BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2013

Bulgarian Viesti 1/2013 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Bulgaria on fantastinen maa, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Lumiaurat ja politiikot töihin, puheenjohtaja Tapani Salonen
Kansanäänestys ydinvoimasta - äänestysprosentti jäi 20.2:een,
Ritva Särkisilta
Talousennuste Bulgarialle vuonna 2013, I.S.
Kaunis, mutta surullinen tarina lähihistoriasta, Ritva Särkisilta
Juutalaisten kohtalo yhdisti Suomea ja Bulgariaa, Tapani Salonen
Kaksi naista, RS
Näyttelijä Todor Kolev kuollut,  Mikki Lehessalo
Turun Bulgaria -seuran Nuuttijuhlat, Ilkko Suvilehto

Surva, Kukeri festivaali alkoi Pernikissä, Mikki Lehessalo


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 Bulgaria on fantastinen maa
Ei siksi, että siellä olisi Versaillesin linna tai Brandenburger Tor, vaan siksi, että siellä on Orlov most. Se riittää minulle.
Mietin, kirjoittaisinko katukoirista, televisiossa näkemästämme huomionkipeästä kaasupyssymiehestä vai joidenkin bulgarialaisten tavasta muurata keittiön parvekkeensa umpeen lisäneliöiden saamiseksi kerrostaloasuntoonsa.
Olisin pohtinut julkisen terveydenhuollon tilaa ja sitä, että jos väitteet Kreikan äskettäisen (2009-2011) pääministeri Papandreun äidin sveitsiläisen pankkitilin kautta löytyvistä 550 000 000 eurosta pitävät paikkansa, niin löytyisikö Bulgarian entisiltä tai nykyisiltä valtaapitäviltä vastaavia summia? Toivottavasti ei.
Sosiologiaan viehtyneenä näen ilmiöiden taustalla jonkinlaisen anomian eli sisäisten sääntöjen puutteen, arvotyhjiön. Valtiovalta ja sen säännöt ovat olemassa, mutta ne koetaan ulkopuolisena, ei-sisäisenä ilmiönä. Ihmisille on annettu vapaus hieman laissez-faire-, eli ”antaa mennä”-tyyliin. Moni asia tiedetään vääräksi, mutta sitä katsotaan läpi sormien, kuin ulkopuolisena, juorulehtien sivuilta. Muuttuvatko asiat? Uskoisin näin. Jos ihmisen keholla ja mielellä on taipumus itsekorjautumiseen, niin miksei yhteiskunnilla, jotka ovat yksilöidensä summa?
Minulla on tapana kirjoittaa päivittäin viisi positiivista, päivän aikaan ilmennyttä asiaa. Teen nyt saman Bulgarian kanssa.

1) Olen saanut kokea paljon rakkautta, lämpöä ja ystävyyttä tuossa maassa.
2) Bulgarian kieli ja aakkoset ovat niin lähellä venäläisiä vastaavia, että se auttaa minua ymmärtämään myös naapurikansaa moniulotteisesti.
3) Nähdessäni Bulgarian vaikeudet osaan arvostaa Suomen hyviä puolia.
4) Olen saanut valtavat määrät arvokkaita kokemuksia vieraillessani maassa yliopistoaikoinani Suomen Opetusministeriön, Suomen Akatemian ja Bulgarian Tiedeakatemian avustamana. Tapasin maan parhaita historian ja politiikan asiantuntijoita. Eräs heistä oli jopa useamman hallituksen ulkopoliittinen neuvonantaja. Osallistuin Bulgariassa myös kahteen kansainväliseen konferenssiin.
5) Jalkapallon pelaaminen jäi veriin kerrostalokodistani kolmen metrin päässä sijaitsevalla ”Akademik”-stadionilla iltamyöhään asti juostessa.

Lisään vielä viisi turistin kannalta myönteistä asiaa.
1) Bulgarian luonto, eli ranta- ja vuoristokohteet.
2) Toimiva julkinen liikenne.
3) Hyvä ruoka ja juomakelpoinen kraanavesi, mitä ei kaikissa maissa ole.
4) Edulliset hinnat.
5) Rikas kulttuuritarjonta, joka syvenee, jos osaa kieltä.

