BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2012

Bulgarian Viesti 3/2012 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Bulgariassa aika ei käy pitkäksi, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Arvostetaanko ystävyysseuratyötä tarpeeksi?, puheenjohtaja Tapani Salonen
Bulgarian korkein kunniamerkki suurlähettiläs Laitiaiselle, Suomen suurlähetystö, Sofia
Посланикът на Финландия, г-жа Лайтиайнен получи най-високото държавно отличие, Посолство на Финландия, София
Suomen uusi Bulgarian suurlähettiläs saapui Sofiaan, Suomen suurlähetystö, Sofia
Новоназначеният посланик на Финландия в България пристигна в София, Посолствo на Финландия, София
Kunniamerkki bulgarialaiselle Ralitsa Petrunovalle, Suomen suurlähetystö, Sofia
Финландско отличие за българката Ралица Петрунова, Посолство на Финландия, София
Bulgariasta maailman suurin suksien valmistaja. R.S.
Etäisiä marssikaikuja Balkanilta, Ritva Särkisilta
Bulgarian kiertomatka 2012, Jorma Kallonen
Suomi-Bulgaria –seura vierailulla suulähetystössä, Suomen suurlähetystö, Sofia
Дружеството за приятелство между Финландия и България на посещение в страната, Посолство на Финландия, София
The Expendables 2, I.S
Oikaisu numeroon 2-2012, Juhani Rautio
Bulgarialainen televisiokanava näkyy ilmaiseksi internetissä, I.S.
”Kertomuksia elävästä elämästä”, Terttu Sirkiä
Bulgaria luopui euroaikeista, I.S.
Altana – laulun ja soiton riemua, Aila Svanberg


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.

 

 Bulgariassa aika ei käy pitkäksi
Koin 23.5.2012 Bulgaria-Seuran matkalaisten ja Sofian koko väestön kanssa kaupungin vahvimman maanjäristyksen 154 vuoteen: 5,9 Richterin asteikolla. Heräsin Suomeen paluuta edeltävänä yönä klo. 03.00 sänkyni ja koko kerrostalon heilumiseen. Otin mukaan passini ja lompakon ja menin pihalle isoäitini ja muiden asukkaiden kanssa. Viimeksi näin kävi minulle vuonna 1977, mutta järistys ei ollut yhtä vahva. Olin silloin neljävuotias. Silloin kattolamppu alkoi heilua illalla olohuoneessa. Menimme nyt, kuten silloinkin, kadulle seuraamaan tilannetta. Joku laittoi autoradionsa päälle ja kuuntelimme porukalla vähitellen tulevia tiedotteita. Tapasin nyt ihmisiä, joita en muuten olisi nähnyt. Naapureita, joiden kanssa nyt muistelimme menneitä ja pohdimme tulevaa. Jälkikäteen ystäväni alakerrasta kertoi puhelimessa havainneensa seinässään pieniä pintahalkeamia, mutta uskoi talon vahvuuteen, koska se oli rakennettu vanhoina aikoina, kun rakenteista tehtiin kestäviä.

Bulgaria-seuran matkaryhmä sai hyvän vastaanoton Suomen Sofian suurlähetystöltä saapumispäivänä Sofiaan 15.5.2012. Tervetuliaispuheessaan suurlähettiläs Tarja Laitiainen kertoi mm. Bulgarian olevan tällä hetkellä nettomaksaja EU:ssa, koska maa ei kykene hyödyntämään täysipainoisesti tarjolla olevia EU-tukia. Tämän lehden ilmestyessä uudeksi Suomen Sofian suurlähettilääksi on nimitetty Harri Salmi, josta kerromme lisää sisäsivuilla.


Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Arvostetaanko ystävyysseuroja tarpeeksi?

Hyvän kesän jälkeen on helppo toivottaa kaunista syksyä. Silti en voi olla puuttumatta tummiin pilviin ystävyysseuratyön taivaalla.

Puheenjohtaja Seppo Kalliokosken johdolla Ystävyysseurojen liitto ry on lähestynyt ainakin ministereitä Tuomioja ja Arhinmäki. Tiedustelu on koskenut pieneneviä määrärahoja, suomeksi sanottuna ystävyysseurojen työtä ollaan ajamassa alas. Närää on aiheuttanut tieto, että tällaisesta olisi alustavasti sovittu jo hallitusohjelmassa. Ihmisten päällimmäinen tunne on pettymys, loukkaantuminen ja epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta.

Kansalaistoiminnan tukeminen tapahtuu on-off -asenteella. Sitä joko tuetaan tai ei tueta. Kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja kulttuurityön arvostaminen näkyy taloudellisena tukena, jolla toiminta tehdään mahdolliseksi. Kysyttäessä jokainen osaa vastata, pitääkö näitä asioita arvokkaana vai ei. Toiset näyttävät tahtotilansa osallistumalla toimintaan, päättäjät tekevät sen poliittisten valintojen kautta. Siitä voi helposti päätellä, ketkä arvostavat ystävyysseuratyötä ja ketkä eivät.

Suomen uusi suurlähettiläs Harri Salmi on aloittanut työnsä Sofiassa. Toivotamme hänelle menestystä hänen työssään ja antoisaa aikaa maidemme välisten suhteiden kehittämisessä. Aikaisemmat Suomen suurlähettiläät Bulgariassa ovat tehneet aktiivista ja arvokasta yhteistyötä Suomi-Bulgaria-seuran kanssa. Minulla on täysi syy uskoa, että tämä perinne jatkuu.

Toivotamme Bulgarian uuden Suomen suurlähettilään H.E. Lubomir Todorovin lämpimästi tervetulleeksi maahamme. Uskomme ja toivomme, että Bulgarian suurlähetystön ja Suomi-Bulgaria-seuran yhteistyö jatkuu tiiviissä ja monipuolisissa merkeissä. Yhteistyötämme on leimannut välittömyys ja yhdessä tekeminen erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien toteuttamiseksi.

