BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2012

Bulgarian Viesti 4/2012 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Juhlatunnelmaa, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Dokumenttielokuvafestivaalit, I.S.
Seuramme saavutti jälleen uuden virstanpylvään, puheenjohtaja Tapani Salonen
Puheenjohtajan tervehdyspuhe 60 vuotta täyttävälle seuralle, Tapani Salonen
Ystävyysseuroille uusia toimintamuotoja? R.S.
60 vuotta mittarissa – uudistuen eteenpäin, Ritva Särkisilta
Kuvalkavalkaadi juhlista, kuvat Lehessalo
Daniel ottaa yleisönsä, Ilkko Suvilehto
Euroopan vanhin kaupunki rikastui suolalla, Ritva Särkisilta
Takaumia kahdesta maasta, RS
Bulgarialainen korkeushyppääjälegenda valittu yleisurheilijoiden Hall of Fameen, ML
Bulgarian jalkapallojoukkueet maailman ranking-listalla nolostuttavan huonoilla sijoilla, ML
Bulgarian kansallisen jalkapallon A-sarjan tulokset kaudelta 2012, ML

Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.

 

 Juhlatunnelmaa
Suomi-Bulgaria-seura täytti 60 vuotta ja minä täytin 40 vuotta. Mietin, mitä olen saanut tältä yhteisöltä, nyt oltuani 20 vuotta seuran jäsenenä. Mitä olen antanut?
Kasvoin ja kehityin yliopisto-opintojeni ohessa Turun Bulgaria-seurassa. Tulkkaamistaitoni havaittiin ja sain kehittyä siinä edelleen, kun seurassa vieraili Bulgarian suurlähetystön edustajia. Myöhemmin Helsinkiin muutettuani olen saanut tulkata myös ministereille ja presidenteille. Aikaisemmin kirjoitin seuran lehteen satunnaisesti artikkeleita, nyt hoidan päätoimittajan tehtävää. Sekä Turussa että Helsingissä opin luottamaan ystävyyden ja yhteistyön voimaan, jäsenkoostumus on ollut hyvä.
Mietin, että paikallisosastot voisivat aktiivisemmin kutsua suurlähetystön edustajia tapaamisiinsa. Kyseessä ei tarvitse olla suuri merkkipäivä, vaan esim. vuosittaiset kokoontumiset kuten Turun Nuuttijuhla ja Porin Balgarski Stan – kokoontuminen ovat ihan hyvä aihe kontaktien luomiseen. Bulgarialla ei liene pahempia intressikonflikteja Suomen kanssa, joten kanssakäyminen on luontevaa. Aikaisempina vuosina on mielestäni oltu aktiivisempia tässä suhteessa. Ojiakin pitää ruopata välillä, jotta vesi valuisi pelloille. Muuten ei voi tapahtua kasvua.
Olisi mielenkiintoista nähdä, milloin Suomen ja Bulgarian uudet presidentit tapaavat virallisen valtiovierailun merkeissä. Edelliset presidentit tapasivat Helsingissä vuonna 2004, pitkälti suurlähettiläs Tsachevskin aloitteesta.
Seuran 60-vuotisjuhlissa minua ilahdutti nähdä erityisesti ikäiseni suomalaispariskunta, joka liittyi Matkamessuilla ehdotuksestani jäseneksi. Heillä on omistusasunto Bulgariassa, heille on hyötyä lehtemme artikkeleista ja nyt he käyvät seuramme järjestämällä bulgarian tandem-kielikurssilla. Näen työni hedelmät.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
  Dokumenttielokuvafestivaali

DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 22.-27.1.2013.
Bulgarialainen elokuva "Tzvetanka" kertoo elokuvan ohjaaja Youlian Tabakovin oman isoäidin tarinan ja kuvaa sen kautta Bulgarian historian vaiheita. Vaikuttavasti kuvattu elokuva on kiertänyt tänä vuonna suurilla Euroopan elokuvafestivaaleilla ja kerännyt runsaasti palkintoja.
http://www.docpoint.info/docpoint

I.S.
ALKUUN

  Seuramme saavutti jälleen uuden virstanpylvään

Vuodenvaihde lähestyy. Ennen joulukiireiden alkua vähän yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. Olemme yhdessä saavuttaneet tärkeän virstanpylvään. Vuosi huipentui Karjala-talolla pidettyyn 60 v. juhlaan. Mielenkiintoisen juhlapuheen piti Suomen Bulgarian entinen suurlähettiläs Kauko Jämsén. Kemin osaston puheenjohtajan kunniakonsuli Mauri Tuomivaaran tervehdyspuhe luettiin juhlassa.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille. Seuran hallitus on käsitellyt suuren määrän asiakohtia. Jäsenistö on ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa.