Ilkko Suvilehto
päätoimittaja

ALKUUN
 Lumiaurat ja poliitikot töihin

Yritysten irtisanomisuutiset vetävät vakavaksi. Moni suomalaisperhe on joutunut vaikeaan tilanteeseen työttömyyden osuessa kohdalle. Poliitikoilta odotetaan tekoja työllisyysasteen nostamiseksi. Tässä hankkeessa puheet ja lupaukset punnitaan.
Vientiyritysten olisi suunnattava aktiivisesti katseensa myös Bulgariaan uusien markkinoiden löytämiseksi. Hyviin aikoihin verrattuna suomalaiset yritykset loistavat Balkanin alueella poissaolollaan. Muutamia vahvoja suomalaisyrityksiä toimii Bulgariassa ja heille toivotamme onnea ja menestystä jatkossakin.

Matka-messuilla käytiin hyviä keskusteluja messuvieraiden kanssa. Ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneita Bulgarian luonnosta, taiteesta ja historiasta. Näitä asioita on nostettava enemmän esille Suomi-Bulgaria-seuran toiminnassa. Olemme ottaneet meille heitetystä pallosta kopin.

Ilahduttavan moni suomalainen lapsiperhe on varannut ensi kesäksi matkan Bulgarian Mustalle merelle. Tuo onkin lapsiystävällistä ja viihtyisää aluetta. Puitteet sekä rentouttavalle rantalomalle kuin puuhakkaalle aktiivilomalle löytyvät, vieläpä kohtuulliseen hintaan.

Talven kylmä rintama hipaisi Sofiaakin. Sofiassa värjöttelivät kuulemma kovissa pakkasissa samaan aikaan kun Etelä-Suomessa elohopea putosi -26 asteen vaiheille. Lumen ei pitäisi olla Bulgariassa mikään uusi asia, mutta niin vaan liikenne takkuili. Pitääkö suomalaisten käydä näyttämässä mallia, miten lentokentät ja moottoritiet pidetään talvella auki? Vähän tällainen kuva jäi sikäläisiä olosuhteita hyvin tuntevan naapurinmiehen puheista…
Hyvää talvea kaikille lehtemme lukijoille ja muille Bulgarian ystäville!

Tapani Salonen
puheenjohtaja

ALKUUN
  Bulgariassa vaalivuosi:
Kansanäänestys ydinvoimasta – äänestysprosentti jäi 20,2:een

Kehitetäänkö Bulgariassa ydinvoimaa rakentamalla uusi ydinvoimala? Tästä kysymyksestä järjestettiin maassa tammikuun viimeisenä sunnuntaina kansanäänestys, maan historian ensimmäinen sitten vuoden 1944. Silloinhan kansanäänestyksellä kumottiin monarkia.
”Kyllä”, vastasi ydinvoimalle 60,66 % ja 37,96 % oli vastaan. Mielenkiintoisin prosentti oli kuitenkin äänestysprosentti. Se jäi 20,2:een eikä äänestyksen tulosta siten katsota velvoittavaksi. Ydinvoimakysymyksen ratkaisu siirtyy parlamentille. Ja uuden parlamentin vaalit taas ovat edessä kesällä.
Presidentti Rosen Plevneliev näki, että kansanäänestys oli äänestysprosentista riippumatta menestys ja kertoi yhteiskunnan poliittisesta kypsyydestä. Hän toivoi myös jatkossa kansanäänestyksiä. Pääministeri Bojko Borisovin mielestä kansanäänestys on ”hieno asia, mutta on paljon tärkeämpiäkin asioista kysyttäväksi kuin ydinvoima”. Hän suri myös äänestykseen tuhlattuja rahoja. Oppositiojohtaja Sergej Stanishev, BSP, huomautti hänelle sarkastisesti, että yksinkertai-sinta olisi, ettei järjestettäisi ollenkaan vaaleja, silloin niihin ei tuhlaantuisi levaakaan.