Kaikille Suomi-Bulgaria-seuran jäsenille onnellista 60. juhlavuotta ja kaunista syksyä!

Tapani Salonen
puheenjohtaja

ALKUUN
  Bulgarian korkein kunniamerkki suurlähettiläs Laitiaiselle

Bulgarian Presidentti Plevneliev luovutti 25. heinäkuuta 2012 Stara Planinan ensimmäisen luokan kunniamerkin Suomen Bulgarian suurlähettiläs Tarja Laitiaiselle.
Kunniamerkki luovutettiin juhlallisessa seremoniassa presidentin linnassa Sofiassa. Presidentti Plevneliev kiitti
puheessaan suurlähettiläs Laitiaisen erinomaista ja ansiokasta työtä edistäessään Bulgarian ja Suomen välisiä suhteita.
teksti: Suomen suurlähetystö Sofia

ALKUUN
 
 Посланикът на Финландия, г-жа Лайтиайнен получи най-високото държавно отличие

На 25 юли 2012 президентът Росен Плевнелиев удостои Поcланик Таря Лайтиайнен с орден „Стара планина” първа степен, което е най-високото държавно отличие в България.
Орденът беше връчен по време на тържествена церемония в канцела-рията на Президента. Българският президент изрази благодарността си за забележителните постижения на посланика при развиване и заздравяване на двустранните отношения Финландия-България.

Tekct: Посолство на Финландия, София

ALKUUN
 Suomen uusi Bulgarian suurlähettiläs saapui Sofiaan

Ulkoasiainneuvos Harri Salmi aloitti Sofiassa suurlähetystön päällikkönä 1.syyskuuta 2012.
Salmi saapui Bulgariaan Iranista toimittuaan Suomen suurlähettiläänä Teheranissa vuodesta 2009 lähtien. Hän on palvellut Suomen edustustoissa myös Bonnissa, Moskovassa, Budapestissa ja Lontoossa sekä Oslossa ministerineuvoksena.
Ministeriössä Salmi on työskennellyt lehdistö- ja kulttuuriosastolla, hallinnollisella, kauppapoliittisella ja poliittisella osastolla sekä Eurooppa-osastolla, jossa hän toimi ensin Länsi-Euroopan yksikön päällikkönä ja myöhemmin pohjoisen Euroopan yksikön päällikkönä. Vuosina 1991-1993 Salmi oli ulkomaankauppaministerin virkamiessihteeri.
Salmi on aloittanut ulkoministeriössä vuonna 1978.
Harri Salmi jättää virallisen valtuuskirjansa Bulgarian presidentille lähiviikkoina.
teksti: Suomen suurlähetystö, Sofia

ALKUUN
 Новоназначеният посланик на Финландия в България пристигна в София

Харри Салми е новият ръководител на дипломатическата мисия на Фин-ландия в София от 1 септември 2012 г.
Салми е бил посланик на Финландия в Техеран от 2009 г. до август 2012 г. Преди това той е бил на диплома-тическа служба в посолствата на Финландия в Бон, Москва, Будапеща и Лондон и е заемал поста минис-тър-съветник в посолството в Осло.
В Министерството на външните ра-боти Харри Салми е заемал длъж-ности в Дирекцията за публикации и култура, Дирекция „Администра-ция”, Дирекцията за външно- иконо-мически отношения, Дирекция „По-литически въпроси”. В Дирекция „Европа” Салми е оглавявал отдела за Западно-европейски страни, а в по-следствие и отдела за Северно-европейски страни. В периода 1991 – 1993 г. Салми е заемал длъжността Специален съветник на Министъра на външната търговия.
Харри Салми започва своята служба в Министерството на външните работи на Финландия през 1978 г.
Той ще връчи акредитивните си писма на Президента на България в предстоящите седмици.

Tekct: Посолство на Финландия, София

ALKUUN
 Kunniamerkki bulgarialaiselle Ralitsa Petrunovalle

Tasavallan presidentti on myöntänyt Bulgarian kansalaiselle, Ralitsa Petrunovalle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin (SVR Ar) hänen työstään suomalaisen kielen ja kulttuurin tunnettuuden edistämisestä Bulgariassa.
Filosofian maisteri Ralitsa Petrunova opiskeli Sofian yliopiston slaavilasten kielten laitoksella (venäjän kieli), sekä fennougristiikanlaitoksella (suomen kieli) vuosina 1988-1994.
Urallaan Ralitsa on käännös- ja tulkkaustöiden lisäksi toiminut Suomen maantuntemuksen ja suomen kielen opettajana Sofian yliopistossa 2004-2011. Kun vuonna 2004 ensimmäinen suomen kielen kurssi alkoi, tehtiin ennätys kun 30 opiskelijaa ilmoittautui kurssille. Ja pian kurssiin osallistujien määrä paisuikin jo 40 henkeen, kun opiskelijat saivat tietää suomen opetuksesta. Ralitsa kertoi, että lähtömotiivi opiskella suomea oli monille musiikki!
Ralitsa onkin innostuksellaan saanut kymmenet nuoret bulgarialaiset kiinnostumaan paitsi suomen kielestä myös Suomesta. Hän on oma-aloitteisesti edistänyt verkostoitumista suomalaisten ja bulgarialaisten välillä, lisännyt Suomen ja suomalaisen kulttuurin tunnettuutta ja osoittanut aloitteellisuutta ja erinomaista yhteistyöhalukkuutta suurlähetystön julkisuusdiplomatiatyössä.

