaa voi jatkaa: upeat maisemat vuoristoineen, laaksoineen, ruusuineen, viljapeltoineen ja hiekkarantoineen, unohtamatta satoja vuosia vanhoja luostareita - ne ovat mieliin painuvia elämyksiä.
Tutustuttaisin suomalaiset ystävällisiin ja vieraanvaraisiin bulgarialaisiin ja heidän erinomaiseen ruokakulttuuriinsakin, josta itse olen nauttia Bulgariassa ravintoloiden ohella myös yksityisperheissä, Eira kertoo.
- R.S.

ALKUUN
 
 Bulgaria maistui taas!

Opimme uuden tavan tehdä banitsaa. Ja sen, miten paprikoista saadaan parhaiten kuori irti. Ja miten sokeri karamellisoidaan ilman että se kovettuu.
Vietimme maaliskuun alussa Familia Clubin tiloissa hilpeän lauantain, keitimme bulgariaksi ja söimme hyvin, kun Suomi - Bulgaria -seura järjesti jälleen keittokurssin.

Familia Clubin tiloihin oli saapunut lauantai-aamuna kymmenen suomalaista ja viisi bulgarialaista - enempää ei tiloihin olisi mahtunut. Kaksi Turun osaston jäsentäkin oli herännyt kukonlaulunaikaan ehtiäkseen yhdeksäksi Helsinkiin. Myös Bulgarian uusi asiainhoitaja Ralica Djubrailova perheineen tuli paikalle.
Edellisen kurssimme vetäjä Margarita Vidinovska sairastui juuri kurssin edellä, mutta hankki sijaisekseen Tatyana Atanasovan, Dobritšista kotoisin olevan ravintola-alan ammattilaisen, joka veti kurssin iloisen sujuvasti ja pääosin bulgariaksi, mikä vahvisti aitoa tunnelmaa.

Ruokalista oli suunniteltu yhdessä Margaritan kanssa: vihreä salaatti sekä salaatti paahdetuista paprikoista, Batškovon luostarin gjuvetš, jälkiruokana Créme Borjana. Leivonnaisina olivat kierretty pitkarulla Margaritan tapaan ja tietysti banitsa.
Resepteistä Vihreä salaatti ja Batškovon luostarin gjuvetš löytyvät Bulgarian Viestin Gourmet-liitteestä ja loput ilmestyvät aikanaan täydennettyyn kakkos-Gourmetiin.

Niksejä Tatyanalta

Tatyanalta opimme niksin paprikoiden kuorimiseen: paprikat paahdettiin uunissa niin, että ne mustuivat vähän. Sitten ne laitettiin jäähtymään suljettavaan astiaan, päälle ripsaistiin hiukan suolaa ja kansi kiinni. Kuori irtosi helposti. Paprikoiden päälle ripoteltiin sitruunamehua, öljyä, valkosipulimurskaa ja persiljasilppua. Tanjan ohjeiden mukaan valkosipuleista oli ydin keskeltä poistettu, valkosipulin tuoksu ei jää silloin syöjän ympärille kertomaan pidempään ruokalistasta lähiympäristöllekin.
Opimme myös, että jos sokeria karamellisoimaan ruvetessa sokerin joukkoon lirautetaan hiukan vettä, sokeri ruskistuu kovettumatta.

Meillä oli myös bulgarialaiset ruokajuomat. Tatyanan kanssa viineistä keskustellessa tuli otetuksi esiin Lipa, EU:n kieltämä jalojuurinen, aromikas rypälelaji, jota Tuula Parkusjärvi kertoo Varna-kirjassaan viljeltävän koillis-Bulgariassa. Kävi ilmi, että myös Tatyanan isä viljelee sitä. Rypäleen lehdetkin ovat erityisen aromikkaita ja niistä saa herkullisia viininlehtikääryleitä – ehkä seuraavan kurssin listalla on niitä!
Ritva Särkisilta

ALKUUN
 
  Mikä Lipa?

Tuula Parkusjärvi kertoi Varna-kirjassaan, että Lipa-nimisistä villirypäleistä perinteisin menetelmin tehtyä viiniä löytyy koillisbulgarialaisten perhehotellien listoilta.
Tieto jäi pyörimään mielessä ja aikanani googlailin sanalla. Kävi ilmi, että EU oli kieltänyt viinin, kun sen käymistuotteena oli myös karsinogeeniseksi todettua ainetta. Viininvalmistajat eivät siten rypälettä osta. Syynä on rypäleen sisältämän malvidiinin määrä, väriaineen, jota on mm. mustikassa. Alkon mukaan viineissä sallittu enimmäispitoisuus on 15 mg/l.