Ei ympäristöväki vastaan muut
Esitetty kysymys näyttää sinänsä yksinkertaiselta. Bulgarialainen ystävättäreni oli kuitenkin eri mieltä, ihmisillä ei ole riittävästi tietoa asiasta, hän kirjoitti.
Ryhdyin etsimään tietoa paikallisista tiedotusvälineistä netin kautta - ja käännyin samalle kannalle. Oikeastaan oli vaikeaa päästä selville, mistä asiasta tietoa olisi pitänyt olla. Vastakkain eivät näyttäneet olleen ydinvoimanvastustajat ja muut, kuten muissa Euroopan maissa tapaa olla, vaan vastakkain näyttivät olevan puolueet ja eri syistä.

Parlamenttivaalien koeäänestys?
BBC:n Bulgarian toimittaja oli useiden läntisten uutistoimistojen kanssa sitä mieltä, että kysymys oli lähinnä eräänlaisesta koeäänestyksestä heinäkuun parlamenttivaaleja ajatellen. Äänestystä oli vaadittu kansalaisaloitteella, jolla oli yli 770 000 allekirjoittajaa. BBC piti aloitetta sosialistien, BSP:n, masinoimana.
Puolueet antoivat kannattajilleen äänestysohjeita. Meglena Kuneva kehotti BNG:n kannattajia boikotoimaan äänestystä, hänen mukaansa sillä pyrittiin vain kääntämän huomio todellisista ongelmista. BSP kehotti äänestämään ”kyllä” ja hallituspuolue GERB äänestämään ”ei” – mutta ei ilmeisesti ydinvoimavastaisuudesta, vaan lähinnä valtapoliittisista syistä johtuen. GERB:in kannattajat kuuntelivat johtoaan huonommin kuin BSP:n, sillä uurnille menneistä GERB:in kannattajista kolmannes äänesti ”kyllä”. Eli siis samoin kuin BSP:n kannattajista 95 %. Äänestäneistä 34 % ilmoitti kannattavansa BSP:tä, 24% GERBiä; muitten puolueitten kannattajia kävi uurnilla yksinumeroinen määrä kutakin.

Energian hinta ja ydinvoimavaihtoehdot
BSP vetosi edullisempaan energiaan, kun se kehotti äänestämään ”kyllä”. Sähkön hintaa korotettiin viime heinäkuussa 13 %, mutta määrä havainnollistui muuttumalla levoiksi vasta talvella, kun ilmat kylmenivät.

Kozloduin ydinvoimalan neljä reaktoria suljettiin aikoinaan EU-jäsenyyden ehtona. Bulgaria oli aiemmin tuottanut ydinsähköä runsaasti yli oman tarpeen ja saanut sen myynnistä mukavasti vientituloja. Nyt vienti on vähentynyt, kun toiminnassa on enää kaksi reaktoria. Niiden 2017 ja 2019 päättyvien kausien jatkomahdollisuuksien selvittämisestä tehtiin vuosi sitten sopimus venäläis-ranskalaisen konsortion kanssa. Esillä on ollut myös mahdollinen uusi yksikkö.

Belenessä oli neuvostoliittolaisten rakentama voimala lähes valmiina, mutta työ keskeytyi v. 1992. Sittemmin korjauksesta ja uuden reaktorin rakentamisesta on tehty erilaisia sopimuksia sekä edellisten että myös nykyhallituksen toimesta, mutta työt ovat aina välillä keskeytyneet eri syistä. Nyt työt ovat olleet pysähdyksissä vuoden verran. Äänestystä vaatineilla oli toiveena rakennustöiden jatkaminen.