Vuoden 2012 alusta hän on toiminut vaihto-opiskelijoiden suomen kielen opettajana Helsingin yliopistossa.

teksti: Suomen suurlähetystö, Sofia

ALKUUN
 Финландско отличие за българката Ралица Петрунова
                                                   
Посланик Таря Лайтиайнен връчи от името на президента на Финландия Саули Ниинисто отличието „Кръст за заслуги на ордена на бялата роза” на Ралица Петрунова . Церемонията се състоя на 31 юли в резиденци-ята на Финландия.
Ралица завършва магистратура по фински език в Софийския университет 1988-1994г. Посещава летен курс във Финландия през    1993, където подготвя дипломната си работа   „Заемки от славянските езици във финския”.
 
Ралица е работила като преводач, а така също и като преподавател в Софийския университет от 2004 до 2011. Когато първият курс по фински е обявен, се записват 30 студента. Скоро броят им се увеличава на повече от 40. Ралица счита, че една от причините студентите да се интересуват от фински е финландската музика.
Ентусиазмът на Ралица привлича не само почитатели на финския език, но и на държавата Финландия. Тя с удоволствие се включва в редица мероприятия на българи и финландци, както и в събития организирани от посолството.
От началото на 2012 Ралица работи в университета в Хелзинки. Тя преподава фински на чуждестранни студенти.
 
tekct: Посолство на Финландия, София

ALKUUN
 Bulgariasta maailman suurin suksien valmistaja

Bulgariasta on ensi talvena tulossa maailman suurin suksien valmistaja, kaavailee Amer Sportin Tšepelaressa sijaitsevan suksitehtaan johtaja Yordan Lambrev.
Tavoitteena on valmistaa miljoona suksiparia, mikä kattaisi 15-20 % maailmanmarkkinoista. Tästä jo menneeksi talveksi asetetusta tavoitteesta jäätiin Länsi-Euroopan myöhäisen talven vuoksi ja suksia valmistui ”vain” 860 000 paria.

Suomalainen Amer Sport osti Tšepelaren suksitehtaan neljä vuotta sitten. Tehdas valmistaa Atomic-, Salomon- ja Armada-merkkisiä suksia. Amer Sport on investoinut tehtaaseen n.12 milj. euroa.
Yhtiö suunnittelee lisäävänsä investointejaan n. 4 milj. eurolla tuotannon laajentamiseksi. Suunnitelmiin kuuluu myös palkata tehtaaseen 100 - 150 henkeä lisää. Nykyisellään tehdas on työllistänyt 640 henkeä.

Tehdas sai alkuvuodesta talousministeriöltä luokituksen A, mistä seuraa nopeutetut yksilölliset hallintopalvelut, ja ympäröivää infrastruktuuria parannetaan valtion ja kunnan varoin. Talousministeri Trajcho Trajkov hehkutti tehtaan merkitystä syrjäisen seudun työllisyydelle ja taloudelle sekä Bulgarian maailmalla saamaa imago-etua. - Sukset ovat elintasotuotteita, joita käyttävät ihmiset matkailevat, harrastavat kulttuuria, urheilua ja turismia; ihmiset, joiden terveys ja talous ovat kunnossa. Kun nämä ihmiset näkevät, että heidän suksensa on valmistettu Bulgariassa, se on maan kannalta hyvä, näki Trajkov.

(Lähteet: Novinite.com, Sport Magazine, Dnevnik) R.S.


ALKUUN
 Etäisiä marssikaikuja Balkanilta

Ihmisiä, joilla on Bulgarian vapaussodan kaartilaisista henkilökohtaisia muistoja, on vielä olemassa. Tamperelaisen Veikko Lahden lapsuudenkodissa asui isoisä, kaartilainen Matti Wiik.
Ylen dramaturgi Soila Valkama ja Bulgarian radion Daniela Manolova haastattelivat Veikko Lahtea vapun alla yhteistä, tuon sodan jälkikaikuja nykyajassa kuulostelevaa ohjelmasarjaansa varten.
Suomen Yleen on suunnitelmissa aiheesta kaksi ohjelmaa, toinen englanninkielisenä. Bulgarian radio suunnittelee viisiosaista sarjaa. Ohjelmat ovat tulossa ulos joskus ensi vuoden puolella.

Daniela Manolova ja Boris Evlogiev Bulgarian radiosta ja Soila Valkama ja Kai Rantala Suomen Ylestä tallensivat tamperelaista äänimaisemaa ja haastattelivat ihmisiä vapun alla, ja toukokuussa Soila Valkama matkusti Bulgariaan äänittämään omaa osuuttaan.
Suomessa ohjelman tekijät haastattelivat Teuvo Laitista ja Tuomas Hoppua historian asiantuntijoina. Tampereella käytäessä jututettiin ravintola Plevnan omistajista yhtä ja kuultiin Plevna- nimen taustoista. Myös useampia sotaan osallistuneiden omaisia haastateltiin, mm. Ehrnrootheja.
– Käytössä meillä on yhteinen materiaali ja taustalla yhteiset ajatukset, kertoo Soila Valkama, joka tutustui Daniela Manolovaan aikanaan alan kansainvälisessä kokouksessa. Bulgariaan hän on tuntenut lukkarinrakkautta jo lapsesta lähtien.