Ensi toimintavuodelle on hyviä ja korkeatasoisia suunnitelmia. Olemme hakeneet OKM:n toiminta-avustusta näille hankkeille. Olisi sääli jättää tapahtumat järjestämättä.

Kuulin muuten bulgarialaisen vitsin. Kerron sen Teillekin:

Kolme kaverusta istui ravintola Serdikassa. Pojat lopettelivat ruokailua, kun yksi kysyi muilta että joko me syötiin. Toinen kiirehti lohduttamaan kaverustaan ja sanoi, että älä tuosta välitä. Minulle käy usein kotona niin, että istun sängyn laidalla ja mietin itsekseni, että olenko heräämässä vai menossa nukkumaan. Kolmas kaverus puuttuu keskusteluun ja huojentuneena toteaa, että on näitä vaivoja minullakin, mutta onneksi sentään muisti vielä pelaa ja koputti ravintolapöydän puista kantta.

"Sisään!" , huusivat kaikki kolme kuorossa.

Näillä sanoilla toivotan Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2013.

Tapani Salonen
puheenjohtaja

 



ALKUUN
 

 Puheenjohtajan tervehdyspuhe 60 vuotta täyttävälle seuralle:

Arvoisat suurlähettiläät!
Hyvät naiset ja herrat!



On sanoin kuvaamattoman upea tunne, johtaa Suomi-Bulgaria-seura 60 v. juhlaan.

Paljon on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Niin ystävyysseurassa kuin ystävämaassakin.

Vanhaan hyvään aikaan Bulgarian lyömätön vientiartikkeli oli tomaatti. No, Bulgaria vei kuorman tomaatteja Tšekkoslovakiaan. Tšekkoslovakia vei koneita ja laitteita Puolaan. Puolalaiset myivät kalasäilykkeitä Neuvostoliittoon.

Bulgarialaiset odottelivat kuukauden jos toisenkin, millä isoveli maksaa tšekeille menneen tomaattikuorman. Vihdoin tuli maksun aika: Venäläinen kansantanssiesitys!

Alkuaikojen Suomi-Bulgaria-seura oli ismien ja intohimojen, poliittistenkin, seura. Sitten tuli rauhantyö. Suuren murroksen myötä seurastamme tuli poliittisesti riippumaton, monikasvoinen kansalaisjärjestö, kulttuurityön uranuurtaja. Kiitokset aikaisemmille ja nykyisille seuramme aktiiveille. Erityisesti haluan mainita kunniapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Lindqvistin.

Koskaan emme ole olleet yksin. Olemme aina kyenneet yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. Meidän osaamistamme on käytetty. Me olemme käyttäneet muiden osaamista. Olemme osanneet arvostaa seuramme koko historiaa aina Olympiavuodesta 1952 alkaen. Sille arvostukselle perustuu seuran nykyinen identiteetti.

Eri vaiheissa seurassamme toiminnan muodot ovat vaihdelleet, mutta aina toimintaa on leimannut yhdessä tekemisen tunne, solidaarisuus, jakaminen – jokainen on voinut tuntea itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi.

Tämän seuran asioita hoitamaan ei ole tarvittu lakimiesten armeijaa. Emme ole selvitelleet keskinäisiä asioitamme käräjätuvassa, toisin kuin eräiden muiden ystävyysseurojen taloussotkuja on selvitetty. Toiminta on pidetty rehellisenä ja avoimena.

Monipuolisesta toiminnasta nostaisin viime aikoina elpyneen kiertomatka-aktiivisuuden. Olemme tehneet unohtumattomia matkoja eri puolille balkanilaista ystävämaata vaihtelevin teemoin. Kerta toisensa jälkeen uudet ihmiset ovat löytäneet tiensä Suomi-Bulgaria-seuraan.

Seuran kokkikurssit ovat olleet oikeita perehdytyksiä maan ruokakulttuuriin bulgarialaisine herkkuineen. On tehty Ljutenitsaa, Shopskaa ja Banitsaa. Olisihan se noloa, jos ystävämaan kokkikurssilta mieleen jäisivät mikrossa lämmitetty Hot Dog tai puolihaalea köttbullar -annos.

Kursseista puheen ollen on ihan pakko mainita seuran myötävaikutuksella toteutuneet bulgarian kielen kurssit työväenopistossa ja kulttuurikeskus Caisassa pidettävät bulgariankielen Tandem-kurssit.

Tänään seuramme on avoin ja tekee aktiivista tiedottamista ulospäin. Emme ole sisäänpäin lämpiävä salaseura, eikä meistä sellaista tulekaan. Tarkoitus on jatkossa järjestää yleisötilaisuuksia yhteiskunnasta, taloudesta ja kirjallisuudesta entisten suurlähettiläiden voimin. Kauko Jämséniä ja Taisto Tolvasta olen jo lähestynyt.