20 % - vähän vai paljon?
Miksi äänestysprosentti jäi niin alhaiseksi? Oliko äänestäjien vaikea muodostaa mielipiteensä ydinvoimasta? Passivoiko asian puoluepolitisoituminen?
Netissäkin keskusteltiin äänestysprosentista. Sega-lehden toimittaja piti mm. huonoa säätä yhtenä syynä alhaiseen äänestysprosenttiin, mutta asiaa kommentoitiin kertomalla, että päivä oli kaunis tammikuinen päivä. Toimittaja kirjoitti, että äänten oston perinne ei jatkunut näissä vaaleissa. Kommentoija vastasi, että kyllä-puolen äänten ostosta ei näkynyt merkkejä, mutta ostiko joku äänestämättömyyttä? Myös äänestyspaikkojen puutetta valiteltiin.
Ulkomaillakin äänestettiin presidentinvaaleja vaisummin. Joku, jolla oli sukulaisia ulkomailla, oli listannut, että äänestyspaikkoja oli eri maissa vähemmän kuin presidentinvaaleissa. Espanjassa asuvat sukulaiset olivat kertoneet, että maassa oli vain yksi äänestyspaikka eivätkä ihmiset olleet tienneet ilmoittautua äänestäjiksi, koska mahdollisuudesta ei juuri tiedotettu. Helsingin lähetystössäkään ei äänestetty, koska ilmoittautuneita oli vain kaksi ja äänestyspaikan avaamisen rajana oli 20. Ulkomailla äänestäneiden enemmistö äänesti ”ei”.

Harkitusti äänestämättä
Tiedon puutteesta valittanut ystävättäreni ei äänestänyt, vaikka hänellä oli selkeä mielipide asiasta. Hän ei halunnut uutta ydinvoimalaa, mutta äänestämättä jättäminen oli eräänlainen taktinen valinta. Jos äänestysprosentti jäisi matalaksi, asia ei etenisi sellaisessakaan tapauksessa, että kyllä-äänet voittaisivat, hän järkeili. Energian hinta on noussut, mutta maa on edelleen omavarainen ja Kozloduin nykyiset reaktorit mahdollistavat jopa vientiäkin. Siihen mennessä kun niistä aika jättää, voidaan uusien ympäristöystävällisempien energiamuotojen kehittämisessä olla jo edistytty niin pitkälle, että ne ovat hyvä vaihtoehto, hän kirjoittaa. Sillä ydinjäteongelmat ja mahdollisten onnettomuuksien ympäristövaikutukset pelottavat.

Sähkömielenosoituksia
Pari viikkoa äänestyksen jälkeen maassa virisi mielenosoitusaalto kallista sähkönhintaa vastaan. Tätä kirjoitettaessa (15.2.) se jatkuu viidettä päivää. Valtiolta on vaadittu sähköyhtiöiden toiminnan parempaa kontrollointia. Yhtiöt ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa.

Ritva Särkisilta
Lähteitä: Sega, Dnevnik, BBC, Worlds Nuclear News, Novini, Novinite, Duma, Bulgarian News Agency, Wikipedia, ym.


ALKUUN
 Talousennuste Bulgarialle vuonna 2013
 
  Bulgaria   Suomi  Kreikka
 Bkt:n kasvu:  1,9 % 1,2 % -1,8 %
 Budjettitasapaino
(% bkt:sta)::
-1,8 -0,9 -5,4
 Inflaatio: 2,6 % 2,5 % 0,2 %
 Väestö:  7,3 milj.  5,4 milj.  11,4 milj.
 Bkt/asukas*  USD 13 930  USD 40 100  USD 25 030

* Ostovoimakorjattu bruttokansantuote

”Käytännöllisesti katsottuna ainoina EU:n jäsenmaiden joukossa bulgarialaiset suhtautuvat yhä suurella innostuksella Euroopan ongelmalliseen klubiin. […] EU pitää yllä painetta maan modernisointiin tähtäävien uudistusten aikaansaamiseksi. Erityisesti halutaan valloillaan riehuvan korruption kitkemistä yhdessä Euroopan köyhimmistä maista. Parlamenttivaalit on määrä järjestää vuonna 2013. Keskustaoikeistolainen Bulgarian kansalaiset Euroopan kehityksen puolesta on niiden jälkeenkin maan johtava poliittinen puolue.”
I.S.