Isoisosedät jälleen merkittävässä roolissa

Sofiassa Soila Valkama äänitti äänimaisemia, kertoi studiossa omaa tarinaansa ja sitä, miten ajautui tutkimaan sotaa taustanaan lapsuudenmuisto Mustaltamereltä. Ihmiset olivat siellä erityisen ystävällisiä, kun kuulivat perheen olevan Suomesta.
– Isäni antama selitys Balkanin sodasta ja suomalaisista sotilaista jätti silloin sellaisen mielikuvan, että koko tarina oli enemmänkin myytti. Projektin aloitettuamme minulle vasta selvisi, että omat isoisosetäni olivat osallistuneet tuohon sotaan ja toinen kuollutkin siellä! Tässä ohjelmassa heidän roolinsa on jälleen merkittävä, kertoo Soila Valkama.
Bulgarialaiset ovat tehneet haastatteluja koko suomalaisten kulkeman sotareitin varrelta ja haastatelleet bulgarialaisia heidän tiedoistaan sodasta ja suhteestaan suomalaisiin.
Myös Soila Valkama seurasi sukulaistensa reittiä, kävi Plevenissä Panoraamamuseossa ja haastatteli opasta. Kasarmimuseossa hän pistäytyi katsomassa sotavarusteita ja Mauno Koiviston lahjoittamaa kaartinunivormun kopiota sekä pysähtyi Gorni Dubnikissa muistomerkillä. Hän kävi tutustumassa myös Plovdiviin ja Maritsa-jokeen, jonka ylityksessä toinen isoisosetä, Adolf Sarén, sairastui kohtalokkaasti ja haudattiin sittemmin Balkanin santaan, Gorna Studenan veljeshautaan rinnallaan n. 3000 muuta sodassa menehtynyttä. Toinen isosetä palasi Suomeen.
Ja projektin yhteydessä Soila Valkamalle selvisi myös, miksi Sarénin suvun kokouksissa laulettiin aina yhtä tiettyä marssilaulua.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Bulgarian Kiertomatka 2012
15.-22.5.2012, matkalla oli 12 henkilöä.


Ti. 15.5. Lento Sofiaan. Kentällä on vastassa SBS -kyltillä taksit. Kaksi matkalaukkua ei saavukaan perille. Selvitys hoituu nopeasti ja laukut luvataan toimittaa Vidiniin. Kuljetus ja majoitus hot. Alabin. Vierailemme välittömästi Suomen Bulgarian suurlähetystössä, jossa on yllättävän tarkka, mutta kohtelias vastaanotto ja runsas kahvitus kakkuineen. Viivymme reilun tunnin. Illalla lähdemme yhdessä etsimään paikallista elämää ja nautimme riemukkaan illallisen läheisessä ravintolassa Pri Yafata. Pelimannit soittavat ja laulavat, tunnelma on lämmin ja ystävällinen. Ruoka ja tarjoilu on erinomaista, lasku kohtuullinen. Rocco ja lusikat pääsevät valloilleen.

Ke. 16.5. Sofia - Berkovitsa - Montana - Belogradchik - Vidin. Aamupala Alabin hotellissa yllättää, rasvassa paistetut vaaleat leivät, tee ja jokunen vihannes. Lähdemme pohjoiseen. Bergovitsassa on kahvitauko. Nyt ollaan melkoisen korkealla, Pertin mittari näyttää 1500 m. Sataa tihuttaa, kylässä on iso juomavesiallas ja rannalla vartija. Mutkamäkeä alas ja seuraava pysäkki on Montanassa. Pieni hiljainen kaupunki, vain 30 km Serbian rajalta. Löydämme suuren ravintolan, jossa ei näy ihmisiä. Kaikki tuolit ovat valkoisten huppujen peittämät. Tarjoilija löytyy ja saamme lounaaksi keittoa ja muutakin kevyttä. Rocco laulaa parvella.
Matkaamme Maguran luolalle. Sade alkaa hellittää. Kävelymatkaa maan alla on vajaa tunti. Joitain jo alkaa pelottaa. Luola on vaikuttava. Iäksi arvioidaan 5 milj. vuotta ja jälkiä asutuksesta löytyy 12 000 vuoden takaa! Maguran luolaston kokonaispituus on 2,5 km. Bulgarian suurin luonnonjärvi Rabisha sijaitsee lähellä luolaa ja koko alue on julistettu luonnonpuistoksi. Pertti kertoo tarkemmin luolan syntymähistoriaa.
Majoitumme 30 km:n päässä Vidinissä pieneen viihtyisään perhehotelliin. Käymme ihailemassa Tonavan rantaa ja jokilaivoja. Kävelykadut on päällystetty raidallisiksi erivärisin marmorilaatoin. Jokunen vanha talo on entisöity hienoksi. Nuorisoa liikkuu puistoissa ja rannalla. Kaupunki sijaitsee aivan pohjoisessa, joen vastapuolella on Romania.

To. 17.5. Vidin Tutustumme kaupunkiin ja Baba Vidan keskiaikaiseen linnoitukseen. Nimi tarkoittaa "Isoäiti Vida". - Linnoitus toimi ottomaanien aikana lähinnä asevarastona ja vankilana. Puolustustarkoitukseen linnoituksella ei ollut tarvetta enää 1700-luvun jälkeen. Nykyään linnake toimii museona ja suosittuna matkailukohteena. - No, näin kerrotaan historian kirjoissa. Eipä tuo nyt vertoja vedä Turun Linnalle, tai Suomenlinnalle! Tonavan rannat ovat komeat, samoin ilma! Osa rantaa on katettu suurilla nostettavilla metallisilla tulvalevyillä. Pohjoisessa näkyy keskeneräinen silta, jonka pitäisi viedä joskus Romanian puolelle. Joen vesi on melko kirkasta ja virtaus on voimakas. Vastaranta on rakentamatonta metsää. Käymme tutustumassa moskeijassa ja synagogassa maan alla. Oppaat ovat kiinnostuneita matkamme tarkoituksesta. Arkeologinen museo on hieman alakuloinen asiaan vihkiytymättömälle.
- Puuttuneet laukut ovat nyt hotellilla. Illalla löydämme itsemme ja pari matkatoveriamme konserttitalosta. Yleisöä on hieman enemmän kuin soittajia. Liput maksavat 2 €. Konsertti on nautittava ulkomaalaisine esiintyjineen.