Lajikkeesta käytettiin ilmaisua директен сорт, direkten sort, jonka merkityksen tajuaminen vei jonkin aikaa: jalojuurinen, siis vartetun vastakohta. Taimet ovat halpoja, viljely helppoa, eikä tarvitse juuri käyttää torjunta-aineita. Sitä siis viljellään, mutta viljelijät juovat itse viininsä. Asiantuntijoilta löytyy lausuntoja siitä, että viini ei olisi laadukasta. Pitäisi siis ehdottomasti päästä maistamaan, että voisi itse muodostaa mielipiteensä!

Viiniä ei pidä sotkea Lipa-teehen, lehmuksenkukkateehen, joka on suosittu terveysjuoma. Sitä suositellaan flunssaan, yskään ja diureettisena munuaisvaivoihinkin. Se on myös tuoksuva ja lempeänmakuinen seurustelujuoma ja siten mielenterveydenkin edistäjä.
Ritva Särkisilta

ALKUUN
 
 Jos sairastut Bulgariassa

Ohessa pienimuotoinen ja tiivis info Eurooppalaisen sairaanhoitokortin käytöstä.
Kyseisen kortin saa ottamalla yhteyttä lähimpään KELA:n toimistoon tai soittamalla numeroon 020 692 203.

Kortti on ilmainen. Sen voivat tilata Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt ja ne, joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa, kuten ulkomailla asuvat eläkeläiset.

Näiden ohjeiden pitäisi päteä, kun kyseessä on tilapäinen (eli alle vuoden kestävä) oleskelu maassa ja sairastuminen tapahtuu yllättäen. Jos sitä vastoin matkustaa Bulgariaan varta vasten hoitoa saadakseen, nämä ohjeet eivät päde. Infosta löytyy myös nettilinkki, jonka kautta löytää yksityiskohtaisempaa tietoa useilla eri kielillä.

Suomessa sairausvakuutettu henkilö on oikeutettu lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon tilapäisen oleskelun aikana EU- ja ETA-valtioissa, Sveitsissä ja Australiassa. Hoitoa on myös annettava pitkäaikaissairauden akuuttiin tarpeeseen sekä raskauden ja synnytyksen takia. Suomen valtio vastaa annetun sairaanhoidon todellisista kustannuksista.

Bulgaria

Hätätilanteissa saat apua soittamalla numeroon 112 tai 150.


Terveydenhuolto ja sairaanhoito
Tietoa sairaanhoidon korvauksista saa Bulgarian kansallisesta sairausvakuutuskassasta. Kassan alueellisten yksiköiden yhteystiedot ja tietoa paikallisista hoitokäytännöistä on englanniksi kassan internetsivuilla www.nhif.bg

Sairaanhoitopalvelun tarjoajalla on oltava sopimus kansallisen sairausvakuutuskassan kanssa. Hoitoon mennessä on alkuperäisen eurooppalaisen sairaanhoitokortin ohella hyvä pitää mukana kortista otettuja paperikopioita, jotka voi antaa hoitohenkilökunnalle.

Julkisen puolen terveydenhuollon saatavuus Bulgariassa vaihtelee. Maaseudulla lääkäri- ja sairaalapalveluja on saatavilla rajallisemmin kuin suuremmissa kaupungeissa.

Bulgariassa on myös yksityisiä sairaanhoitopalveluja. Jos hakeudut yksityiseen hoitoon, maksat kaikki kulut itse. Huomaa, että Bulgarian vuoristoalueiden matkakohteissa tarvittava ensiapu ja kuljetus eivät kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. Näillä alueilla sattuneiden onnettomuuksien sairaanhoitokulut maksat Bulgariassa itse.

Lääkäri
Hakeudu yleislääkärille, jolla on sopimus kansallisen sairausvakuutuskassan kanssa. Useimmilla (n. 90 %) lääkäreillä on sopimus, mutta asia on syytä varmistaa ennen vastaanotolle menoa. Voit kysyä sairausvakuutuskassan toimistosta lääkäreiden yhteystietoja. Näytä vastaanotolla eurooppalainen sairaanhoitokortti ja henkilötodistus. Näin maksat hoidosta ainoastaan kuluttajaveromaksun, joka on 1 % Bulgarian minimipalkasta (vuonna 2010 2,4 Bulgarian levaa eli 1,25 e).