Lähde: Kauppalehti Option ”Maailma 2013” –vuosilehti yhteistyössä brittiläisen ”The Economist”-talouslehden kanssa, ss. 52-54.

ALKUUN

 Kaunis, mutta surullinen tarina lähihistoriasta

Naisen elämäntarina, samalla läpileikkaus Bulgarian lähihistoriaan; persoonallisen näkökulman kautta, runollisesti ja kekseliäästi visualisoiden – näin voisi lyhyesti luonnehtia DocPoint-festivaaleilla tammikuussa esitettyä Youlian Tabakovin filmiä Tzvetanka.
Tarina on Tabakovin isoäidin, Tzvetankan ääni kertoo sitä filmin taustalla.
Tzvetanka Goševa syntyi varakkaaseen, yläluokkaiseen perheeseen Kjustendilissa 1926 ja eli turvatun lapsuuden. Perhe oli vakuuttunut kielitaidon tärkeydestä ja lähetti tyttären amerikkalaiseen kouluun. 1939 alkaneet Sofian pommitukset päättivät nuoruuden.
Kun rauha saatiin ja partisaanit laskeutuivat vuorilta kaupunkeihin, tuli uusi komento. Alkoivat myös toisinajattelijoiden puhdistukset ja Tzvetankan isä vangittiin. Tyttö jatkoi kouluaan ja 8. luokalla hänet – taustasta huolimatta – valittiin pitämään parhaan oppilaan jäähyväispuhe koululleen. Ja taustasta huolimatta hänelle annettiin myös lupa opintoihin Sofian yliopistossa. Ei tosin lääketieteellisessä tiedekunnassa, jonne hän itse olisi halunnut, vaan filologisessa englantia opiskelemassa. Sitkeä tyttö onnistui kuitenkin saamaan lääketieteen opiskelupaikan, kun eräs tuttava keskeytti tiedekunnassa opintonsa.
Tzvetanka avioitui opiskelutoverinsa kanssa, mutta antaa ymmärtää, ettei varsinaisesti rakkaudesta. Omista lapsistaankaan hän ei puhu juuri mitään, edes lukumäärää ei mainita. Lapset monikossa mainitaan vain, kun hän kiittää äitiään avusta lastenhoidossa. Syntymäperhe tuntuu olevan avioperhettä tärkeämpi. Siihen on vaikuttanut varmaankin perheen traumaattinen kohtalo. Omaisuus menetettiin, isä vietti viisi vuotta leirillä ja pääsi pois vasta, kun oli kuolemassa syöpään. Omaa äitiään Tzvetanka sanoo läheisimmäksi ystäväkseen.

Läheisiä ystäviä ei ehkä siksikään ole, että puheitaan uudessa järjestelmässä pitää varoa. Mieskin liittyy Kommunistiseen puolueeseen. Syntymäperheen lisäksi tärkeintä on ura – tai oikeammin lääkärin kutsumus, hänestä tulee anestesiologian ja endokrinologian erikoislääkäri. Tzvetanka sanoo rakastaneensa potilaitaan. Esimies vie omiin nimiinsä hänen artikkelinsa; sairaalan johto ei ryhdy mihinkään toimiin, kun Tzvetanka ehdottaa parannuksia ulkomaisten opintomatkojensa jälkeen – mutta siltikin, työ tuntuu olevan keskeisin elämän sisältö.

Marraskuun 10. päivän 1989, sosialistisen vallan kaatumisen päivän Tzvetanka kokee riemullisena. Ironista on, että se on samalla hänen oma viimeinen työpäivänsä ja odotuksia valoisammasta tulevaisuudesta on paljon. Vanhemmat rehabilitoidaan – mutta oikeastaan muuta myönteistä hän ei näe. Vallassa istuvat hänen mielestään samat ihmiset kuin ennenkin, ahneet, omanvoitonpyyteiset. – Meillä ei ole valtiomiehiä, vain poliittisia pelureita, hän summaa pettyneenä tuntemuksensa.