Pe. 18.5. Vidin - Lom - Orjahovo - Guliantsi - Svishtov. Aamu valkenee sateessa. Lomissa saamme itsemme ahdetuksi täpötäyteen (klo 10 aamulla) baariin hetkeksi. Matkalla ohitetaan laakeita peltoaukeita, valtavia viljasiiloja ja pari ydinvoimalaa. Lievätköhän toiminnassa? Pysähdymme Orjahovossa torin viereen nauttimaan virvokkeita. Jokirannassa on satama, ruostuneita proomuja ja myös jonkinlainen ylitysmahdollisuus rekka-autoille jonosta päätellen. Restaurant Bavaria taitaa olla tiensä päässä. Tori hiljenee ja luutamummot astuvat kehiin. Puhdasta tulee.
Edessä on 100 km:n matka Guliantsiin. Täällä on, kummallista kyllä keskellä ei mitään, roomalaisten aikaan saannoksia näytillä. Pieninä paloina, mutta aidon näköisiä. Tonavan laakso silmiinkantamattomine viljelyineen on komeata katseltavaa. Satoja hehtaareita yhtä samaa sarkaa ilman ojia.
Pertti pitää sotahistoriallisia luentoja matkan varrella, aina kun ei muuta mielenkiintoista ole tarjolla. Svishtovissa majoitumme kaupungin ulkopuolelle, Manastiran luostarin viereen, ikivanhaan, mutta viihtyisään hotelliin. Kello on jo melkein 19, joten päivällisen jälkeen väki haluaa painua pehkuihin vähin äänin.

La. 19.5. Svishtov - Belene. Tarkoitus on käydä Belenen vankilasaarella, mutta sinne onkin pääsy kielletty. Ilkko tutustuu vanhojen roomalaisten rakennelmien kivijalkoihin keskellä märkää heinikkoa. Käymme Tonavan rannalla kuvauttamassa itsemme ja ihmettelemme uusia komeita hotellihankkeita. Kaupungilla (kylällä) on mielenkiintoiset kasvimaat jalkakäytävän ja ajoradan välissä joka talon kohdalla. Varsin tehokasta maankäyttöä ja varmasti myös tarpeellista. Palaamme Svishtoviin. Lounastamme kaupungilla ihanassa mehanassa, jossa tarjoilija tervehtii meitä suomeksi. Torin ympäristö on siisti ja vihreä.
Seuraavaksi siirrymme varsinaiselle Kaartin rantautumispaikalle Tonavan rannalla. Sataa kaatamalla, mutta esi-isien jalanjäljet velvoittavat ulos. Kaikki eivät halua lähteä rantaan saakka. Kuvat saadaan patsaista, muistokivistä, sekä valtavasta monumentista (25 m korkea?), joka on pystytetty 1877 sodan muistoksi. Lämmittelemme itseämme sisältä ja ulkoa pienessä lähiravintolassa. Vaatteet kuivuvat takkatulen loimussa ja laulu virtaa. "Tuhannenpa verran poikia läksi Balkanin vuorille taistelemaan."
Hyvin mielin palaamme takaisin Manastiraan. Istumme illallisella pitkään, nautimme ruoasta ja laulut raikaa. Muita asiakkaita on vain muutama ja henkilökunta suhtautuu meihin ystävällisesti.

Su. 20.5. Svishtov - Pleven. Svishtovista ajamme Gorni Dubnikiin, Kaartin bulgarialaiselle muistomerkille Lavrovin puistoon. Taivas on sininen ja valkoinen ja aurinko paistaa lämpimästi. Ohitamme taas valtavia pelto-aukeita. Matkalla pysähdymme hetkeksi Kaartin entiselle komentopaikalle, Gornyi Studenassa, jossa Aleksanteri II otti vastaan Suomen Kaartin Maamme -laulun soidessa!
Lavrovin puisto lienee kooltaan 100 ha. Kierrämme lukuisia muistokiviä ja löydämme myös Suomen Kaartille pystytetyn muistomerkin.
Pidämme pienen hiljaisen hetken ja laskemme kukat. Kaartin rippeet kuvataan monesta kulmasta (Jorma L, Juhani R ja Jorma K). Juhani keskellä, koska hänen esi-isänsä oli upseeri. En voi olla tässä yhteydessä kuitenkaan mainitsematta, että esi-isäni kunnostautui tuolla sotareissulla ja sai arvostetun Pyhän Yrjön 4 lk:n mitalin rintaansa 1878.

Palaamme hieman takaisinpäin Pleveniin, jossa ensin syömme ja majoitumme. Iltapäivällä lähdemme kävellen kaupungille ja käymme Skobelevin puistossa. Käynti sotahistoriallisessa museossa ja sen upea panoraamanäyttely jää varmasti kaikille mieleen pitkään. Kaupunki vaikuttaa yllättävän eloisalta, joskin nyt on kesäinen sunnuntai-ilta ja kaunis ilma.

Ma. 21.5. Pleven - Sofia. Lähtö aamusta kohti Sofiaa. Matkalla poikkeamme Finski Goran lähelle Vratsheshgradiin, jossa Kaarti majaili pitkän aikaa syksyllä 1877 kenraali Gurkon ollessa päällikkönä. Kysellään paikallisilta tarkempia tietoja, mutta niitä ei enää tunneta.
Moottoritie kohti pääkaupunkia vie nopeasti perille. Majoitumme Sofiassa tuttuun Alabin -hotelliin, lounaat omaan tahtiin. Kiertelemme pikku porukoissa iltapäivän kaupungin nähtävyyksissä. Yhteistä "viimeistä ateriaa" ei haluta, koska kotimatka tulee olemaan väsyttävä.
Herään yöllä joskus 01 kummalliseen vapinaan. Herätän vieressä nukkujan. - Maanjäristys !!! Huone natisee ja ovet rämisevät. Hetken päästä on hiljaista, kunnes taas alkaa rytinä. Tätä toistuu useita kertoja ehkä kahden tunnin ajan. Pimeässä ei näe mitään. Unta ei tahdo saada.