• Erikoislääkärille pääsee yleislääkärin antamalla lähetteellä. Maksat hoidosta kuluttajaveromaksun. Jos menet erikoislääkärille ilman lähetettä, joudut maksamaan hoidosta täyden hinnan.
• Laboratoriokokeista maksu on joko 2 Bulgarian levaa (1 e) tai kuluttajaveron verran.
• Hammaslääkärille voi mennä suoraan. Kun lääkärillä on sopimus kansallisen sairauskassan kanssa ja esität eurooppalaisen sairaanhoitokortin sekä henkilötodistuksen, saat hoidot omavastuumaksun hinnalla. Maksusi suuruus riippuu toimenpiteestä.

Lääkkeet
Jos lääkäri kirjoittaa lääkemääräyksen reseptikaavakkeelle nro 5, nouda lääkkeet apteekista, jolla on sopimus sairauskassan kanssa. Kun esität eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja henkilötodistuksen, saat lääkkeet joko ilmaiseksi tai osittain alennetulla maksulla. Korvaus vaihtelee Bulgarian lainsäädännön mukaan. Voit kysyä jo etukäteen lääkäriltä, paljonko saat korvausta apteekissa. Jos saat muunlaisen reseptin kuin nro 5, lääkkeesi ei kuulu korvattavien joukkoon. Nämä lääkkeet voit hakea mistä tahansa apteekista.

Sairaalahoito
Sairaalahoitoon pääsee lääkärin antamalla lähetteellä. Mene sairaalaan, jolla on sopimus kansallisen sairausvakuutuskassan kanssa. Esitä vastaanotossa lähete, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja henkilötodistus. Tällöin maksat laitoshoidosta vain kuluttajaveromaksun ja mahdollisesti erillisiä maksuja hoitotarvikkeista. Päiväkohtaisesti maksettava kuluttajavero on 2 % Bulgarian minimipalkasta (tällä hetkellä 4,8 Bulgarian levaa eli 2,45 e). Jos kalenterivuoden aikana kertyy yli 10 sairaalahoitopäivää, veroa ei peritä enää 10. päivän jälkeen. Sairaalahoitoon sisältyy kaksi ilmaista jälkitarkastusta sairaalasta kotiuttamisen jälkeen.

Sairaankuljetus
Ambulanssikuljetus hätätapauksen yhteydessä on ilmainen.


Lähde: KELA:n verkkosivut
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280910084823PM?OpenDocument

Koonnut Ilkko Suvilehto


ALKUUN
 
  Matkaoppaat Bulgariassa

TV:n matkaoppaat siirtyvät Turkin Alanyasta ensi kaudella Bulgarian Aurinkorannalle, Sunny Beachille.
Aurinkoranta tunnetaan lähinnä halpana bilekohteena; saa nähdä mitä kaikkea tv-kamerat tavoittavat!
Alma Toursilla on Sunny Beachilla kaikkiaan kuusi opasta, joista puolet on miehiä.
Aurinkorannan tv-lomakausi alkaa 23.5. ja päättyy 26.8.

Mikki Lehessalo


ALKUUN
 
 Kevät tuli ja varmistimme onnen...

Kevät tulee Bulgariaan 1.3. Silloin jokaisen bulgarialaisen rintapieltä tai rannetta koristaa martenitsa, onnea ja terveyttä tuova punavalkoinen lankakoriste - ainakin jos lähiympäristö kantaa huolta ihmisen tulevaisuudesta. Martenitsa pitää nimittäin saada lahjaksi, että se toimii.
Suomi – Bulgaria -seura päätti varmistaa tulevan kevään onnen ja terveyden jäsenilleen ja ystävilleen järjestämällä helmikuun lopulla martenitsa-illan. Teimme martenitsoja kuvataitelija Nadezda Blagoevan opastuksella ja kuulimme perinteestä.

Tsheshtit prolet, hyvää kevättä tai Tshestita Baba Marta, hyvää Maaliskuun Mummoa! kuuluvat päivän tervehdykset, kun martenitsoja vaihdetaan.
Maaliskuun perinnehengetär on Baba Marta, Mummo Maaliskuu. Baba Martaa pidetään oikukkaana eukkona ja hänen hallinnoimansa kuukauden säätkin vaihtelevat Baban mielialan mukaan. Jos Baba on hyvällä tuulella, paistaa, jos huonolla, sataa. Baba Marta siivoaa asumuksensa maaliskuussa, pölyttää vuodevaatteensa ja hakkaa tyynynsä sellaisella voimalla, että höyhenet saattavat lennellä. Me näemme sen lumisateena.