Hyvät ystävät!
Bulgaria on meillä sydämissämme. Pidetään se siellä. Annetaan tänään puheiden, musiikkiesitysten ja yhdessäolon viedä meidät Rakkaaseen ystävämaahamme.
KIITOS!

Tapani Salonen

ALKUUN

 Ystävyysseuroille uusia toimintamuotoja?

– Opetus- ja kulttuuriministeriö uhkaa leikata ystävyysseurojen toiminta-avustuksia. Onko se merkki siitä, ettei noin sadan ystävyysseuran työtä tunneta tai arvosteta? Pitääkö seurojen omaksua uusia toimintamuotoja? kysyi suurlähettiläs Kauko Jämsén puhuessaan Suomi – Bulgaria – seuran 60-vuotisjuhlissa. Esimerkkinä uudistuksista hän heitti ajatuksen toimintaohjelmista, joilla seurat voisivat auttaa ystävämaita niiden ongelmien tunnistamisessa ja korjaamisessa, jotka haittaavat suhteiden kehittymistä. Olisiko sellaisten aika nyt?
Kauko Jämsénin oma Bulgaria-suhde syntyi jo vuonna 1962, kun hän nuorena miehenä kävi maassa pelaamassa koripalloa kymmenen päivän ajan useissa kaupungeissa. Ystävyys huipentui suurlähettiläskauteen vuosina 2005–2009, Bulgarian kehityksen kannalta erittäin mielenkiintoisena aikana. Maa oli jo Natossa ja valmistellut kuusi vuotta EU-jäsenyyttään, joka sitten toteutui 2007.
Suurlähettiläskauteen ajoittui monia merkittäviä tapahtumia: Bulgarian vapaussodasta ja Gorni Dubnikin taistelusta oli kulunut 130 vuotta, mitä kävi juhlistamassa arvovaltainen valtuuskunta ent. pääministerin ja puhemiehen Paavo Lipposen johdolla; saatiin myös kuusi uutta muistomerkkiä vapaussodassa venäläisjoukossa palvelleille suomalaisille heidän taistelureittinsä varrelle. Maiden välisten diplomaattisten suhteiden 90-vuotismerkkipaalua juhlittiin ja Mustameren rannikolla aloitti toimintansa Suomen kunniakonsuli. Finpro sai toimiston Bulgariaan, alettiin perustaa Pohjoismais-bulgarialaista kauppakamaria, vienti nelinkertaistui ja suomalaiset investoinnit maahan vauhdittuivat. Parlamenttien välinen yhteistyö ja vaihto oli vilkasta; parlamentissa järjestettiin mm. naisten asemaa Suomessa ja suomalaista informaatioyhteiskuntaa käsittelevät seminaarit. Ja turismi oli huipussaan 2005: yli 90 000 suomalaista kävi maassa. Myös kulttuuriyhteistyö kukoisti, kirjoja käännettiin puolin ja toisin – esimerkkeinä Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi ja Anton Dontshevin Väkivallan pitkä varjo, kertoi Jämsén. Juhlayleisön joukossa näkyivät myös niiden kääntäjät, suurlähettiläs Taisto Tolvanen ja Ralitsa Petrunova, entinen Sofian, nykyinen Helsingin yliopiston opettaja.
Kauko Jämsén kertoi myös ystävyysseuran roolista asiassa. Bulgaria - Suomi – seuran puheenjohtaja Grigor Gjurov sekä hänen tv-toimittajapuolisonsa Tsvetanka Gjurova myivät useassa yhteydessä Suomen esimerkkiä maanmiehilleen konsensuksen, sosiaaliturvan, ekologian, korkean teknologian, lakien kunnioittamisen ja järjestyksen maana. Samoin on toiminut myös Gjurovin seuraaja, teollisuusliiton varapääjohtaja Georgi Šivarov, joka on halunnut kehittää taloussuhteita ja kamppaillut julkisuudessa harmaata taloutta vastaan.
– Lähtiessäni Sofiasta otsikoin loppuraporttini: Euroopan eteisessä vielä paljon työtä, Kauko Jämsén kertoi. Hän listasi raportissa korjattavia asioita. Bulgarian oikeusvaltiokehitys oli kesken, mikä esti maata hyötymästä EU-rahoitusmahdollisuuksista ja haittasi imagoa. Turismi oli kääntynyt laskuun ja kaupan kasvukin taittunut. Suomen suurlähetystö oli kuulunut niiden 6-7 edustuston joukkoon, jotka olivat voimakkaimmin kiirehtineet Bulgariaa täyttämään EU-jäsenyysehdot. Tämä sai jotkin poliitikot ja virkamiehet kysymään, eikö Suomi enää ole Bulgaria ystävä.
– Tähän vastasin, että juuri ystävyyden takia haluamme, että Bulgaria menestyy tulevaisuudessa ja että siitä tulee EU:ssakin Suomen läheinen yhteistyökumppani, kertoo Jämsén.