Ti. 22.5. Lentokenttäkuljetus ja kotimatka Suomeen. Aamupalalla (sen rasvaleivän kanssa) alkaa vilkas keskustelu ja kysymysten tulva, mitä oikeasti on tapahtunut? Tekstarit Suomesta kertovat, että Pernikissä on ollut järistys 5,8 R, kuolonuhreja ei ole ja vahingot ovat vähäiset. Hyvä näin! Elämä kadulla ja kaupoissa jatkuu entisellään.
Kotiinpalaajat saatetaan lentokentälle, samoin Varnaan rantalomalle lentävät. Meidän matkamme jatkuu Bulgariassa omin päin seuraavan viikon, minne nenä näyttää.
Kiitos matkaseurasta !
- Jorma ja Seija
(Juttu perustuu Mikin tekemään tarkkaan matkasuunnitelmaan.)

PS. Tiistaina kun ajelimme autolla Vitosha -vuorelle, tuli aivan valtava ukkosmyrsky ja satoi herneen kokoisia rakeita hetkessä maan valkoiseksi. Se nousu oli keskeytettävä ja palattava lämpimämmille teille. :-)

ALKUUN
 Suomi-Bulgaria -seura vierailulla suurlähetystössä
11 hengen ryhmä vieraili Suomen Bulgarian suurlähetystössä Sofiassa, tiistaina 15.5.2012. He saapuivat tutustumaan lähetystöön ja sen henkilökuntaan lähes suoraan lentokentältä. Suurlähettiläs Tarja Laitiainen toivotti ryhmän tervetulleeksi Bulgariaan ja kertoi ajankohtaisista asioista Bulgariassa. Tervehdyksen jälkeen vierailu jatkui perinteisen bulgarialaisen banitsan, omenastruudelin ja vapaan keskustelun merkeissä.
Suomi-Bulgaria -seuran vierailu Bulgariassa kestää noin viikon. Suurelle osalle ryhmästä maa oli hyvinkin tuttu jo vuosien takaa. ja kiinnostus monipuolista maata kohtaan on säilynyt. Matkan aikana ryhmä vierailee useissa kohteissa lähinnä maan pohjoisosissa. Sofiasta heidän matkansa jatkui kohti Vidiniä. He tulevat myös vierailemaan mm. suomalaisten sotilaiden muistomerkillä Lavrov-puistossa, Plevenin läheisyydessä.
Suomi-Bulgaria seura tekee Bulgariaa, sen elämää ja kulttuuria tunnetuksi suomalaisille, edistää Suomen ja Bulgarian välisiä hyviä suhteita ja kulttuurivaihtoa. Suomi-Bulgaria seuralle on kertynyt uskollisia jäseniä vuosien varrella kunnioitettava määrä ja vuonna 2012 se viettää 60 –vuotisjuhlavuottaan. Aktiivisen ystävyysseuran toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua seuran nettisivuihin.

teksti: Suomen suurlähetystö Sofia

ALKUUN
 Дружеството за приятелство между Финландия и България на посещение в страната

Група финландски приятели на България пристигнаха в София във вторник на едноседмична обиколка из страната. Повечето от гостите вече добре познават България от предишни посещения, но интересът им да откриват нови места не е намалял.
Групата от 11 финландци пристигна в посолството на 15 май директно от летището. Посланик Лайтиайнен ги приветства с добре дошли и ги осведоми за това какво се случва в страната, както и за развитието на двустранните отношения. Гостите бяха почерпени с традиционната баница със сирене и ябълков щрудел.
По време на престоя си гостите ще обиколят няколко града предимно в Северна България. От София те ще отпътуват за Видин и поречието на р. Дунав. След това ще спрат в Плевен и близкия Лавров парк, където се намира паметникът на финландските войници, участвали в Руско-турската освободителна война.
Целта на Дружеството за приятелство между Финландия и България и да популяризира страната и културата й във Финландия, както и да спомага за развитието на отношенията между двете държави в най-различни аспекти. Дружеството развива активна дейност и има многобройна членска маса, а през 2012 г. ще отбележи 60-та си годишнина..

tekct: Посолство на Финландия, София

ALKUUN
 The Expendables 2

Parhaillaan elokuvateattereissa ympäri maailmaa pyörivä kassamenestys ”The Expendables 2”-toimintaelokuva on kuvattu enimmäkseen Bulgariassa ja Sofian Boyanan filmistudioilla.
I.S.

ALKUUN
 OIKAISU NUMEROON 2-2102

Bulgarian viestin 2-2012 artikkelissa ”Suomen Kaartin tarkk’ampujia Bulgariassa 1877-78” osoitti kartan, jossa joukkojen tulo Bulgariaan oli merkitty väärään paikkaan. Suomalaiset ylittivät Tonavan, ei suinkaan Russen kaupungin kohdalla vaan Svishtovin kohdalla. Tämä tarkk’ampujien alkumatka on nyt tarkemmin merkitty oheiseen karttaan. Kartta tarkentui selvästi, kun teimme seuran matkan ’kaartilaisten jalanjäljillä’ Bulgariassa 15. – 22.5.

Lisäksi artikkelissani oli Karl Sandellista kuva, jonka olin saanut tämän tarkk’ampujan jälkipolvilta. Heidän mukaansa kuva on Karlista, isoisästään tarkk’ampujan sotisovassa, mutta seuramme jäsen, Kaartin Killan puheenjohtaja Kari J. Talvitie katsoo kuvan asun ja varusteiden olevan myöhemmältä ajalta.

Juhani Rautio

ALKUUN
 Bulgarialainen televisiokanava näkyy ilmaiseksi internetissä

Maanjäristyksen aikana Sofiassa huomasin laatuerot eri televisiokanavien välillä. Nova Televizija sai tv-ankkurin haastattelemaan nopeasti geofysiikan asiantuntijaa ja muutenkin tilanne oli hallinnassa aivan eri tavalla kuin kaikilla muilla televisiokanavilla, jotka olivat hyvin passiivisia.
Nova Televizija-kanavaa voi katsella ilmaiseksi internetissä osoitteessa
http://novatv.bg/live/low
I.S.