Martenitsoja on monen mallisia, nukeista tupsuihin ja rannekoruista kaulakoruihin. Martenitsa -perinteen iästä tiedetään, että ainakin se oli tunnettu jo pakanuuden ajalla. Tavan synnystä on useita erilaisia legendoja. Yksi sijoittaa sen Asparuh-kaanin aikoihin, 600-luvun lopulle. Sen mukaan kaani laittoi tiedon voitollisesta taistelustaan Bysantin sotilaita vastaan valkoisella langalla linnun jalkaan ja lähetti bulgaarien leiriin. Mutta kun bysanttilaissotilaat huomasivat linnun, he ampuivat sitä ja onnistuivat haavoittamaankin. Lintu pääsi kuitenkin perille leiriin, mutta linnun veri oli punannut langan.
Punainen nähdään nykyisinkin veren, elämän ja hedelmällisyyden symbolina ja valkoinen taas voiman, onnen ja puhtauden. Silloin kun martenitsat tehdään kahdeksi nukeksi, Penda-tytöksi ja Pižo-pojaksi, punainen on Pendan ja valkoinen Pižon väri. Lounais-Bulgariassa valkoisen sijasta käytetään sinistä toisena värinä, se suojaa pahalta silmältä. Rodopeilla käytetään muitakin värejä.
Bulgarian Helsingin suurlähetystön uusi asiainhoitaja Ralitsa Djubrailova toi martenitsa-iltaan äitinsä lampaanvillasta tekemiä taidemartenitsoja, rannerenkaita ja rintakoruja, joissa oli useampia värejä. Ne edustivat Stara Zagoran seutua.

Martenitsaa pitää kantaa maaliskuun loppuun tai niin kauan, että näkee ensimmäisen kevään merkin: haikaran, pääskysen, ensimmäisen kukkivan hedelmäpuun – tai ensimmäisen minihameen, kuten eräs miespuolinen kurssattava tunnusti omasta kevään havainnoinnistaan. Oman onnensa voi varmistaa sitomalla pois luovuttamansa martenitsan kukkivaan hedelmäpuuhun, se lisää myös puun satoa. Sitoessaan voi lisäksi toivoa jotain ja toive toteutuu.
Jossain päin maata martenitsa kätketään kiven alle. Ja jos kiven alla viikon päästä on toukka tai mato, se on hyvä merkki, muurahainen merkitsee sitä, että onnensa eteen on tehtävä työtä, mutta hämähäkki tietää pahaa.

Perinne tunnetaan myös Makedonian, Albanian ja Serbian bulgaareiden keskuudessa. Slobodan Milosevitšin Serbiassa bulgaareiden kerrotaan pitäneen martenitsoja taskussa, ettei niitä olisi ymmärretty separatistiseksi minimielenosoitukseksi. Perinne on siis nimenomaan bulgarialainen, vaikka vähän samantapaista tunnetaan myös Romaniassa. Romaniassa martisoreja kantavat vain naiset ja lapset – niin kuin Bulgariassakin joskus vanhaan aikaan. Nykyisin tämä onnenamuletti kuuluu kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 
  Balkanilaisrytmien syke ...

meni suoniin ja ilo tarttui väkisinkin huhtikuun alussa Karjalatalon bulgarialaisen musiikin konsertissa, jonka oli järjestänyt Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkiosasto. Opiston opettajan, Plovdivissa opiskelleen Emmi Knuutisen vaikutus kuului ja näkyi.

Anna Dantchev lauloi koskettavasti äitiyden kokemuksesta, Duo Lilian Norberg ja Petra Saari saivat viulustaan ja kanteleestaan ulos haikeantulisia balkanilaisvaikutteisia säveliä.
Mamo Duon äänet soivat hienosti yhteen - Mamossahan laulavat Mira Törmälä ja Emmi Knuutinen.
Frunzan tuliset tanssit saivat yleisön innostumaan mukaan horoihin ja Svirki Svirjat oli saanut uuden makedonialaissolistin, jolla oli upea, persoonallinen ääni.

Opiston kansanmusiikkikurssin osallistujat esittivät saman päivänä oppimansa laulun ja opiston oma laulu- ja tanssiryhmä Kukuvitsa sekä lauloi että tanssi. Heitä saamme nähdä ja kuulla alkusyksystä uudestaan Caisassa.

-R.S.