Tzvetanka sairastuu, ja sairaalassa hän kohtaa saman ahneuden ilmapiirin, lääkäreille tärkeintä on raha ja oma etu, potilaat ovat toisella tai oikeastaan vasta kolmannella sijalla, hän suree. 2009 Tzevtanka kuolee sokeutuneena.
Tabakovin filmi kirvoitti DocPoint-yleisöstä spontaanit applodit – eikä aiheetta. Filmi oli upeasti ja kekseliäästi visualisoitu, etenkin kun ottaa huomioon, että vanhan naisen elämäntarinaa ei voitu juurikaan kuvittaa aidoilla dokumenteilla. Hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan kuvataan viitteellisesti sijaisnäyttelijän kautta. Tzvetanka itse esiintyy runollisissa performansseissa, nuoruuden teatteri-innostus ja älykkään naisen ennakkoluulottomuus näkyvät niissä.

Filmi on tehty yhteistyössä ruotsalaisten kanssa, hatunnosto ruotsalaisille, jotka aiemminkin ovat olleet mukana turvaamassa korkeatasoisten bulgarialaisten filmien tekoa.

Tzvetankan ensi-ilta oli Leipzigin dokumenttifilmifestivaaleilla ja se tullaan esittämään tänä vuonna mm. New Yorkin modernin taiteen museon MoMAn kansainvälisen filmifestivaalin ohjelmassa.

Ritva Särkisilta
ALKUUN
 Juutalaisten kohtalo yhdisti Suomea ja Bulgariaa

Toisen maailmansodan aikaisesta juutalaisvainosta, holokaustista, on kirjoitettu paljon. Nostaisin esille FT Antero Holmilan tuoreen teoksen Holokausti. Tapahtumat ja Tulkinnat (2010).

Mitä erikoisimmissa yhteyksissä löytyy samankaltaisuuksia Suomen ja Bulgarian välillä. Toisen maailmansodan aikana toteutetussa juutalaisten joukkotuhossa, holokaustissa, monet maat molemmin puolin jakolinjoja ryvettyivät ummistaessaan silmänsä saksalaisten tekemiltä kauheuksilta tai peräti avustaessaan niissä.

Valtavia juutalaisyhteisöjä eri puolilta Eurooppaa ajettiin tuhoon. Salonikan (Thessaloniki) juutalaisväestön tuhoaminen on esimerkki näistä kauheuksista Bulgarian lähialueilla. Euroopassa oli keskitysleirien verkosto, josta osa toimii nykyään museona ja todisteena jälkipolville. Suuria määriä ihmisiä kuljetettiin tuhottaviksi juutalaiskysymyksen ratkaisemiseksi. Leireillä ehdittiin tappaa noin 6 miljoonaa juutalaista.

Suomi ja Bulgaria onnistuivat suojelemaan juutalaisiaan vainoilta ajan henkeen ja ympäröiviin olosuhteisiin nähden hämmästyttävän hyvin. Suomesta luovutettiin kahdeksan juutalaista. Luku ei ole suuri, mutta jälkeenpäin ajatellen siinä oli tasan kahdeksan luovutettua liikaa. Pääministeri Jukka W. Ragnell totesi saksalaisten luovutuspyyntöön päättäväisesti, ettei Suomella ole mitään juutalaiskysymystä, "Wir haben keine Judenfrage". Suomi piti kiinni omista juutalaisistaan. Suomeen muualta saapuneet juutalaispakolaiset olivat asia erikseen.

Kirjassaan Holokausti, Holmila kuvaa tuon ajan tapahtumia Bulgariassa. Koko sodan ajan Bulgaria vastusti saksalaisten vaatimuksia juutalaisten luovuttamiseksi. Väitetään, että sodan päätyttyä Bulgariassa oli jopa enemmän juutalaisia kuin ennen sotaa, mikä oli täysin poikkeuksellista tuohon aikaan Itä-Euroopassa.