ALKUUN
 ”KERTOMUKSIA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ”
/Valkeakosken Suomi-Bulgaria seuran
matka Bulgarian Sozopoliin 02-16.6.2012

Sosiaaliset suhteet:
Nuoremmat olivat liikkeellä perhekunnittain, jotkut paritellen. Toiset lähtivät matkaan yksikseen, mutta varauksia tehtiin… Porukka oli kiva ja sopeutuvainen.
Hetimiten pikkutytöt perehdyttivät hotellin vastaanoton henkilökuntaa suomenkielen saloihin.

Bulgarian ystävien illassa Blue-Marine-Bistrossa tunnelma oli korkealla. Todella paljon hyvää syötävää alkupaloista possuun ja ohukaisiin. Juotavaakin oli, ja korkeakulttuuria, mahtavaa ”pastorin” bassoa ja Josefiinan klarinettia, erityiskiitos siitä!
Tanssinjytkettä. Pois lähdettiin vatsat täynnä ja päät. Asevelihenkeen: kaveria ei jätetä.
Seuraavana päivänä meidät kutsuttiin Sozopolin vanhaan kaupunkiin punaviini maistiaisiin Dimitrin luo, päästiin samalla vähän näkemään paikallista eloa ja Josefiina soitti.. Iltapäivä meni mukavasti näin.

Liikunta:
Käveltiin, käveltiin, käveltiin. Bussilla ja taksillakin ajettiin pidempiä matkoja, ”possujunakin” koettiin. Iira kävi joka aamu uimassa meressä klo 6, sillä aikaa muut varhaiset herännäiset joivat kahvia ja aamubrandya, ettei paikalliset pöpöt iske, terveys ennen kaikkea…
Veneajelulla Ropotamo-joella näimme kilpikonnia ja merimetsoja.
Jonkinlaista kansainvaellusta oli havaittavissa vaihtelevin päivin Nessebariin ja Burgasiin. Matkatavarat lisääntyivät ja rahapussi keveni. Erityismaininta Varpulle!
Osa meistä oli viikon matkalla, joten oli ”hellien jäähyväisten” aikakin. Sitkeimmät vielä jatkoivat.
Samalla vaihdoimme opasta mukavasta Mikosta mukavaan Israeliin. Mutta aurinkoista säätä emme vaihtaneet.

Jälkeenjääneitten veneretki:
Niin vain käveltiin satamaan ja noustiin Kriston alukseen risteilylle. Nähtiin vanha- ja uusikaupunki, delfiinit lähellä venettä, sekä simpukankasvatus ”viljelmät”. Auringonpaistetta piisaa. Toivottavasti kaikki selvisivät reissusta palovammoitta.
Jotkut jopa kaunistuivat hieronnoissa, parturissa, pedikyyrissä, manikyyrissä (Carolalle komeat kynnet). Eräillä näkökin parani. Paikkahan on varmaan Bulgarian parhaita!

Kiitokset matkanjohtajalle, niin vaan taas järjesti mukavan matkan.

Toimeksisaaneena, mukana ollut Terttu Sirkiä.

ALKUUN
 Bulgaria luopui euroaikeista

Taloussanomat (4.9.2012) siteeraa Wall Street Journal-lehteä, jossa mainitaan ettei Bulgaria ole enää tällä hetkellä kiinnostunut liittymään yhteisvaluutta euroon, syynä pelko hätälainojen antamisesta muille ja epävarmuus euron tulevaisuudesta.

Bulgaria itse on säästänyt reippaasti, mm. leikkaamalla palkkoja ja eläkkeitä. Vuonna 2011 budjettivaje oli 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Artikkelin mukaan maa on yksi Euroopan vähiten velkaantuneista maista. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostat:in mukaan Bulgarian valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli tammi-maaliskuussa vain 16,7 prosenttia, kun esimerkiksi Suomella se oli 48,7 prosenttia. EU:n keskiarvo oli 83,4 prosenttia ja euroalueen 88,2 prosenttia.

I.S.
ALKUUN
 
 ALTANA – LAULUN JA SOITON RIEMUA

”Ken nähnyt ei ole Altanaa,
ken vielä ei tiedä,
kuin elävä satu Altana on:
kaunis vartalo, tulinen katse
ja poskensa ruusunpunaiset.

Kun Altana syntyi,
kolme kertaa aurinko nousi.
Kevät oli hänen vuoteenaan,
kauris häntä imetti.
Satakielet laulujaan lauleli,
aurinko kuun päällä loisti.

Ken nähnyt ei ole Altanaa,
kenenpä sydäntä ei valloittaisi hän!
Kaikki häntä ihailevat,
neidot hänet seppelöivät,
miehet hänet tahtovat omistaa.”

(Altana-kansanlaulun on bulgarian kielestä kääntänyt Mauri Tuomivaara ja kuorolaiset muokanneet runomuotoon)


Tiesitkö sinä, että Altana on Keminmaassa ja laulaa orkesterinsa säestyksellä tunteikkaasti omaa nimikko-lauluaan ”ALTANAA”?