ALKUUN
 

 Pakoja paisteisiin kyliin

Nadezda Blagoeva, Suomessa opiskeleva bulgarialainen kuvataiteilija, jonka seuran jäsenet muistavat mm. martenitsaillasta, on ollut akiivinen myös maalarina.
Länsimäen kirjastossa 12.4.-24.5. avoinna ollut näyttely on hänen toinen näyttelynsä Suomessa runsaan vuoden sisällä. Bulgariassakin hän on vuosi sitten esitellyt maalauksiaan yliopistolla olleessa näyttelyssä.

Näyttelyn otsikkona on Escapes, pakoja. Kun katselee maalausten helakoita, lämpimiä värejä, näkee että paot ovat ainakin siveltimen pakoja Bulgarian paisteisiin kyliin. Julisteessa olevassa maalauksessa hahmottuu kylämaisema, suurimmassa osassa esillä olleissa töissä maisema on hajonnut kubistisiksi muodoiksi.
- R.S.


ALKUUN
 
 Kiinan muurilla Bojanassa

Bulgariaan on rakennettu pätkä Kiinan muuria. Näin voitiin lukea maaliskuussa Suomen Kuvalehdestä, jossa Kalle Kinnunen kertoi käynnistään Bojanan filmikeskuksessa.
Kiinan muurin pätkä oli osa Peter Weirin The Way Back -elokuvaa, jonka filmaus oli meneillään keskuksessa pari vuotta sitten. Siperialaista vankileiriä rakennettiin kuukausia, vaikka sitä nähdään filmissä vain vartin verran – halvan työvoiman maassa kannattaa sijoittaa lavasteisiin, todetaan jutussa.

Kinnunen kertoo, että elokuvan teko on siirtynyt Hollywoodin studioilta viime vuosikymmeninä erityisesti Itä-Eurooppaan kuten juuri sofialaisille Bojanan studioille. Itä-Euroopassa tilat ja työvoima ovat paljon USA:ta halvempia ja lisäksi valtioilta saa veronalennuksia – palautuksena voi saada jopa 30% käytetyistä kustannuksista.

Bojanan jättimäiset studiot myytiin vuonna 2005 amerikkalaiselle omistajalle 5 milj. eurolla – pilkkahintaan, kun ajattelee että isommista elokuvista jokainen tuo helposti 5-15 milj. euron voitot. Jo sosialismin kaudella rakennetussa Bojanassa on 13 äänieristettyä hallia ja aikoinaan siellä oli töissä n. 2000 henkeä – mikä kertoo jotain studioiden koosta.

Bojanassa on kymmenen viime vuoden aikana filmattu joukko amerikkalaisia filmejä, tunnetuimpana Kinnunen mainitsee Brian De Palman Mustan Dahlian.
Paikalliset ammattilaiset saavat työtä lavasteiden teossa ja muussa oheistoiminnassa, mutta työmahdollisuuksia tarjoutuu myös taiteelliselle henkilökunnalle. Suurtuotantojen sivurooleja on alettu aiemmasta poiketen täyttää ei-amerikkalaisilla näyttelijöillä. Jos saksalaistähti pienessä roolissa tuo Saksaan miljoonien lisätuotot, why not? kysytään jutussa. Bulgarialaisten näyttelijöiden mahdollisesta osuudesta ei mainita. Mutta studioiden myynti pilkkahintaan kirpaisee kuitenkin hiukan vähemmän, jos yrittää ajatella, että bulgarialaiset pääsevät jälkikäteen edes jonkinlaiselle jaolle studioilla tehtävistä voitoista.
R.S.

ALKUUN
  Huippupianisteja Bulgariasta

Suomi-Bulgaria-seura järjesti Kampin palvelukeskuksessa perjantaina, 8. huhtikuuta 2011 Musiikki-iloittelun, jossa esiintyivät musiikkitieteen tohtori Elena Ivanova (Wien) ja viihdetaiteilija Daniel Gergov (Espoo). Klassinen ja moderni musiikki täydensivät luontevasti toisiaan. Konsertti keräsi 53 kuulijaa.
Tapahtumaa kunnioitti läsnäolollaan myös Bulgarian Tasavallan konsuli rva Mina Hristova puolisoineen.
Kiitokset prof. Maija Weitzille, Ritva Särkisillalle, Maija Boshkoville, Tuuli Pekkalalle, Tapani Saloselle ja Pålle Björklundille avusta tapahtuman järjestämiseksi!
Ilkko Suvilehto

ALKUUN