Suomen tapaan Bulgaria suojeli juutalaisväestöään, mutta sinne vainoja paenneiden juutalaisten tilanne oli erilainen. Bulgaria ei katsonut tehtäväkseen suojella maahan muualta saapuneita juutalaispakolaisia. Kuin ihmeen kaupalla Bulgariassa antisemitismi ei saanut julkisesti suurta kannatusta. Toisin kuin muut Saksan liittolaiset, Bulgaria pidättäytyi julistamasta sotaa Neuvostoliitolle.

Suomen ja Bulgarian toiminnasta juutalaisvainoissa voidaan löytää samankaltaisuuksia. Molemmat maat pyrkivät turvaamaan oman maansa juutalaisväestön säilymisen, mutta suhtautuivat suuremmalla välinpitämättömyydellä muualta tulleisiin juutalaispakolaisiin. Suomessa oli muutama tuhat juutalaista, jotka olivat hyvin yhteiskuntaan integroituneita. Pakolaisina tulleita oli noin 350 henkilöä. Bulgaria luovutti keskitysleireille joidenkin arvioiden mukaan noin 14000 juutalaista miehittämiltään Makedonian ja Traakian alueilta. Suomen ja Bulgarian toimintatapa oli samansuuntainen, mutta mittakaava täysin erilainen.

Viime aikoina juutalaisvainot ovat olleet paljon esillä televisio-ohjelmissa ja kirjallisuudessa. Yksittäisiä tietoja joukkotuhonnasta oli tihkunut sodan pitkittyessä, mutta lopullisesti juutalaisvainon kauheus ja laajuus paljastuivat Neuvostojoukkojen ja Länsiliittouman joukkojen miehittäessä Itä-Euroopan alueita ja Saksaa. Monilla keskitysleireillä miehittäjiä tervehdittiin vapauttajina. Alkoi syyllisten jäljittäminen ja vastuuseen saattaminen. Yksi taitavimmista operaatioista oli Adolf Eichmannin nappaaminen Etelä-Amerikasta ja tuominen Israeliin tuomittavaksi. Tuomion täytäntöönpano varmasti lievitti koko kansakunnan kollektiivista tuskaa, joskaan se ei kyennyt pyyhkimään pois juutalaisten kokemia kauheuksia ja menetyksiä. Tuon kansan huulilta voi lukea sanat: "Ei koskaan enää."

Tapani Salonen

ALKUUN
 Kaksi naista

Evtimka Demireva, bulgarialainen romaninainen poseeraa katukulttuurilehti Ison Numeron kannessa. Neljän lapsen äiti oli miehineen Suomessa viime vuonna pulloja keräämässä ja marjoja poimimassa. Muotisuunnittelija-valokuvaaja Sanna Saastamoinen-Barrois puki hänet suunnittelemaansa Kota-takkiin ja kuvasi hänet siinä. Molemmat naiset ovat samanikäisiä, mutta heidän elämäntilanteensa ovat kovin erilaiset, kuten lehdessä kerrotaan.
Kuvausta edellisenä yönä Saastamoinen-Barrois oli valvonut pitkään ja etsinyt netistä tietoja romanien tilanteesta Euroopasta. –Keskustelut olivat täynnä vihaa näitä ihmisiä kohtaan, hän sanoo.
Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry, ja sitä myydään kaduilla.

RS

ALKUUN
 Rakastettu näyttelijä Todor Kolev kuollut

Yksi Bulgarian rakastetuimmista näyttelijöistä, koomikoista ja talk show-isännistä Todor Kolev kuoli 73-vuotiaana.

Hän oli syntynyt Shumenissa, Koillis-Bulgariassa elokuun 26 päivänä 1939.
Kolev valmistui Kansallisesta teatteri ja elokuvataiteen akatemiasta vuonna 1965. Hän työskenteli Smoljanin, Shumenin, Plovdivin ja Sofian teattereissa.
Hän on esiintynyt myös yli 30 elokuvassa, joista osa on ollut vertauskuvallisia Bulgarian kommunismin aikaista populaarikulttuuria.