Bulgarian ystävällä vaikeampaa
Ennen lähtöään Jämsén oli kirjelmöinyt pääministeri Borisoville ongelmista, jotka haittasivat turismia – taksien vilpillisestä hinnoittelusta, rahanvaihtoon liittyvistä ongelmista sekä rannikon poliisien välinpitämättömyydestä ongelmien suhteen. Myös ulkoministeri Mladenov myönsi vieraillessaan Suomessa, että rikollisuuden torjunnassa on myöhästytty – nykyisin tosin tuomiota on ruvettu jakelemaan tärkeillekin henkilöille.
Nyt Bulgaria on pudonnut suomalaisten turistien suosiossa 3. sijalta 9.:ksi - liki 100 000 turistin määrä vuonna 2005 oli 2011 laskenut 25 000:een. Maan Schengen-jäsenyys on viivästynyt, euroalueeseen liittymishaaveet on jätetty ja Finpro lopettaa 2013 Sofiassa.

Bulgarian ystävillä on kaiken kaikkiaan vaikeampaa kuin EU-jäsenyyden alkaessa. Ystävyysseurojen apua ja vaikuttamista tarvittaisiin nyt, summasi Jämsén.
Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee ystävyysseurojen valtionavun leikkaamista. – Onko se merkki siitä, että ystävyysseurojen työtä ei tunneta ja arvosteta. Pitääkö seurojen omaksua uusia toimintamuotoja? hän kysyi. Hän oli esittänyt eräälle Suomi-Venäjä seuran jäsenelle kysymyksen sellaisten ohjelmien tarpeesta, joilla voitaisiin korjata tilannetta, kun ystävämaa etääntyy oikeusvaltiomalleista. Keskustelun jälkeen osapuolet päätyivät kysymään – ainakin Venäjän suhteen -, olisiko ystävyysseurojen toiminnan laajentaminen tällaiseen vaikuttamiseen sittenkin ennenaikaista.

Luottamus hyödyttää monella tapaa
Suomi Bulgaria – seura sai puheessa kehuja työstään ruohonjuuritason, ihmisten välisen vuoropuhelun lisäämiseksi sekä vahvasta kulttuuriyhteistyöstä, kielenopetuksesta – ja taloudelliset asiat ja sosiaalisektorikin on muistettu, sanoi Jämsén ja mainitsi Kemin osaton orpokotiyhteistyön.
– Henkilökohtaiset kontaktit, sydänten kontaktit ovat kuitenkin tärkeintä ystävyystoiminnassa – kuten YSL:n puheenjohtaja Seppo Kalliokoski äskettäin sanoi puheessaan, Jämsén totesi. Kun osapuolten välillä syntyy luottamus, siitä hyötyy bisnes-, kulttuuri- ja muukin yhteistyö. Jopa kansainvälisissä neuvotteluissa se voi olla ratkaiseva tekijä. Hallitusneuvos Pentti Pekonen kertoi aikoinaan siitä, miten maksuttomien kuljetuslupia järjestyminen tieliikenneneuvotteluissa lähti sujumaan, kun kuultiin pääneuvottelijan olevan Suomi – Bulgaria – seuran jäsen.
– Poliittisista ja taloudellisista turbulensseista huolimatta Suomen ja Bulgarian ystävyys on pysyvästi vakaalla pohjalla yhteisen historiamme ja Bulgarian EU-jäsenyysprosessin takia, johon Suomikin on voinut vaikuttaa, Jämsén sanoi ja muistutti, että Bulgarian EU-jäsenyysneuvottelujen aloituksesta päätettiin 1999 Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja jäsenyyden alkaminen varmistui 2006 Suomen toisella puheenjohtajakaudella.
– Uskon, että Bulgaria pystyy parantamaan maabrändiään, koska sen kulttuuri- ja historia ovat rikkaita, luonto on poikkeuksellisen kaunis ja monipuolinen ja ihmiset mukavia – erityisesti suomalaisille, sanoi Jämsén. Keinoja on – ja hän siteerasi päätökseksi komissaari Olli Rehniä, joka ilmaisi asian Bulgariassa käydessään hänelle tyypillisin urheilutermein: Bulgarian pitää lähteä siilipuolustuksesta avoimeen, laajan rintaman hyökkäykseen ja toteuttaa EU-jäsenyyden edellyttämät reformit.
R.S.


ALKUUN
 Suomi – Bulgaria –seura juhli:
60 vuotta mittarissa – uudistuen eteenpäin

1952, merkittävä vuosi. Helsingissä oli kesällä ollut olympialaiset ja Armi Kuusela oli valittu Miss Universumiksi. Syyskuussa oli viimeinen sotakorvausjuna ylittänyt rajan Vainikkalassa. Ja 26.11. tässä toiveikkaassa ilmapiirissä perustettiin Suomi – Bulgaria –seura. Seitsemän Bulgarian ystävää allekirjoitti perustamisasiakirjan, joka on nähtävissä seuran sivuilla.
Karjalatalolla juhlittiin seuran 60-vuotista taivalta 24.11.
Salillinen maan vanhoja, oikein hyviä ystäviä oli kerääntynyt yhteen kuuntelemaan ja katselemaan ohjelmaa, tapaamaan toisiaan ja nauttimaan tarjoilusta. Jopa tarjoilun järjestäneen Ravintola Karelian isäntä paljastui lämpimäksi Bulgarian ystäväksi, maassa 80 kertaa käyneeksi.
Puheenjohtaja Tapani Salosen puheenvuorossa kuvattiin seuran vaiheita, puhe on kokonaisuudessaan toisaalla lehdessä. Bulgarian Suomen uusi suurlähettiläs Lyubomir Todorov puolisoineen ja lähetystön uusi konsuli Veneta Zayakova olivat saapuneet juhlaan. Suurlähettiläs onnitteli seuraa ja varusti meidät Bulgariaa koskevalla tietopaketilla.
Suomen Bulgarian nykyiseltä suurlähettiläältä Harri Salmelta toi puolestaan onnittelut ja tervehdyksen juhlan pääpuhuja, suurlähettiläs Kauko Jämsén.
- Muuten samanlainen juhla kuin 70-luvulla, paitsi että Jämsénin puheen kaltaista juttua ei silloin olisi kuultu, sanoi eräs jäsen juhlasta poistuttaessa. Varmasti totta, vaikka en itse 70-luvulla ollutkaan havainnoimassa asiaa. Silloin juhlapuheissa olisi ilmeisesti ollut enemmän ns. liturgiaa. Suurlähettiläs Kauko Jämsén puhui suoraan ongelmistakin ja heitti meille haasteen: kannattaisiko ystävyysseurojen harkita uudenlaisia toimintaohjelmia nykytilanteessa, jossa ystävyysseuratoiminta ei saa riittävästi arvostusta päättäjiltä? Voitaisiinko uudenlaisilla ohjelmilla esimerkiksi selvittää asioita, jotka haittaavat turismia sekä tavallisten ihmisten välisiä suomalais-bulgarialaisia suhteita ja ystävämaan myönteistä julkisuuskuvaa? Ja jotka siksi vaativat korjausta? Ajatus tuntui kiinnostaneen juhlaväkeä. Juhlaväen joukossa oli kuulolla myös Ystävyysseurojen liiton puheenjohtaja Seppo Kalliokoski. Oma puheenjohtajammekin näki, että vuoden 2013 vuoden puolella on syytä järjestää toiminnan uudistamista koskeva keskustelutilaisuus. Suurlähettiläs Jämsénin puheesta lyhennelmä toisaalla.

Oli toinenkin poikkeus 70-luvusta: vaikka bulgarialainen folklore on aina ihastuttanut suomalaisia, niin esittivätkö bulgarialaista kansanmusiikkia alkuperäistapaan silloin suomalaiset ammattilaiset? Kuten nyt Mamo Ensemble?
Bulgarian kansanmusiikin nykyinen tuleminen Suomessa kiittää paljolti Plovdivin musiikkiakatemiassa opiskellutta ammattilaista Emmi Kujanpäätä, joka opettaa Käpylän kansanmusiikkiopistossa. Hänen ympärilleen on kerääntynyt muita aiheesta innostuneita ja opistoon on syntynyt harrastelijapohjainen kansanmusiikki- ja tanssiyhtye Kukuvitsa, jonka esitykset juhlassa saivat seuran hallituksen jäsenen, bulgarialaismuusikon Hriston Dantchevinkin huudahtamaan ”bravo”. Aivan omaa luokkaansa oli tietysti Mamo Ensemble, ammattilaisyhtye, suomalais-bulgarialaisen Finno Balkan Voices yhtyeen suomalaisosapuoli, joka juhlassa esiintyi kokoonpanossa Emmi Kujanpää, Emmi Kuittinen ja Minna-Liisa Tammela.
Uusi mielenkiintoinen tuttavuus oli Meri Kontkanen, 17-vuotias, puoliksi bulgarialainen rytmisen voimistelun harrastaja, jolla on ansiolistallaan rytmisen voimistelun SM ja myös kolmas sija itse Bulgarian vastaavissa kilpailuissa! Meri Kontkasen numeroissa – toinen yhdessä Victoria Ristikankaan kanssa - oli taitavuuden ja näyttävyyden lisäksi myös tiettyä lyyristä siroutta.
Tilaisuus päättyi juontajana toimineen Johanna Hristovin kiitoksiin esiintyjille, yleisölle ja hyvän jatkon toivotuksiin. Hyvästä jatkosta pitää tosiaan pitää huolta – kun uusia ideoita siihenkin tilaisuudessa syntyi. Nyt kun vain pelätyt budjettileikkaukset eivät veisi toimintaedellytyksiä.
Ritva Särkisilta


ALKUUN
 Daniel ottaa yleisönsä
Kuka on tuo Bulgarian suurlähetystön tilaisuuksissa ja vappuna jazz-klubi Storyvillessä pianoa soittava viiksekäs mies?
Bulgarialainen, Suomessa vakituisesti vuodesta 1978 asunut Daniel Gergov on kotoisin Plevenin kaupungista Pohjois-Bulgariasta. Isä oli eläinlääkäri, äiti kotiäiti. Veljestäkin tuli eläinlääkäri. Äiti järjesti Daniel-poikansa pianokursseille ja sen jälkeen opinnot jatkuivat konservatoriossa ja Bulgarian Kansallisessa Musiikkiakatemiassa. Daniel perusti ensimmäisen bändinsä 22-vuotiaana, vuonna 1969. Bulgariassa ja ulkomailla suosiota saanut ”Orkestar Sofia”-yhtye otti hänet riveihinsä vuosiksi 1973-75. Sen jälkeen hän soitti pianoa myös ”Sinjo-belite (suom. ”Sini-valkoiset”)”-yhtyeessä, jossa laulajana oli Bulgariassa kuuluisa Emil Dimitrov. Tämänkin yhtyeen kanssa hän kiersi maailmaa.
Daniel osaa luoda yhteyden yleisöönsä. Hän ei pelkästään tuijota pianoa soittaessaan, vaan pyrkii aktiiviseen katsekontaktiin ja mahdollisuuksien mukaan vaihtaa pari sanaa kuulijoidensa kanssa soiton aikana.
Esimerkiksi hän kertoo eräästä itäeurooppalaisesta tuttavapianististaan, joka ravintolassa soittaessaan keskittyy vain omaan soittamiseensa: ”Hän soittaa vain itselleen. Parempi, että soittaisi kotonaan! (Той свири за себе си, по-добре да си свири в къщи!)”.
Vappu-iltana Daniel soittaa perinteisesti Storyvillessä, jo vuodesta 1996 lähtien, Claes Anderssonin jälkeen. Hän on kuullut seuraavanlaisen kommentin: ”Hyvä, että tulit tekemään vähän showta, meinasimme nukahtaa edellisen esityksen aikana! (Добре, че дойде да направиш шоуто, заспахме!)”.
Daniel muistelee kaiholla aikaa ennen vuoden 1992 talouskriisiä. Silloin Helsingin ykkösravintoloissa (Hesperia, Vaakuna, Seurahuone) soitettiin elävää musiikkia. Laman jälkeen tilanne ei enää palannut entiseen kukoistukseensa.
Muusikko soitti myös Viking Line-laivoilla perjantaisin ja lauantaisin, mutta kyllästyi soittamaan humaltuneille möykkääjille. Nyt, 65-vuotiaana, hän on ollut jo kaksi vuotta eläkkeellä, mutta soittaa säännöllisesti ja mielellään viisi päivää kerrallaan Naantalin kylpylässä. Hän on viihdyttänyt myös eläkeläisten kerhoa Espoossa.
Nykyään hänellä on enemmän aikaa olla lasten ja lastenlasten kanssa, ottaa pieni rakija-ryyppy ja olla tyytyväinen.
Bulgarian Mustanmeren rannalla Daniel viihtyy parhaiten Albenassa ja Sveti Konstantinissa. Erityisesti hän suosittelee Albenaa, sillä siellä on rauhallista, vihreää ja hieno hiekka. Sveti Konstantinkaan ei ole ahdettu täyteen hotelleilla, mutta rantahiekassa on enemmän pikkukiviä. Albenassa hän on käynyt jo 12 vuoden ajan.
Hyviä muistoja ovat soittaminen kuuluisuuksille kuten Jordanian kuningas Husseinille ja tämän Noor-vaimolle, kuten myös Stevie Wonderille, Harry Belafontelle ja Yoko Onolle. Lisäksi hän soittaa nykyisinkin mielellään häissä ja syntymäpäivillä.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Selitys myös Varnan kulta-aarteeseen:
Euroopan vanhin kaupunki rikastui suolalla

Provadian kaupungin läheltä Bulgariasta on löydetty Euroopan vanhin kaupunki. Arkeologit ovat ajoittaneet sen kivikauden loppuvaiheeseen eli n. vuosiin 4700-4200 eaa. Kaupungin pääelinkeino on ollut suolan tuotanto ja kauppa. Suola oli erittäin kallista, kaupunki pääsi rikastumaan sillä ja suolan oletetaan nyt olevan selitys myös Varnan lähistöltä 40 vuotta sitten kaivetun muinaisen kalmiston arvokkaisiin kulta-aarteisiin. Kultalöydön esineet oli valmistettu maailman vanhimmalla kullankäsittelytekniikalla.

Bulgarialaiset arkeologit ovat kaivaneet muinaista kaupunkia esiin jo vuodesta 2005. Vasta kun BBC:n kirjeenvaihtaja kertoi asiasta lokakuun lopulla, tieto alkoi levitä maailmalla ja pääsi jopa suomalaisiin lehtiin.
Muinaisessa kaupungissa asui ko. aikaan n. 350 henkeä. Kaivauksissa on selvinnyt, että asukkaat ovat valmistaneen suolaa keittämällä paikallisten mineraalilähteiden vedestä. Koska suola oli erittäin kallis tuote, asukkaat ovat suojanneet kaupunkinsa valtavista kivenlohkareista tehdyllä suojamuurilla. 2005 alkaneissa kaivauksissa on löydetty myös kaksikerroksisia taloja, joukko kaivantoja, joita on ilmeisesti käytetty rituaalisiin tarkoituksiin sekä jäänteitä porteista ja suojamuurista. Löydetyn pienen hautausmaan tutkimukset ovat vielä kesken.
Kaupunki on siis peräisin ajalta 1500 vuotta ennen hellenistisen kulttuurin alkua. Vastaavantyyppisiä suolakaupunkeja samalta aikakaudelta on löydetty bosnialaisen Tuzlan kaupungin sekä romanialaisen Turdan kaupungin läheltä. Ne todistavat osaltaan esihistoriallisesta kulttuurista, jossa on myös pystytty tuottamaan kuparia ja kultaa. Sitä on saatu Karpaattien ja Balkanin vuoristoista. Aikakausi on kivikauden loppua, kuparikaudeksi kutsuttua aikaa, jona osattiin kuparin kylmätaonta, mutta ei vielä valamistekniikkaa ja pronssin valmistusta.
Eurooppaan oli syntynyt noin 4500 eaa kaksi varhaista kuparintyöstöaluetta, joista toinen oli Balkanin niemimaalla ja toinen Iberian niemimaalla. Iberian keskus oli Etelä-Espanjassa. Balkanin kuparialue oli nykyisten Romanian, Bulgarian ja Serbian seuduilla ja lähialueilla. Balkanilla kuparia taottiin tiettävästi jo noin 5000 eaa. Balkanin Tonavan laaksoon ja Ukrainaankin levinnyt kuparikulttuuri kehittyi hyvin pitkälle, esimerkkinä Vincan kulttuurin Varnassa. Balkanin kuparikautisen kulttuurin ihmiset asuivat puusta ja kaisloista tehdyissä, savella huolellisesti vuoratuissa, seiniltään maalatuissa harjakattoisissa taloissa, joissa oli pyöreät ikkunat.
Koillis-Bulgariasta Targovišten kaupungin läheltä on aiemmin kaivettu kuparikautinen Polyanitsan kylä, joka oli linnoitettu ja rakennettu tiiviiseen pohjois-etelä&itä-länsi-suuntaiseen ruutukaavaan. Siitä lisätietoa http://www.bgjourney.com/Architecture/gloss/P.html.

Uutta traakikultaa esille Louvreen
Tunnetusta Šveštarin traakihaudasta on tehty äskettäin uusi kultalöytö, joka tullaan asettamaan esille Louvreen. Löydössä on kysymys harvinaisen hienosti työstetyistä esineistä. Näin kertoi äskettäin Bulgarian kulttuuriministeri Vezhdi Rashidov, joka onnitteli samalla löydöstä prof. Diana Gergovan johtamaa arkeologiryhmää. Prof. Gergova Tiedeakatemian alaiselta Arkeologian laitokselta on maan johtavia traakikulttuurin asiantuntijoita.
Traakikulttuurin alku ajoitetaan n. vuoteen 2000-1600 eaa – eli siis kuparikautta liki 3000 vuotta myöhäisempään aikaan.

Ritva Särkisilta
Lähteet: econ.bg-sivusto, Georgi Georgievin artikkeli 1.11.2012, BBC:n sivut, Wikipedia: Kalkoliittinen kausi, sekä jutussa mainittu bg-journey-sivusto.


ALKUUN
 Takaumia kahdesta maasta

Nadezda Blagoevan kubistisvaikutteisten maalausten pintaa rytmittää hehkuvanväristen pintojen matto. Suomessa asuvan bulgarialaistaiteilijan Escapes näyttelyssä pari vuotta sitten värimaailma on suomalaiseen silmään bulgarialainen: maavärejä, helakkaa keltaista ja oranssia. Kylänäkymien hajoaminen oli alullaan. Viimevuotisessa Fragile Dreams-näyttelyssä paletille olivat tulleet valkoinen ja petroolinsininen. Mistä-kysymykseen taiteilija vastasi: Suomesta. Nyt nämä kaksi värimaailmaa kohtasivat Ravintola Rytmissä loppusyksystä olleessa Flashbacks -näyttelyssä samoilla kankailla.
Nadezda Blagoeva opiskelee Helsingin yliopiston Art Theory, Criticism and Management - maisteriohjelmassa ja valmistelee graduaan. Suomi - Bulgaria –seuran jäsenet muistavat, että hän on mm. opastanut meitä kahtena vuonna martenitsojen teossa ja kertonut bulgarialaisesta perinteestä.

RS

ALKUUN
 Bulgarialainen korkaushyppääjälegenda valittu yleisurheilijoiden Kuuluisuuksien Saliin (Hall of Fame)

IAAF 100-vuotisjuhlassaan marraskuussa 2012 perusti Hall of Famen ja kutsui siihen mm. Sergei Bubkan, Carl Lewisin ja Jesse Owensin sekä ainoana bulgarialaisena korkeushyppääjä Stefka Kostadinovan.
Rooman MM-kisoissa 1987Kostadinova hyppäsi jännittävässä korkeushyppykisassa toisellaan yli 209 cm ja voitti kisan ja entisen ME-naisen Tamara Bykovan. Tulos on edelleen naisten korkeushypyn ME ja on yksi vanhimmista voimassa olevista yleisurheilun maailman ennätyksistä..
Urheilu-uransa aikana hän on ylittänyt 2 metriä 197 kertaa. Stefka Kostadinova toimii nykyään Bulgarian Olympiakomitean (BOK) puheenjohtajana.

M.L.

Lähteet: Novinite 25.11.2012, Wikipedia

ALKUUN

 Bulgarian jalkapallojoukkueet maailman ranking-listalla nolostuttavan huonoilla sijoilla

Vain kaksi Bulgarian joukkuetta löytyy maailman top 400 ranking-listalta. Bulgarian mestarijoukkue Ludogorets Razgrad löytyy sijalta 309 yhdessä Persepolis FC Tehranin (Iran) kanssa.
Toinen listalta löytyvä bulgarialaisjoukkue on Levski Sofia , sijoitus 396. yhdessä Omonia FC Lefkos, Kreikka.
Listaa johtaa espanjalaisjoukkueet Barcelona ja Atletico Madrid sekä Boca Juniors!!
M.L.
Lähde: Novinite 3.12.2012


ALKUUN
 Bulgarian jalkapallon A-sarjan tulokset kaudelta 2012
 

Rnk

 

Team

MP

W

D

L

GF

GA

+/-

Pts

1

Ludogorets

14

11

2

1

29

7

22

35

2

Levski Sofia

14

11

1

2

33

9

24

34

3

CSKA Sofia

14

8

4

2

23

6

17

28

4

Chernomorets Burgas

14

8

3

3

17

9

8

27

5

Litex Lovech

14

8

2

4

30

9

21

26

6

Botev Plovdiv

14

7

4

3

19

10

9

25

7

Lokomotiv Plovdiv

14

5

6

3

20

17

3

21

8

Pirin Gotse Delchev

14

6

0

8

13

28

-15

18

9

Slavia Sofia

14

4

4

6

14

17

-3

16

10

Cherno More Varna

14

4

4

6

12

20

-8

16

11

Beroe Stara Zagora

14

4

2

8

19

26

-7

14

12

FK Montana

14

3

3

8

16

21

-5

12

13

Botev Vratsa

14

3

3

8

6

22

-16

12

14

Lokomotiv Sofia

14

2

5

7

11

19

-8

11

15

Minyor Pernik

14

2

3

9

6

26

-20

9

16

Etar 1924

14

2

2

10

9

31

-22

8

·          

·          

·          

·          

·          

·          

·          

·          

·          

·          

UEFA Champions League Qualifiers Mestareiden liiga

UEFA Europa League Euroopan liiga

Relegation Alempaan sarjaan


ALKUUN

 
ALKUUN
 
ALKUUN
 

ALKUUN
 

ALKUUN