Yli kaksikymmentä vuotta sitten silloisen Keminmaan kansalaisopiston rehtori Mikko Palolahti pyysi Suomeen muuttanutta bulgarialaista kansanmuusikkoa ja musiikinopettajaa Ivan Ivanovia perustamaan kuoron kansalaisopiston alaisuuteen. Rehtori ei varmaan itsekään voinut aavistaa, minkälaista musiikkia kuoro alkaisi harjoitella. Aluksi mukaan uskaltautuikin vain muutama laulunlyömä. Eiväthän monimutkaiset balkanilaiset rytmit eivätkä laulujen alkuperäiset sanoitukset olleet mitenkään tuttuja täällä pohjoisessa. Toki kuoro harjoitteli eri tilanteita varten myös suomenkielisiä lauluja. Vähitellen kuoro kasvoi nykyisiin mittoihinsa (18 laulajaa), ja Ivanov perusti muutamaa vuotta myöhemmin balkanilaista musiikkia soittavan orkesterin. Kuorolaiset oppivat laulujen sanat, kun Ivan kirjoitti kyrilliset kirjaimet ”suomeksi”. Laulujen sisältöön päästiin käsiksi Mauri Tuomivaaran käännösten avulla. Osa kuorolaisista innostui myös bulgarian kielen opiskelusta niin, että kyrilliset aakkoset ovat tulleet tutuiksi, ja jopa laulujen sanoja pystytään lukemaan alkuperäisistä teksteistä. Koska kuorolaiset innostuivat alunperin juuri balkanilaisista rytmeistä, täytyi niitä opetella sekä koputuksin että naputuksin ja jopa kantapään kautta. Monet kuorolaiset ovat nimittäin osallistuneet myös bulgarialaisten kansantanssien kursseille. Vähitellen rytmiikka alkoi tulla niin tutuksi, että uskaltauduttiin ottamaan pientä koreografiaa esityksiin Didi Ivanovin johdolla.

Altana-kuorolaiset ovat saaneet opetusta myös naispuoliselta bulgarialaiselta kansanmusiikin ammattilaiselta. Kahtena vuonna kuoro kutsui Ivanin toimesta kansanlaulaja Dalina Enchevan harjoituttamaan kuoroa, jolloin Ivan saattoi keskittyä orkesterin harjoittamiseen.

Useimmat kuoron ja orkesterin jäsenistä kuuluvat myös Suomi-Bulgaria Seuran Keminseudun osastoon. Yhteistyö osaston kanssa toimii hyvin. Esimerkiksi osasto on pitänyt kahvilaa Altanan konserttien väliajalla ja tuotto on mennyt sitä kautta Burgasin lastenkodin tukemiseen. Altana on myös lahjoittanut osan konserttien pääsymaksutuotoista seuran kautta lastenkodin hankintoihin.

Kuoro ja orkesteri ovat kiertäneet konserttimatkoilla Suomessa Lapista Helsinkiin. Seuraavana on vuorossa yhteiskonsertti Kuusamotalossa 22.9. 2012 kemiläisen lauluryhmä ”Aikamerkin” kanssa. Altana on vieraillut myös Keminmaan ystävyyskaupungissa Apatiitissa Venäjällä. Kaksi kertaa Altanalla on ollut mahdollisuus esiintyä Bulgariassa. Ensimmäisen kerran v. 2006 jolloin Ajtosin kaupungin johto kutsui lomamatkalla olleen kuoron esiintymään Ivanovin kotikaupungissa. Samalla kuorolle ja orkesterille esitettiin kutsu osallistua Ajtosissa vuosittaisille kansanmusiikin festivaaleille v. 2008, jolloin vietettiin tilaisuuden 40-vuotisjuhlaa. Tunnelma oli korkealla ja Satakielen puisto täyttyi sekä lintujen laulusta että upeista kansanmusiikkiesityksistä. Altanan konsertti oli erityinen, koska ohjelmaan kuului mm. Ivan Ivanovin kotikaupungilleen säveltämä, sanoittama ja sovittama laulu ”Oi ti Ajtos”. Laulu on koskettava kertomus pienestä kaupungista, sen elämästä ja muistoista.

Tätä kirjoittaessani olen todella yllättynyt, kuinka monenlaisia asioita kuoro on saanut kokea kahdenkymmenen vuoden aikana. Tällaiseen ryhmään kuuluminen ei ole pelkästään musiikkia - se on ystävyyttä, yhdessä kasvamista ja kulkemista. Perustamisesta saakka mukana olleena jäsenenä ja kuoron kantavana sekä kannustavana voimana laulaa edelleen Mirjami Peurasaari. Suurimman kiitoksen annamme kuitenkin kuoromme ja orkesterimme johtajalle Ivan Ivanoville, joka temperamenttisella ja peräänantamattomalla tavallaan innostaa meidät suomalaisetkin aikamoiseen iskuun.

Aila Svanberg

Altanan Ohjelmisto ja levytykset

Kuoron koko ohjelmisto käsittää viitisenkymmentä Balkanin alueen alkuperäiskielellä laulettavaa laulua, pääasiassa bulgarialaisia kansanlauluja ja ns. kaupunkilaisromansseja. Ivan Ivanov on säveltänyt ja sanoittanut kuorolle ja orkesterille tähän mennessä kaksi laulua: ”Bekjarino” ja ”Oi ti Ajtos”. Instrumentaalisävellyksiä on useita esim. ”Kaken kiusaus” ja ”Heli” sekä erilaiset introt ja välisoitot. Kuoro esittää myös a cappella-lauluja.

1. ”ALTANA” –CD v. 2002 (loppuun myyty)
2. ”ALTANA 2” – CD v. 2010

Altanalla on myös omat kotisivut, joiden kautta voi tilata ”Altana 2” –levyä: http://www1.keminmaa.fi/altana/

Orkesterin kokoonpano: Ivan Ivanov (kuoron ja orkesterin johto, sovitukset ja instrumenttina paimenhuilu), Kauko Rantala (harmonikka ja koskettimet), Heli Rytkönen (kitara ja koskettimet), Janne Jauhola (basso), Kari Peltonen (tambura ja kitara), Jani Kenttä (rummut)

Kuoro: Friman Pirjo, Itkonen Tuija, Ivanov Didi, Joutsenvaara Kaija, Karassaari Aira, Keskitalo Elli-Maija, Kilpimaa Eila, Kokkonen Ulla, Kristo Katja, Lipponen Ulla, Matala Eeva-Sisko, Peurasaari Mirjami, Saares Maria-Riitta, Svanberg Aila, Särkikangas Paula, Tjäderhane Ritva, Vall Riitta, Ylätalo Sisko

ALKUUN