Kommunismi aikana hänet myös karkotettiin Sofiasta Sliveniin vitsin "Kolme Toshkoa" takia, joka nauratti bulgarialaisia, koska kyseessä oli silloinen kommunistijohtaja Todor Živkov, klovni Toshko Kozarev ja hän itse. Toshko on diminutiivimuoto Todorista eli ns. kutsumanimi.
Todor Kolev toimi neuvonantajana Bulgarian Ottawan suurlähetystössä vuosina 1992-93. Sen jälkeen hän oli talk show isäntänä Bulgarian TV:n ohjelmassa "Miten saavutamme ne..."
("Ne" viittaa USAhan ja länsimaihin yleensä).

Vuonna 2011 Bulgarian näyttelijäunioni palkitsi hänet Ikaros-palkinnolla hänen elämäntyöstään kulttuurin saralla.

Mikki Lehessalo
Lähde:Novinite 15.2.2013
ALKUUN
 Turun Bulgaria-seuran Nuuttijuhlat

Turun Bulgaria-seura järjesti 19.1.2013 perinteisen Nuuttijuhlan ravintola Werkahovissa. Osanottajia oli kaksikymmentäkuusi. Viihdyttäjinä toimi tuttu muusikkopariskunta hanuria soittaen ja laulaen. Lopuksi lauloimme yhteislauluja.
Saimme nauttia arpajaisista ja mielenkiintoisista puheista. Kaksi seuran jäsenistä omistaa kukin talon Bulgarian maaseudulla. Kuulimme, minkälaista siellä on asua suomalaisena. Kuulosti hyvin erilaiselta kuin mökkeily Suomessa. Toivottavasti saamme heiltä kertomuksen myös seuraavaan lehteen.
Turun Bulgaria-seura järjestää 2.3. 2013 vierailun Tampereen Työväenteatteriin. Lähden itsekin mukaan. Kyseessä on operetin klassikko, suosittu Kreivitär Mariza.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Surva Kukeri festivaali alkoi Pernikissä

Bulgarian laajin ja vaikuttavin tapahtuma - Kukeri, Surva festivaali alkoi jo 22. kerran Pernikissä, Länsi-Bulgariassa.
Satoja kukereita otti osaa rakastettuun kansanperinteeseen, jonka juuret juontavat aina traakian aikaan.
Yhdessä useiden ulkomaisten kulttuurifestivaaliedustajien kanssa osanottajia oli tämän vuoden Surva festivaalissa noin 6100.
Hellä oli kulkue Pernikin keskustassa sekä lauantaina että sunnuntaina (2. ja 3. helmikuuta).
Surva festivaali on ehdolla Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, jonka käsittely on juuri vireillä. Unoscon edustajia oli myös tapahtumassa, samoin kuin useita diplomaatteja Sofiasta.
Kukeri riitti suoritetaan Bulgariassa joulun ja paaston välisenä aikana. Miehet pukeva eläinten naamarit tai vastaavat ja kävelevät ja tanssivat pelästyttäen pois pahat henget ja antaen hyvän sadon, terveyttä, hedelmällisyyttä ja onnea.
Eräillä seuduin Kukerin vyötäisille kiedotaan vaskikelloja, mitä isompia sen hedelmällisempi. Kellovyön kantajan tulee olla erityisen raavas mies, sillä kellot painavat todella paljon.
Vastaavia rituaaleja löytyy myös Romanian, Serbian, Italian ja Espanjan alueilta.
Surva-festivaali, joka pidettiin ensi kerran 1966, perustuu Bulgarian kansanperinteisiin ja on suurin kulttuurikarnevaali Bulgariassa ja koko Balkanilla.
Se järjestetään yleensä tammikuun viimeisenä viikonloppuna, mutta tänä vuonna se siirrettiin viikolla myöhemmäksi koska ydinenergian kansanäänestys oli juuri silloin.

Mikki Lehessalo
Lähteet: Novinite, Wikipedia
ALKUUN


ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN