BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2013

Bulgarian Viesti 2/2013 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Ajatuksia matkalla Sofiaan, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Bulgarialainen elokuva otti syleilyynsä, puheenjohtaja Tapani Salonen
Ratkaiseeko Bulgarian vaalitulos maan talousongelmat? TS
Kirilin ja Metodin päivä, A.K.
Mielenosoituskevään kylvö itämään, Ritva Särkisilta
Rakennuspulmia taivaassa, Ilkko Suvilehto
Rytmisen voimistelun Maailman Cup Pesarossa Italia 26.-28.4.2013, MLL
Syksyllä luentosarja Bulgariasta, Ritva Särkisilta
Google Street View Bulgariassa, Mikki Lehessalo
Humanitaarinen apu oltava nopeaa, koordinoitua ja tehokasta, Tapani Salonen
Satiiri 70-luvulta, R.S.
Bulgarialainen tennissensaatio, Mikki Lehessalo
Krali Marko ja Kalevala – pienten kansojen suuret kertomukset, Eero Suvilehto
Ulkomaalainen Чужденецът The Foreigner, Mikki Lehessalo
Traakien leipäviljaa voi maistaa Veliko Tarnovossa, R.S.
Euroopan golf turnaus Bulgariassa, Mikki Lehessalo
Suurlähettiläs kävi kylässä, Erkki Rantanen
Nokkonen on ykkönen, R.S.



Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.

 

  Ajatuksia matkalla Sofiaan

Olen menossa Sofiaan 18. - 26.5.2013. Isäni, Bulgarian kirjallisuuden dosentti Eero Suvilehto, on kutsuttu pitämään siellä avajaispuhe Kolmannessa kansainvälisessä Bulgarian tutkimuksen kongressissa 23. - 26.5. Haluan olla läsnä tuossa tilaisuudessa. Ennen matkaa paneudun yleistilanteeseen Bulgariassa. Minulta on kyselty, onko Bulgariaan turvallista mennä tällä hetkellä.

Helmikuun tapahtumat mielenosoituksineen, polttoitsemurhineen ja hallituksen eroamisineen olivat minulle epäselviä. Mistä oli kyse? Yritän ymmärtää tilannetta paneutumalla suomen-, englannin- ja bulgariankieliseen lehdistömateriaaliin internetin kautta. Saan sen käsityksen, että Bulgaria on, toisin kuin Portugali, Espanja ja Kreikka, elänyt suu säkkiä myöten viimeiset 16 vuotta, eikä ole haalinut valtionvelkoja. Borisovin hallitus (2009-2013) on myös tehostanut veronkantoa kitkemällä veron-kiertoa. Palkkoja ja eläkkeitä ei ole nostettu vuoden 2008 jälkeen. Mielestäni on tehty hyvin vaikeita, mutta kestävämpiä ratkaisuja kuin ongelmien siirtäminen tulevaisuuteen lainoituksen avulla. Mikä taittoi kamelin selän?
Vaikka Helsingin Sanomien pääkirjoitus (28.2.2013) on hieno analyysi Bulgarian tilanteesta, kaipaan laajempaa näkökulmaa. Löydän vastauksia kysymyksiini Economist-lehdestä (19.6.2012). Lehden mukaan Balkanin maiden taloudet ovat aina olleet köyhempiä kuin Länsi- ja Pohjois-Euroopan maat. Ensimmäiset ovat menestyneet vain silloin, kun toisilla talouksilla on mennyt hyvin ja kärsineet näiden mukana. Nykyinen kriisi ei ole poikkeus. Balkanin siirtymätaloudet Albania, Bosnia, Bulgaria, Kroatia, Makedonia, Montenegro ja Romania kärsivät Economist-lehden mukaan eniten vuosien 2008-2009 maailmanlaajuisesta taantumasta.
Montenegron, Makedonian, Bulgarian ja Albanian tavaraviennistä 10 - 12 prosenttia suuntautuu Kreikkaan. Kreikan kriisi heikentää näin myös Bulgarian taloutta. Bulgariassa työttömyysluku on kuitenkin 12 prosentin luokkaa, mikä on puolta vähemmän kuin Serbiassa ja Kreikassa.

Tuloihin nähden suuret lämmitys- ja sähkökulut ovat jo yli kaksikymmentä vuotta olleet kipeä ongelma Bulgariassa. Nykyisessä systeemissä kolme ulkomaalaista sähköyhtiötä (yksi itävaltalainen ja kaksi tšekkiläistä) on monopoliasemassa omassa osassaan Bulgariaa, joka on jaettu kolmeen osaan. EU ei hyväksy tätä, vaan vaatii Bulgariaa vapauttamaan sähkömarkkinansa paremmin kilpailulle (Economist, 15.2.2013). Voi olla, että tämä alentaisi hieman sähkölaskuja, jotka ovat yllättäen kaksinkertaistuneet tänä talvena edellistalveen verrattuna.

En usko, että taloustilanne Bulgariassa muuttuu huomattavasti lähiaikoina, mutta olisi tärkeää, että kansalaiset kokisivat luottamusta vallanpitäjiin, uskoisivat näiden edistävän tarpeeksi yhteistä hyvää omaneduntavoittelun sijasta. Siihen tarjoutuu mahdollisuus seuraavissa vaaleissa, valitsemalla ja kaavoja rikkomalla.

Samanlainen luottamuspula saattaa koskea Bulgarian ortodoksikirkkoa, joka omistaa toiseksi eniten maata valtion jälkeen. Lehdistössä (New York Times, 7.3.2013; Economist, 22.2.2013) on spekuloitu, että kirkon johto on tehnyt hämäriä maakaup-poja ja hyötynyt henkilökohtaisesti. Kirkon johtajistosta huomattavan monella on ollut raportointi- ja ilmiantotyyppistä yhteistyötä kommunistikauden turvallisuuspalvelun kanssa. Kirkon hallinto ei näytä olevan kovin läpinäkyvää. Riittääkö nykyisen kirkon auktoriteetti hengellisen suunnannäyttäjän rooliin?
Välillä pidän suomalaista kirkkovaali ja –valtuusto – järjestelmää liiankin demokraattisena, mutta nähdessäni kansalaisten osallistuvan aktiivisesti yhteisten asioiden hoitoon, myös talousasioista päätettäessä, uskon sen olevan parempi vaihtoehto kuin sen puute. Poliitikot ja hengenmiehet on tarkoitettu hoitamaan edustamiensa ihmisten parasta, mutta ilman toimivaa keskinäistä ja ulkopuolista valvontaa sekä kilpailua, enkelikin muuttuu piruksi, oli yhteiskuntajärjestelmä tai organisaatioyksik-kö mikä tahansa.
Maassa, jossa Euroopan Komission raportin (mainittu Economist-lehdessä 4.4.2013) ja Eurostatin tutkimusten (mainittu Helsingin Sanomissa 5.5.2013) mukaan bulgarialaisista 49 % prosenttia väestöstä on vaarassa syrjäytyä tai joutua köyhyysrajan alle, voi hätä saada herkemmin yliotteen laillisuudesta. Maa on kriisissä, mutta toistaiseksi hallittavissa, kiitos demokratian. Diktatuurissa hallitsija olisi jo hypännyt dollarisalkkuineen lentokoneeseen ja etsinyt turvapaikkaa samanhenkisestä maasta, jättäen maansa kaaokseen ja ihmiset totutettuina ainoastaan noudattamaan käskyjä.

Ilkko Suvilehto

Jatkoa Sofiasta (sunnuntai 19.5.2013)
Bulgarian suurilevikkisin lehti, Telegraf, kirjoittaa 18.5.2013 erilaisista ajankohtaisista aiheista. Yksi etusivun otsikoista on ”Lesbot tiputtivat Bulgarian edustajat Euroviisu-finaaleista”. Kuvassa näkyy Krista Siegfrieds suutelemassa taustatanssi-jaansa.
Vakavampia aiheita on artikkeli, jossa kerrotaan, ettei sähkön hinnannousua tule. Sähkölaskujen sisältöä tullaan yksinkertais-tamaan ymmärrettävyyden parantamiseksi. Erilaisten hallinnollisten järkeistämiskeinojen kautta kuluttajien sähköhinnat tulevat olemaan säädyllisissä puitteissa. Sähkömarkkinoista tullaan vapauttamaan 46 prosenttia, kun taas säännöstellyiksi jää 44 prosenttia.

Kolmas otsikko kertoo nyrkkitappeluun johtaneista 15 kilometriä pitkistä rekkajonoista Bulgarian Turkinvastaisella rajalla. Bulgarialaiset rekkakuskit ovat estäneet jo kaksi päivä turkkilaisten rekkojen pääsyn Turkkiin protestiksi siitä, että turkkilaiset rajaviranomaiset hidastavat heitä tarkoituksellisesti ja asettavat erilaisia rajoituksia, vaikeuttaen huomattavasti bulgarialaisten kilpailukykyä.

Televisiosta näen ohimennen, kuinka pääkanavan studiokeskustelussa haastatellaan tulkin välityksellä tanskalaisvierasta rahan ja onnellisuuden suhteesta toisiinsa. Erään paljon julkisuutta saaneen amerikkalaistutkimuksen (Stevenson & Wolfers, mainittu Economist-lehdessä 16.12.2010) mukaan bulgarialaiset ovat tällä hetkellä surullisimpia maailmassa, vaikkeivät kuulu maailman köyhempään puoliskoon. Tutkimuksessa verrataan subjektiivista tyytyväisyydentunnetta suhteessa tuloihin per asukas. Tanskalaisvieraan mielestä rikaskaan ei voi olla onnellinen, jos ympärillä on paljon köyhyyttä ja kärsimystä.

Tiistai, 21.5.2013
Katson televisiosta Bulgarian vastavalitun eduskunnan virkaanastujaisia. Minulle tuntematon professori Konstantinov kommentoi, että ihminen sietää jopa nälkää, muttei epäoikeudenmukaisuutta. Kylläisenäkään ihminen ei sitä siedä.
Valittujen eduskuntaryhmien johtajien sanoista minulle jää parhaiten mieleen kansallismielisen Ataka-puolueen päämiehen Volen Siderovin sanat, joilla hän kehotti kansanedustajia laskemaan palkkaansa bulgarialaisen minimipalkan tasolle. Silloin nämä alkaisivat tosissaan tehdä töitä kansan elintason nostamiseksi. Hänen Ataka - puolueensa ei ollut halukas liittymään kaavailtuun hallitukseen sosialisti-puolue BSP:n ja turkkilaispuolue DPS:n kanssa, jotka tulevat nähtävästi hallitsemaan Bulgariaa seuraavat neljä vuotta.

IS

ALKUUN
 Bulgarialainen elokuva otti syleilyynsä

Euroopan komissiolle kiitokset Eurooppalaisen elokuvan viikon järjestämisestä. Huhtikuussa Kampissa esitetty bulgarialaisen ohjaajan Niki Ilievin elokuva ”Foreigner” (ulkomaalainen) veti salin ääriään myöten täyteen. Elokuva oli värikäs komedia.
Esityksen jälkeen kotiin lähti tyytyväisennäköistä väkeä. Iloiset ilmeet voi selittää osittain sillä, että elokuva oli hyvä, osittain sillä että bulgarialainen uusi elokuva on Suomessa harvinaista herkkua. Tällaisia elokuvia esitetään liian harvoin.

Seuran vuosikokous oli onnistunut. Vuosikokousasioiden käsittelyn jälkeen kuultiin suurlähettiläs Lubomir Todorovin alustus Bulgarian talous- ja poliittisesta tilanteesta, ja käytiin mielenkiintoinen yleisökeskustelu. Vuosikokouksessa valittu seuran hallitus järjestäytyi 15. toukokuuta. Samalla linjasimme syksyn toimintaa: Tiiviimpää yhteistyötä keskusseuran ja mainioiden osastojemme välillä.

Paikallisosastot tekevät arvokasta työtä. Keskusseurassa pyritään löytämään uusia keinoja paikallisosastojen tukemiseen ja yhdessä näkymiseen. Haluamme nostaa osastoja enemmän suuren yleisön tietoisuuteen ja näkyville, esim. seuran nettisivujen kautta. Samoin koko seuran yhteiset neuvottelupäivät puolustavat edelleen paikkaansa illanviettoineen.

Odotan innolla syksyä. Bulgariaa esittelevä luentosarja, ”Tutustutaan Bulgariaan”, toteutuu syys-lokakuussa 2013. Paikka on Helsingin Suomenkielinen työväenopisto. Tilaisuudet ovat viitenä maanantaina peräkkäin, alkaen 9.9. Viimeinen luento on 7.10. Luvassa on rautaisannos tietoa Bulgariasta. Lisätietoa luentosarjasta löydät seuramme nettisivuilta.

Toivotan kaikille Suomi-Bulgaria-seuran jäsenille ja muille lehtemme lukijoille hyvää kesää!

Tapani Salonen
puheenjohtaja

ALKUUN
  Ratkaiseeko Bulgarian vaalitulos maan talousongelmat?

Energian hinnankorotukset laukaisivat alkuvuodesta laajoja protesteja Sofiassa ja Bulgarian isoimmissa kaupungeissa. Mielenosoitukset johtivat vähemmistöhallituksen eroon ja väliaikaisen virkamieshallituksen muodostamiseen. Perustuslain mukaisesti Bulgaria alkoi järjestää uusia vaaleja.
Uusien vaalien järjestäminen tähtäsi politiikan ja talouden ongelmien ratkaisemiseen. Mielipidetiedustelut ennakoivat voittoa keskusta-oikeistolaiselle GERB-puolueelle ja sosialistiselle BSP:lle. Äänestysaktiivisuutta painoi alas kansalaisten epäluottamus poliitikkoja kohtaan. Mielenosoittajat syyttivät hallitusta korruptiosta ja kansalaisten elintason laskusta.

Bulgarian parlamenttivaalit järjestettiin sunnuntaina 12.5.2013. Presidentti Rosen Plevneliev vetosi Bulgarian äänioikeu-tettuihin äänioikeuden käyttämiseksi. Äänestysprosentti jäi presidentin vetoomuksesta huolimatta alhaiseksi, 51,33 %.

Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan äänestys sujui hyvin, mutta vaalien uskottavuutta varjostivat väitteet vaalivilpistä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) julkilausuman mukaan vaalit käytiin kilpailun hengessä, perusoikeuksia kunnioitettiin ja vaalien järjestäminen hoidettiin hyvin. Kansalaisten luottamusta prosessiin söivät epäselvyydet ennakkovaalissa ja ennen vaalipäivää Sofian lähistöllä sijaitsevalta painotalolta löydetyt 350 000 väärennettyä vaalilippua.
Pääministeri Boiko Borisovin GERB-puolue nousi vaalien voittajaksi, mutta sen saama paikkamäärä supistui edellisistä vaaleista. GERB on saamassa hieman yli 30 % paikoista, sosialistit 27 %. Borisov pystyy muodostamaan hallituksen sosialistien tuella, mutta sosialistit valmistautuvat jo käymään omia hallitusneuvottelujaan. Oikeus- ja vapauspuolue sai 10,7 % äänistä, kansallismielinen Ataka 7,4 %.
Parlamenttiin nousee vain neljä puoluetta, koska muut eivät ylittäneet 4 %:n äänikynnystä. Molemmat ”pienet” puolueet ovat kieltäytyneet yhteis-työstä GERB:n kanssa. Todennäköisesti sosialistit, jotka ainoina lisäsivät äänimääräänsä ja joilla on parlamentissa nyt suurin edustajamäärä vuosiin, muodostavat hallituksen Oikeus- ja vapauspuolueen ja Atakan kanssa. Ko-koonpanoa kutsutaan nimellä programen kabinet. BBC:n Sofian kirjeenvaihtaja Nick Thorpe arvioi, että uskottavan liittouman muodostaminen ei tule olemaan helppoa.
Joidenkin arvioiden mukaan vaalitulos olisi omiaan lietsomaan levottomuuksia. Toisaalta laajat kansalaispiirit ymmärtävät, että hallituksenmuodostajalle pitäisi nyt antaa työrauha. Ellei hallitusta saada muodostettua, uusintavaali järjestetään syyskuussa. Vaalien tulos sellaisenaan ei merkitse helpotusta Bulgarian talouskriisiin. Avainkysymys on se, kuinka nopeasti uusi hallitus saadaan muodostettua, ja kuinka suuria rakenteellisia uudistuksia hallitus on valmis tekemään.
Parlamenttivaalien tulos ei poistanut poliittista epävarmuutta. Lähiviikot osoittavat, muodostetaanko toimintakykyinen hallitus vai meneekö Bulgaria uusiin vaaleihin. Sen jälkeen kun uuden hallituksen muodostavat puolueet pääsevät sopimukseen hallitusohjelmasta, voidaan alkaa odottaa uudistuksia ja niiden vaikutuksia politiikan ja talouden vakauttamiselle.

TS

Lähteet: BBC News Europe, Novinite, Iltasanomat

ALKUU
 Kirilin ja Metodin päivä

Kirilin ja Metodin, Bulgarian kielen- ja kulttuurinpäivää vietettiin 24.05.2013 Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Tilaisuus alkoi klo 16.00 slaavinkielisellä liturgialla ja jatkui kirkon kryptassa, jossa oli myös esillä Ivankan oppilaiden ikoninäyttely. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Kristina Kontkanen, Ivanka Kortzanova ja Anneli Kovanen. Tilaisuus oli vapaa kaikille ja sen tukijoina olivat mm. Suomi-Bulgaria-Seura ja East Ltd.
A.K.

ALKUUN
 Mielenosoituskevään kylvö itämään

Bulgarian kevät oli raju. Vaaleissa suuria muutoksia ei näkynyt, mutta neljännes annetuista äänistä meni parlamentin ulkopuolelle jääneille pienryhmille ja vähän yli 50 %:n äänestysaktiivisuuskin kertoi epäluottamuksesta puolueita kohtaan. Kevään kokemukset jäivät kuitenkin ihmisten mielissä itämään.
Vaalipäivänä tiedotusvälineiden nettisivuja selatessa jäin kuuntelemaan saksalaiskanava Deutsche Wellen katuhaastattelua Varnasta. - Parasta on nuorison lisääntynyt itseluottamus ja ymmärrys siitä, että kaivatut muutokset riippuvat nyt omista toimista, veti haastattelija tuntemuksensa yhteen.

Sähkön hinnankorotuksista alkaneet mielenosoitukset hulvahtivat yli koko maan, laajenivat yleiseksi protestiksi köyhyyttä ja korruptiota vastaan ja kaatoivat hallituksen.

Mielenosoituskevään keinojen rajuus yllätti. Polttoitsemurhayrityksiä oli seitsemän, neljä johti kuolemaan. Varnalaisen taiteilijan polttoitsemurha sai korruptiosta syytetyn kaupunginjohtajan eroamaan.

Pienillä palkoilla EU:n halvin sähkökin kallista
Muitakin muutoksia on tapahtunut. Ensimmäisenä sovittiin pienehköistä sähkönhinnan alennuksista.
Bulgariassa sähkö oli jo ennestään EU:n halvinta, ongelma ovat pikemminkin eläkkeet ja palkat, jotka myös ovat EU:n pienimmät - ja sähkön hintaan verrattuna moninkertaisesti pienemmät. Jos vertaa sähkön hintaa ja keskipalkkoja Suomessa ja Bulgariassa, niin sähkö on Suomessa tuplasti kalliimpaa, keskipalkka kahdeksankertainen.
Keskipalkka Bulgariassa on tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden osalta 778 levaa, ilmoitti kansallinen tilastotoimisto vaalien alla. Tämä taso ylittyi kuitenkin vain viidellä alueella, sillä alueiden välillä on melko suuria eroja. Sofiassa keskipalkka oli 1176 levaa eli kaksinkertainen moneen alueeseen verrattuna. Ja keskipalkka peräti 23 alueella oli laskenut vuodesta 2012. Lasku alkoi näkyä tilastoissa jo viime kesänä.
Hallitus oli jäädyttänyt palkat ja eläkkeet 2008. Väliaikaisen hallituksen talousministeri näki 2014-16 budjetin julkistamisen yhteydessä, että julkisella puolella nousua ei nytkään ole näköpiirissä, jäädytys pääosin jatkuu, mutta vähimmäispalkka nousee 350 levaan (n. 175 e).

EU-tuomioistuin pelotteena
Eläkeläisten järjestö ilmoitti haastavansa valtion EU-tuomioistuimeen alhaisten eläkkeiden vuoksi ja alkoi kerätä allekirjoituksia. Eläkeläisten enemmistö saa 200 levan kuukausieläkettä, mikä alittaa 236 levan virallisen köyhyysrajan, kertoi järjestön edustaja. Sittemmin väliaikainen hallitus päätti korottaa eläkkeitä huhtikuun alusta keskimäärin 9 %:lla ja nostaa minimi-eläkkeen 300 levaan. Maksimieläke on 1500 levaa.

Mutta missä ay-liike?
Maan ammatilliset keskusjärjestöt vaativat minimipalkan nostamista 310 levasta 340 levaan sekä hoitovapaakorvauksen korottamista. Varsin vaatimattomia tavoitteita.
ETUI:n, Euroopan ay-instituutin mukaan vain n. 20 % työssäkäyvistä kuuluu ammattijärjestöihin. EAY:lla, Euroopan ammatillisella yhteisjärjestöllä, jonka jäseniä mm. kaikki suomalaiset keskusjärjestöt ovat, on Bulgariassa kaksi jäsenjärjestöä, KNSB sekä Podkrepa. Eroja on lähinnä koossa ja historiassa. KNSB, jonka jäsenmäärä on 2-3-kertainen Podkrepaan nähden, rakentui sosialistisen ajan ay-järjestön pohjalle, Podkrepa taas syntyi 1989-opposition piiristä ja profiloitui alussa erityisesti turkkilaisten kansalaisoikeuksien puolustajaksi. Lisäksi on joitakin erillisiä, keskusjärjestöihin kuulumattomia järjestöjä. KNSB ja Podkrepa pystyvät yhteistoimintaan, mutta niiden välit em. erillisiin järjestöihin eivät aina ole kovin lämpimät. Järjestöjen sivuilta löytyy lähinnä kannanottaja, ei niinkään tietoja toimista.
Paitsi että ay-liike on hajanainen ja heikko, jäsenmääräkehitys on lisäksi ollut laskeva – ei vain sosialismin ajan 100-prosentista, vaan myös 1990–luvulta lähtien. ETUI analysoi syiksi sellaisten teollisuudenalojen hiipumisen, joilla ay-liikkeellä oli ennen vaikutusvaltaa, valtion vähäisen merkityksen maan taloudessa sekä pienyritykset, joissa järjestäytyminen ei ole aina ongelmatonta.

Ja 12,4 %:n työttömyyskin vaivaa.
Miksei työpaikkoja sitten synny, ei omilla eikä ulkomaisilla pääomilla? Ainakaan kysymys ei ole työvoimakustannuksista. Tilastojen mukaan Bulgariassa työn teettäminen yksityissektorilla maksaa työnantajalle sivukuluineen 3,5 euroa tunnilta, teolli-suudessa se on vieläkin halvempaa, 2,9 e. Vastaavat suomalaisluvut 33,1 e ja 33,8 e. Ainakin ongelmia on ostovoiman kanssa. Ja ulkomaiset sijoittajat ovat valittaneet myös hallitusten politiikan ennakoimattomuutta ja muuta epävarmuutta, vaikka verokohtelu onkin yrittämistä suosivaa.

Maailman suurin ryöstö
Mielenosoituksissa vaadittiin korruption ja mafian laittamista järjestykseen. Nettilehtiä selatessa uutisia väärinkäytöksistä kiinnijääneistä näkyy jatkuvasti. Näitä uutisia on jatkunut jo parisen vuotta, kun EU on vaatinut oikeuslaitokselta tiukempaa suhtautumista myös vallan huipulla olevien rikoksiin.
Urakka on kuitenkin iso. Mafialla on taloudessa ja politiikassa kaikesta päätellen merkittävä rooli. Alkuna sille oli, kun 1990-luvun alussa ennen valtiolle kuuluneet omaisuusmassat siirtyivät uusiin taskuihin kansan ulottumattomiin. Maailman suurimmaksi ryöstöksi sitten toisen maailmansodan kutsui BBC:n Balkanin kirjeenvaihtaja Misha Glenny McMafia -kirjassaan niitä omaisuuden siirtoja, joita entisissä sosialistimaissa tapahtui vallanvaihdon jälkeen.
Pienet palkat ovat johtaneet siihen, että korruptio on yleistä myös tavallisen kansan tarvitsemissa palveluissa ja lahjuksia vaaditaan yleisesti mm. terveydenhuollossa.

Liikaa EU-kuuliaisuutta
Kotimaisissa ja ulkomaisissa kriisianalyyseissä syvenevästä köyhyydestä on syytetty myös EU-kuuliaista hallitusta, joka liian tarkkaan on noudattanut Maastrichtin sopimuksen vaatimuksia. Valtion talous on kunnossa, kansalaisten ei.
Saksalainen Der Spiegel oli haastatellut Ivan Krastevia, bulgarialaista politiikan tutkijaa. Krastev luetteli talouslukuja, joilla maa voi ylpeillä, mutta jotka ovat syösseet neljäsosan kansasta elämään köyhyysrajan alapuolella. Hän ennakoi vastaavanlaisia kansannousuja myös muihin ”periferian maihin”.

Vasaroita tarvitaan
Presidentti Plevneliev esitti polttoitsemurhien lisääntyessä kaikille maan kirkkokunnille kolmen päivän yhteistä esirukous-aikaa, jonka ne hyväksyivätkin. Samoihin aikoihin luin Novinite-uutistoimiston sivuilta nuoren naisen, Galja Belevan, blogikolumnin, jonka raikas ajattelu ihastutti. Vaikka ihmettä maassa todellakin tarvittaisiin, se mitä maa nyt kaipaa, ei ole rukousta, vaan vasaroita (ne molitva, a motika), kuten hän otsikoi. Tarvitaan työtä. Kaikki toimet pitää suunnata työpaikkojen luomiseen ja pienten kaupunkien elvyttämiseen, joissa ihmiset voivat huonosti. Itsemurhat olivat hätähuutoja siitä, että ei ole työtä, ei elantoa eikä toivoa normaalista elämästä. Tarvitaan myös uskoa, tietysti, mutta ensisijassa nyt kysymys on hengissä pysymisestä, Beleva kirjoitti.


Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Rakennuspulmia taivaassa

Lentäessäni Pariisista Helsinkiin 24.3.2013 vierustoverini, riski ja pitkä mies kuusissakymmenissä avasi keskustelun tarjoamalla bulgarialaisia makeisia. Hän sanoi olevansa lähtöisin Suomesta, mutta pitävänsä itseään nykyään bulgarialaisena.

Alkuhämmästykseni jälkeen esittelin itseni. Mies oli viisikymppisenä nainut kolmekymppisen bulgarialaisnaisen ja nyt heillä on kaksi teini-ikäistä tytärtä. Koko perhe asuu rakennuttamassaan omakotitalossa kylässä lähellä Burgasin kaupunkia. Hän oli myynyt kaiken omaisuutensa Suomessa ja muuttanut Bulgariaan. Sanoi, ettei Suomessa ole käytännössä mitään jäljellä.

Mies oli taustaltaan yrittäjä ja vaikutti omaavan laajat tiedot rakennusalalta. Keskustelimme siitä, kuinka Bulgariassa kosteuseristäminen on todennäköisesti vielä alkuvaiheessaan. Bulgariassa on trendinä kerrostalojen ulkoseinien lämpöeristäminen styroksi-tyyppisellä pinnoitteella. Valtio tukee toimintaa halvoilla lainoilla energia-säästöjen toivossa. Mies kertoi valaisevan esimerkin anoppinsa neljä vuotta vanhasta kerrostalosta, jossa oli alkanut haista omituiselta. Suomalainen vävypoika oli tullut katsomaan tilannetta, painanut sormensa ulkoseinään ja todennut sen uppoavan kosteaan massaan. Syynä oli hänen mielestään se, että styroksin ja sen päälle tehdyn rappauksen välissä ei ollut kosteuseristekerrosta, mitä Suomessa todennäköisesti käytettäisiin. Vävy oli revityttänyt ulkoseinän eristeet ja tehnyt oikeaksi näkemänsä.

Toinen hänen huomionsa oli, että kun hän oli etsinyt kylpyhuoneen eristemassaa vuonna 2006, ei hän ollut löytänyt sellaista koko Burgasin kaupungista. Lieneekö niin, että edelleenkin tehdään niin kuin Suomessa useampi vuosikymmen takaperin, että sementin päälle tehdään suoraan laatoitus? Jos Suomessa puhutaan muhivasta home- ja kosteusriskistä, niin mikä lienee tilanne Bulgariassa? Vaikka sanotaan tiedon lisäävän tuskaa, päätin paneutua hieman ulkoseinien eristämisproble-matiikkaan internetin kautta. Tulin siihen johtopäätökseen, että kyseisen anopin talon ulkoeristystä oli alun perin ollut tekemässä kokematon ja kokonaiskuvaa hallitsematon suorittaja. Materiaalien ja tekemisen vaiheiden suhteen on tiedettävä monta yksityiskohtaa. Suomalaismies sanoikin minulle lentokoneessa, että bulgariassa moni, joka kykenee pitämään vasaraa kädessään pitää itseään rakennusmestarina. Internetistä saamani tiedon perusteella oletan myös, ettei isokaan suorittajafirma halvimpine hintoineen ole välttämättä tae hyvästä ulkoeristämisen tietotaidosta. Asia on vielä niin uusi Bulgariassa, että oppirahat on maksettava.

En malta olla mainitsematta myöskään, kuinka suomalaismies oli omakotitaloaan rakennuttaessa toimittanut bulgarialaisrakentajalle kaikki materiaalit sisäseinien rakentamista varten. Bulgarialainen oli jättänyt eristevilla-levyt laittamatta sisä- ja ulkoseinän väliin ja väittänyt asentaneensa ne, kunnes suomalainen oli vaatinut repimään juuri naulatun vaneripinnan auki, jolloin bulgarialainen oli pakotettu myöntämään valehdelleensa. Kuten Venäjällä sanotaan «Доверяй, но проверяй». Eli luota, mutta tarkista.

Ovatko esimerkiksi espanjalaiset, kreikkalaiset tai turkkilaiset parempia rakentajia? Vaikken asiantuntija olekaan, intuitiivisesti uskon, etteivät ole. Onneksi Bulgariassa ei sentään ole viime vuosien rakennusbuumin seurauksena pankkien, veronmaksajien ja luonnon riesana 3 400 000 tyhjää asuntoa kuten Espanjassa.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Rytmisen voimistelun Maailman Cup Pesarossa Italia 26.-28.4.201

Joukkue Keilat
1. ITALIA yhteispisteet 17,183
2. UKRAINA yhteispisteet 17,050
3. BULGARIA yhteispisteet 16,833

Joukkue all around (3 palloa,
2 nauhaa ja 10 keilaa)
1. ITALIA yhteispisteet 35,050
2. BULGARIA yhteispisteet 34,000
3. UKRAINA yhteispisteet 33,100

Joukkue 3 palloa 2 nauhaa
1. ITALIA yhteispisteet 17,833
2. BULGARIA yhteispisteet 17,367
3. VALKO-VENÄJÄ yhteispisteet 17,200

MLL

ALKUUN
 Syksyllä luentosarja Bulgariasta

Suomi – Bulgaria –seura jatkaa entisellä johdolla. Tapani Salonen valittiin yksimielisesti jatkamaan seuran puheenjohtajana huhtikuisessa vuosikokouksessa. 1. varapuheenjohtajana jatkaa Martti Salminen, 2. varapuheenjohtajana Kirsti Stojanow ja sihteeri-varainhoitajana Maija Boshkov.
Bulgarian Viestin toimituskin jatkaa entisessä kokoonpanossaan päätoimittajana Ilkko Suvilehto, taittaja-toimittajana Maj-Lis Lehessalo ja toimittajana Ritva Särkisilta.


Tulevan syksyn päätapahtuma tulee olemaan Helsingin suomenkielisen työ-väenopiston kanssa yhteistyössä syksyllä järjestettävä luentosarja. Myös kielikurssit jatkuvat: sekä työväen-opiston kanssa järjestettävä jatkokurssi että kulttuurikeskus Caisan kanssa järjestettävä Tandem-bulgariaa/ suomea –kurssi. Kaikille Avoimet kuukausitapaamiset pidetään entiseen malliin kuukauden ensimmäisenä torstaina, seuran suosittuja sivuja päivitetään useamman kerran kuukaudessa ja Viestistä ilmestyy neljä numeroa.

EU-kriittisyys vähäistä
Bulgarian suurlähettiläs Lyubomir Todorov oli saapunut kokouksen selvittämään Bulgarian kevään aikana kärjistynyttä sisäpoliittista tilannetta. Mielenosoitukset alkoivat kohonneista energianhinnoista, mutta muuttuivat poliittisiksi ja johtivat hallituksen eroon ja ennenaikaisiin vaaleihin.
Kun sähkökilpailu vapautui, maahan syntyi kolme alueellista, ulkomaisessa omistuksessa olevaa sähkönjakelumonopolia. Valtiollinen elin, jonka tehtävänä on valvoa ja säädellä energiapolitiikkaa, oli kansalaisten mielestä antanut liikaa periksi näiden monopoliyhtiöiden vaatimuksille. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomiksi vuodesta 2008 jäädytettyinä olleisiin palkkoihin ja eläkkeisiin verrattuna.
Presidentti Plevneliev nimitti väliaikaisen virkamieshallituksen ja julisti uudet vaalit pidettäviksi 12.5. Koska uusien puolueiden rekisteröitymiseen ei ollut riittävästi aikaa, kadulla syntyneiden protestiliikkeen edustajia on ehdolla olemassa olevien pienpuolueiden listoilla, mutta osa on halunnut jättäytyä ns. ulkoparlamentaarisiksi ryhmiksi, jotka eivät osallistu vaaleihin.
Vaalitarkkailijoita on tulossa EU:sta, Euroopan neuvostosta ja eri organisaatioista, sillä vaalien läpinäkyvyys halutaan taata. Äänten ostamisesta, joka on riivannut aikaisempia vaaleja, pyritään pääsemään eroon mm. sillä, että vaalikampanja-julisteisiin tulee maininta siitä, että äänten myyminen on rikos, josta voi saada vankilatuomion.
Vaalikampanjateemoina on esiin noussut mm. verotus. Bulgarian nykyistä 10 %:n sekä yksittäisiä kansalaisia että yrityksiä koskeva 10 %:n tasaveroa vastustaa erityisesti vasemmisto. Se haluaa siirtymistä progressiiviseen verotukseen, jossa köyhin osa, n. miljoona ihmistä vapautettaisiin kokonaan tuloveroista ja painavin progressio kohdistui suurituloisiin, joiden määrä on laskettavissa sadoissa tuhansissa.
Ministeriöihin on perustettu kansalaiskomiteoita, eräänlaisia neuvoantavia elimiä tukemaan asioiden valmistelua, kertoi suurlähettiläs.
Kysymykseen nuorisotyöttömyydestä, hän vastasi kertomalla, että määrä on n. 25 % yli kaksi kertaa kokonaistyöttömyyden määrä. EU valmistelee erityistoimia, mm. rahastoa alueensa nuorisotyöttömyyden suitsemiseksi, mutta tukikohteiden rajana on esitetty yli 30 % meneviä nuorisotyöttömyyslukuja, joita löytyykin monista Etelä-Euroopan maista, mutta Bulgaria ei päässe osille näistä rahoista. Tilanne ei ole kuitenkaan hyvä, erityisesti opintonsa päättävillä nuorilla on vaikeuksia löytää koulutus-taan vastaavaa työtä.

Bulgarian julkinen talous on useimpiin EU-maihin verrattuna vahva. Maa kuuluu EU:n kuuliaisimpien maiden ryhmään, joissa Maastrichtin kriteerit on otettu vakavasti, valtionvelka ja budjettialijäämä ovat pysyneet sovituissa rajoissa. Yhtenä selityksenä tavallisen kansan elämän kovuuteen onkin nähty liian tiukan talouden hoito.
EU-skeptisyyttä on Bulgariassa vähemmän kuin monissa EU-maissa. Vaikka EU-määräyksiä onkin koettu itsenäistä päätöksen tekoa rajoittaviksi, kritiikkiä pehmentää se, että EU:sta tulee runsaasti rahaa erilaisiin hankkeisiin. Maa on suuri ns. nettosaaja. Vuoden 2014-20 budjetin mukaan Bulgaria saa EU:lta 12 mrd. euroa tukina. Maahan on tullut myös sijoituksia EU-maista, erityisesti Saksasta, Kreikasta ja Pohjois-maista, myös Suomesta.


Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Google Street View Bulgariassa

Maaliskuussa 2013 Google ilmoitti, että lähes koko Bulgarian kattava Street View (Katunäkymä) on valmis ja käytettävissä.
Street View'lla on mahdollista katsella katunäkymää täydet 360 astetta.
Käyttäjät voivat tutustua virtuaalisesti isojen kaupunkien kuten mm.Sofia, Plovdiv, Varna lisäksi myös esimerkiksi Bulgarian ihastuttaviin talvikohteisiin Pamporovo, Borovets ja Bansko sekä historialliseen Tsarevetsiin, Veliko Tarnovossa.
Tietysti myös rantakohteet ovat tarkasteltavina.

Google aloitti Bulgarian street view -kuvaamisen vuonna 2012 ja sitä kesti 9 kuukautta sisältäen myös saadun datan jälkikäsittelyn.

Bulgaria on 48. maa maailmassa ja Euroopan 23. kohde, joka on kuvattu katutasolta nettiin.
Euroopan kuvaukset aloitettiin 2008.

Mikki Lehessalo
Lähteet: econ.bg, Sofiaglobe.com ja Wikipedia

ALKUUN
 Kristalina Georgieva:
Humanitaarinen apu oltava nopeaa, koordinoitua ja tehokasta

Euroopan komissiossa on 27 jäsentä, yksi kustakin EU-maasta. Kristalina Georgieva on bulgarialainen komissaari. Hänen toimialaansa kuuluvat humanitaarinen apu, kansainvälinen yhteistyö ja kriisinhallintatoimet. Georgieva: "Me muodostamme eurooppalaisen solidaarisuuden eturintaman. Hädänalaisille tämä on komission tärkein salkku."
Kristalina Georgieva syntyi Sofiassa vuonna 1953. Vuonna 2008 hänestä tuli Maailmanpankin varapääjohtaja, jona hän toimi siihen saakka, kunnes hänet kutsuttiin Brysseliin. Taloustieteen alan ammattilaisena hänen uransa alkoi Maailmanpankissa vuonna 1993, jolloin hän keskittyi ympäristöstrategioihin ja kestävään kehitykseen. Hän myös koordinoi Maailmanpankin tukea konfliktien koettelemille maille.
Georgieva on ensimmäinen komission jäsen, joka hoitaa nimenomaisesti humanitaarisen avun, pelastuspalvelutoiminnan ja hätäavun yhdistettyä alaa. Hänen tehtävänään on saada nämä välineet käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.
Komission jäsen Georgievan tärkein painopiste on varmistaa nopeampi, yhtenäisempi ja näkyvämpi EU:n toiminta seuraavan katastrofin iskiessä. Hän pyrkii antamaan äänen sellaisille, joilla sitä ei ole, ja varmistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen sekä tuomaan julki humanitaarista apua antavien työn-tekijöiden kuolemat, vankien pahoinpitelyt ja sodassa aseena käytetyn seksuaalisen väkivallan.
Joka vuosi noin 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa joutuu luonnonkatastrofin tai ihmisen aiheuttaman suuronnetto-muuden uhriksi. Vähintään 42 miljoonaa henkilöä on joutunut jättämään kotinsa ja etsinyt suojaa muualta. Ilmastonmuutoksen vuoksi nämä luvut todennäköisesti vain kasvavat. EU on suurin yksittäinen kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja koko maailmassa.

Tapani Salonen
Lähde: Euroopan komissio 2010-2014. Euroopan komission julkaisutoimisto.

ALKUUN
 Satiiri 70-luvulta

Bulgarialaisen Stranislav Stratievin Lampaanvillatakki, satiirinen näytelmä byrokratiasta kuului usean suomalaisen näyttämön ohjelmaan 1980- ja 90-luvuilla. Kirsti Siraste oli kääntänyt näytelmän vuonna 1980. Tervakoskelaiset esittivät 2004 Napialan työväennäyttämöllä version, jossa tapahtumat oli siirretty Suomeen.
Tänä keväänä näytelmää esitti Oriveden teatteriyhdistys. ”Ajankohtaisuuttakin tarinassa löytynee näinä EU-aikoina”, arveltiin mainoksessa.

Näytelmän oli ohjannut Kari Honkanen.

R.S.

ALKUUN
 Bulgarialainen tennissensaatio

Bulgarialainen Grigor Dimitrov liikuttui kyyneliin, kun hän aiheutti tennissensaation Madridin ATP-kilpailun toisella kierroksella.

Dimitrov, 21, pudotti jatkosta maailmanlistan kärkinimen Novak Djokovicin 7-6, 6-7, 6-3. Djokovic oli syötönmurron jäljessä toisessa erässä, kun hän pyöräytti nilkkansa ja sai siihen hoitoa. Djokovicilla oli ongelmia saman nilkan kanssa Davis cupissa viime kuussa.
Pitkäksi venyneen hoivatauon jälkeen Djokovic mursi takaisin, pelasti ottelupallon ja voitti erän katkaisupelin. Kolmannessa erässä Dimitrov oli etevämpi.
Suoraan toiselle kierrokselle päässyt Djokovic kertoi, ettei ollut koskenut tennismailaan 12 vuorokauteen.
- Nilkan vuoksi päätin vasta lauantaina, että osallistun. Mutta en etsi tekosyytä, hän (Dimitrov) oli paljon parempi ja onnittelen häntä, Djokovic sanoi.

Grigor Dimitrov ( s. 16. toukokuuta 1991 Haskovo) on parhaimmillaan sijoittunut ATP-maailmanlistalla kaksinpelissä sijalle 40 tammikuussa 2013.

Mikki Lehessalo
Lähteet: STT-Reuters IS 8.5.2013 nettiversio, Wikipedia

ALKUUN
  Krali Marko ja Kalevala – pienten kansojen suuret kertomukset

Suuret kertomukset ja niihin liittyvät myytit toimivat eräänlaisina suuntaviittoina ja karttoina, joiden avulla kansat ja yksilöt luоvat identiteettiänsä ja suunnistavat mentaalisessa ajassa ja tilassa. Tässä yhteydessä keskityn lähinnä ilmiön kansalliseen tasoon, joka sekin tavallaan sisältää erilaisia yksilöiden ja ryhmien kertomuksia ja identiteettejä.


Suurten kertomusten ja kertojien vaikutus ei rajoitu kuitenkaan ainoastaan subjektiiviselle tasolle, vaan niillä on myös hyvinkin konkreettisia ulottuvuuksia. Ehkä ei ole sattumaa, että esimerkiksi Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen Suomen historian professori oli Sakari Topelius, joka kuitenkin on jäänyt historiaan lähinnä kirjailijana, koko kansan tuntemana satu-setänä, erityisesti romanttisten ja isänmaallisten satujen kertojana. Paljon-puhuva ja mielestäni myös varsin yleispätevä on Topeliuksen lausuma ajatus, että on kaksi voimaa, jotka voivat siirtää vuoria: usko ja satu. Venäjän tsaari Nikolai I osoitti mielestäni melkoista valtiomiestaitoa ja oveluutta nimittämällä Krimin sodan aikana Suomen historian professoriksi juuri Topeliuksen, henkilön, joka oli ruotsinkielinen ja kannatti tsarismille vaarallisia liberaaleja ja demokraattisia aatevirtauksia. Topelius oli merkittävä kirjailija, ja kuului tärkeisiin avainhenkilöihin siinä monimutkaisessa henkisessä ja poliittisessa pro-sessissa, joka johti maan eroon Ruotsista. Kun Suomen historiaa ei varsinaisesti ollut, Topelius puhui lähinnä maantieteestä, jonka hän kertomuksissaan myös sielullisti.

Kun historiallisten romaanien kirjoittajalle, Väinö Linnalle haluttiin 1960-luvulla myöntää kunniatohtorin arvo, Linna itse halusi olla nimenomaan historian kunniatohtori. Suomalaiset historiantutkijat eivät näitä seikkoja näytä - ehkä ymmärrettävistä syistä – erityisemmin korostavan. Uskon kuitenkin, että Bulgariassa kuten Suomessakin kirjailijat ovat olleet luomassa kuvaa historiasta ja kansasta jopa merkittävämmin kuin yksikään varsinainen historiantutkija. Mainittakoon tässä vaikkapa vain Hristo Botev, Ivan Vazov, Aleko Konstantinov, Dimiter Dimov.
Myös Paisij Hilendarski on mielenkiintoinen oma lukunsa. Onhan hänen Istorija Slovenobulgarskaa 1700-luvun lopulta pidetty myös eräänlaisena sankarieepoksena.
Kirjallisten lajien tarkka määrittely pelkästään muodon tai sisällön perusteella on usein huomattu ongelmalliseksi. Varsinkin ns. suurissa kertomuksissa, kuten myös raamatussa, lopputulos on melko tyypillisesti syntynyt erilaisten arvojen kamppailusta ja usein myös kontrollista erityisesti kanonisaation ja mm. erilaisten indeksien avulla. Esimerkiksi apokryfeistä on sanottu, ettei kyseessä ole niinkään lajikäsite (Zhanrovo ponjatie, a to e svurzano s istorijata na tsurkvata i s kanonizatsijata ne bozhestveni knigi.)
Apokryfeillä viitataan lähinnä keskiaikaiseen ilmiöön, mutta sillä on mielestäni vastineensa viime ja tämänkin vuosisadan maallistuneessa kulttuurissa.

Kun Suomalainen Elias Lönnrot 1800-luvun alkupuolella puolestaan kuvitteli itse luodessaan Kalevalaa jossakin vaiheessa kuvaavansa myös muinaista sankariaikaa, jota ei kuitenkaan todistettavasti ollut olemassa. Ajan henkeen kuului juuri oman historian olemassaolon todistaminen. Puolalainen Stefan Moravski on esittänyt näkemyksen, että maissa joissa demokraattinen perinne on historiallisista olosuhteista johtuen heikko, on luova älymystö ottanut poliittisia tehtäviä. Tyypillisinä esimerkkeinä hän mainitsee Balkanin seudun maat, mutta mielestäni ilmiö on tuttu myös Suomessa.

Kun tarkastelemme sellaisia eeppisiä kokonaisuuksia kuin Krali Marko ja Kalevala, on heti todettava, että ne poikkеavat sekä muodoltaan, sisällöltään, syntytavaltaan että historialtaan toisistaan huomattavasti. Vertailukin on nähdäkseni mielekästä vain niiden laajemmassa historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Kun vertailin tutkimuksessani (Suvilehto 1992 ja 1995) Dimiter Dimovin romaanin Tupakkaa ja suomalaisen Väinö Linnan romaanin Tuntematon sotilas kahta versiota ja niiden vastaanottoa toisen maailmansodan jälkeen, heräsi kysymys oliko niin erilaisissa yhteiskunnissa ja historiallisissa tilanteissa syntyneiden teosten rinnastaminen ylipäänsä adekvaattia. Teosten vastaanotto näytti kuitenkin noudattavan molemmissa maissa yleisesti ottaen tiettyä mallia, joka muistuttaa pitkälti psykologien kuvaamaa kriiseistä toipumisen kaavaa. Sotaa ja murrosvaiheita kuvaavien romaanien kautta yhteisöt näyttivät siis käsitelleen mm. kollektiivisia kriisejään ja samalla myös taistelleen kriisivaiheiden historiallisesta kuvasta.

Ainakin muutamia yleisiä yhtäläisyyksiä Krali Markon ja Kalevalan välillä voidaan mainita:
1) molemmat ovat historiallisesti monitasoisia teoksia, joiden vanhimmat kerrokset ulottuvat kauas esikristilliseen aikaan saakka;
2) maantieteellisestä alkuperästä on ristiriitaisia käsityksiä. Suomessa on kiistelty siitä ovatko laulut alunperin olleet länsisuomalaisia vai karjalaisia. Bulgariassa ja Serbiassa on ollut vallalla vastaavia poikkeavia näkemyksiä.
3) Kummallakin teoksella - vaikkakin eri tavoin - on ilmeistä kansallista identiteettiä muodostavaa merkitystä;
4) teosten kerääminen tai luominen tapahtui 1800-luvun poliittisen ja ideologisen hengen vaikutuspiirissä;
5) eikä vähiten merkittävä seikka: molemmat ovat merkittäviä sanataideteoksia. Tämä seikka näyttää Kalevalan osalta joskus unohtuvan, kun kansalliseksi symboliksi kohonnut teos on unohtunut kaapin päälle.

Vertailun vaikeudesta huolimatta on mielestäni hyvä muistaa Goethen esittämä näkemys, että ollakseen tiedettä tiede ei voi olla pelkästään kansallista. Kansallinen itseymmärrys tarvitsee tuekseen myös pyrkimystä universaaliseen ymmärrykseen. Siinä voi olla apuna juuri vertailu ja ilmiöiden tarkastelu laajemmassa historiallisessa sekä ideologisessa kontekstissa.

1800-luvulla elettiin Euroopassa ns. kansallisen heräämisen aikaa. Suomen osalta tämä termi pitääkin paikkansa. Suomi oli tavallaan onnekas joutuessaan Venäjän autonomiseksi osaksi, joka sai asemastaan monia taloudellisia ja kulttuurisia etuja. Venäjän suurvalta-politiikka Napoleonin sotien jälkeen toimi käytännössä Suomen ja myöhemmin sen itsenäisyyden hyväksi, kun Suomi pyrittiin irrottamaan mm. etuja ja oikeuksia antamalla lopullisesti entisestä emämaastaan Ruotsista.

Toivottavasti en ole epäkohtelias, mutta aloitan Krali Markon ja Kalevalan sekä erityisesti niiden kansallisen merkityksen vertailun itselleni tutummasta päästä. Perustelen valintaani, myös hiukan alempana.

Jo pelkästään suomenkielen alisteinen asema suhteessa ruotsinkieleen loi pohjaa Suomen suurruhtinaskunnassa oma-kielisen suurteoksen yhteiskunnalliselle tilaukselle. Ajan aatevirtaukset tukivat vahvasti tätä pyrkimystä.
Kansallisuusaate oli nousussa Euroopassa, ja joidenkin aikakauden vaikuttavien ajattelijoiden ja niin sanotun romanttisen aksiooman mukaan jokaisella kulttuurikansalla tuli olla oma eepos tai ainakin sen esiaste.

Suomen kansaa ei kuitenkaan varsinaisesti ollut Ruotsin vallan aikana olemassa, vain erilaisia Ruotsin suurvaltaan kuuluvia maakuntia. Valtiollisesta historiasta puhumattakaan.

Voidaan sanoa, että yhdistävät kansalliset symbolit ja tunnukset puuttuivat. Vaihtoehtoja ei ollut paljon, oli kuitenkin vielä laulu- ja runoperinne, joka sekin oli jo hiipumassa puhdasoppisuuden hävittäessä vanhaa pakanallista perinnettä.
Suomenkielen asema vakiintui kieli-taistelujen jälkeen ja hyväksyttiin taiteen, lehdistön ja vähitellen 1900-luvulla tieteenkin kieleksi. Suomenkielen muotoutumisessa ja taiteellisten mahdollisuuksien löytämisessä on Lönnrotilla ja Kalevalalla ollut hyvin keskeinen asema.

Miksi sitten Krali Markosta, jota myös sanotaan sankarieepokseksi, ei ole syntynyt kiinteää kanonisoitua muotoa, vaan kokoelma erilaisia variantteja, sykli runoja, jotka liittyvät hyvin vapaasti historialliseen nimeen Krali Marko. Idea eepoksesta on varmaan ollut monenkin kirjailijan tai tutkijan mielessä enkä usko että materiaalista olisi ollut pula. Työskentelin 1980-1985 Sofian yliopistossa Suomen kielen ja kulttuurin lehtorina. Tein jonkun verran yhteistyötä Bulgarian Tiedeakatemian (BAN:in) folkloristien kanssa ja vierailimme erilaisissa tapahtumissa maaseudulla. Vaikutelmaksi on jäänyt, että erilaiset suulliset perinnelajit ovat eläneet Bulgariassa vahvana pitkään. On kuitenkin sanottu, että vielä 1800-luvun loppupuolelle mennessä ei ollut kerätty tarpeeksi materiaalia sankarieepoksen tutkimiseksi. Esimerkiksi Petko Slaveikov suunnitteli 1800-luvun puolivälissä eepoksen kirjoittamista, mutta ei ryhtynyt keräystyöhön.

Myöhemmin vielä 1980-luvulla Andrei Germanov kokoamansa lähinnä koululaisille tarkoitetun version esipuheessa tuntuu haaveilevan eepoksesta: " svurzan epos za Krali Marko e mogul da bude napraven na granitsata mezhdu narodnototo slovotvorstvo i lichnata poezia." Ainakin Suomen ja Kalevalan kokemuksen perusteella Germanov on oikeassa. Ilman kansanrunoutta eikä ilman Lönnrothin runoilijan ja tutkijan taitoja eeposta ei olisi syntynyt.
Germanovin mukaan 1982 aika hankkeelle oli jo mennyt ohi.

Viimeisten historian käänteiden ja Jugoslavian hajoamissotien jälkeen tilanne kuitenkin voi näyttää hiukan toisenlaiselta. Serbialaisen sosiologin Todor Kuljicin mukaan kaikissa uusissa entisen Jugoslavian maissa on syntynyt tarve todistaa oman kulttuurin ikivanhat juuret ja ainutlaatuisuus mm. Euroopan pelastajina Turkilta.
Krali Markon tai Kalevalan kaltaisilla suurilla tarinoilla voi historian käänteissä olla yllättävääkin yhteiskunnallista tilausta. Eeposten sankareihin on helppo samaistua niiden inhimillisyyden vuoksi, vaikka kaikkia heidän edesottamuksiaan ei tarvitse ihaillakaan.
Jos Krali Markosta joskus tehdään yhtenäinen ja kanonisoitu eepos, jää tekijälle paljon vaihtoehtoja ja myös vallitseva ajan henki määrää paljon. Mutta myös kanonisoituja eepoksia luetaan eri tavoin eri aikoina ja erilaisista ideologisista lähtökohdista käsin.

Vastaus esitettyyn kysymykseen saattaa osittain piillä päivämäärässä 24.5., jolloin vietämme Kyrilloksen ja Metodiuksen päivää. Kirjoitusjärjestelmä kansallisena symbolina onkin ideaalinen. Se toimii sekä symbolitasolla että myös käytännön viestintävälineenä. Kirjoituksen alkuperää on aina muinaisesta Egyptistä alkaen pidetty jumalallisena. Mutta myös nykyiset kulttuuritutkijat arvostavat oman kirjoituksen luomista saavutuksena, johon vain harvat kansat ovat pystyneet.

Bulgarialla oli renessanssin /vuzrazhdane/ aikana takanaan ennen oma keskiaikainen valtiollinen historia taisteluineen, voittoineen ja tappioineen.
Bulgariassa oli kyseessä nimenomaan kansallinen renessanssi eikä niinkään herääminen kuten vastaavaa aikakautta Suomessa nimitetään. Kun Suomessa oli lähinnä vain kansanperinne, oli Bulgariassa identiteettiä luovista kansallisista symboleista melkeinpä runsaudenpula. Turkin vallan aikana kansallisuutta säilyttänyt kristinusko ja siihen läheisesti liittyvä kyrillinen kirjoitus lienevät identiteetin kannalta kaikkein tärkeimpiä.
Käsiteltävien eeposten ja niiden taustalla olevan kansanrunouden merkitys ei mielestäni kuitenkaan rajoitu vain kansallisen identiteetin kysymykseen. Niiden ikivanhassa maailmankuvassa voi olla paljon yllättävää ajankohtaisuutta tänäkin päivänä. On sanottu että maailmankuvaamme hallitsee teollisen aikakauden ajattelu. Luontoon on suhtauduttu nykyisen läntisen sivilisaation piirissä lähinnä taloudellisena resurssina, johon liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa teknologian keinoin. Mielestäni tarvitaan myös maailmankuvan muutos, jossa traditio voi olla apuna.

Uudet geenitutkimukset ovat paljastaneet esimerkiksi ihmisten ja eläinten näennäisesti hämmästyttävän sukulaisuuden. Vanhojen kansanrunojen heijastama näkemys taas pitää ihmisen ja eläimen sukulaisuutta itsestäänselvyytenä. Eläimet, luonto ja ihminen ovat elävässä vuorovaikutuksessa keskenään varsin tasavertaisesti ja usein toisiaan auttaen. Uskon että ihmisen harmoninen suhde luontoon on myös vahva pohja kansalliselle identiteetille - ja ehkä ratkaiseva myös kokо sivilisaation ja ihmiskunnan selviytymiselle tulevaisuuden haasteista.
Me tarvitsemme parantavia kasveja, neuvovia ja hoitavia eläimiä. Meidän on jätettävä puu kukkuvalle käelle, jolla silläkin on sanomansa. Emmekä saa hylätä metsän hengetär Samovilaa, joka auttaa meitä ymmärtämään suuren luonnon voimaa, oikullisuutta ja kauneutta.


Eero Suvilehto

Lähteitä:
Lönnrot, Elias: Kalevala, Helsinki 1849
Suvilehto, Eero: Dimitar Dimovin Tupakkaa ristiriitojen romaanina:
bulgarialaisen kriisin horjutetut kuvat. Jyväskylä 1995
Германов, Андрей (съставител): Крали Марко – Български юнашки епос в тридесет и три песни. София 1992
Романска, Ц. (съставител): Български юнашки епос. София 1971
Петканова, Донка: Апокрифна литература в България. Стара българска литература, том I. Апокрифи. София 1982

ALKUUN
 Ulkomaalainen Чужденецът TheForeigner

Ranskalaismies rakastuu kuumaveriseen bulgarialaiseen maalaistyttöön. Hän seuraa sydämensä ääntä ja aloittaa kylän ja tytön etsimisen tietämättä ja tuntematta bulgarialaista luonnetta ja tapoja tai edes kieltä.
Siitähän ei voi kuin syntyä väärin-käsityksiä!
Näyttelijät ovat pääosin bulgarialaisia, jopa Gerardia esittää Lubomir Kovatchev.
Roolit ovat melko karikatyyrimäisiä ja asetelma hieno/huono = ulkomainen/ kotimainen (maalainen), mutta juuri siksi homma toimii. Ei mitään syvällistä, eihän filmin tarvitsekaan aina olla syvällinen ollakseen hyvä, hauska.
Käsikirjoitus varsinkin vuorosanojen osalta oli todella maukas, onnistunut; puhe soljui sujuvasti henkilöltä toiselle.
Elokuvassa oli myös joitakin toimintakohtauksia, jotka olivat kuin kungfuta; ihanan yliampuvia!
Kuvaus oli paikoitellen suorastaan loistavaa, vaikka kohteet olivatkin vain nimellisiä. Esim. Leshteniin ei pääse lähellekään junalla ja Letsnik on toisella puolen Rodopia!
Mutta nehän ovat tietenkin taiteellisia näkemyksiä!
Elokuvan ohjaajana ja käsikirjoittajana on Niki Iliev, joka näyttelee myös toista miespääosaa, Gerardin bulgarialaista ystävää Kalinia.
Filmin ensi-ilta oli 16.3.2012 Sofiassa.

Mikki Lehessalo
Lähteet: Eurooppa-salin esite ja filmin nettiesittely

ALKUUN
 Traakien leipäviljaa voi maistaa Veliko Tarnovossa

Traakit tekivät leipänsä yksijyvävehnästä ja siitä tehtyä leipää nautittiin tiettävästi myös Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella, kertoo Maatiainen-lehdessä toimittaja-kirjailija Anne Paalo.

Bulgarian alueella tätä spelttiäkin vanhempaa alkuvehnää kasvaa edelleen villinä Balkan-vuoriston eteläpuolella ja peltojen laidalla Lounais-Bulgariassa ja Rodopien itäpuolella. Kasvi kestää hyvin saasteita, mm. radioaktiivisuutta, kuten Tšernobylin alueella on todettu. Vilja on erittäin ravintorikasta, lähes gluteenitonta ja vehnää helpommin sulavaa sekä myös maukasta, kirjoittaa Anne Paalo. Veliko Tarnovon kävijät pääsevät maistamaan sitä Tšajna-pekarna Bilkarijassa, jota suurena Bulgarian ystävänä tunnettu toimittaja-kirjailija arvelee maailman ainoaksi lajissaan.

Osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=E_4HJ3tcxnw paikasta on nähtävissä video.

R.S.

ALKUUN
 Euroopan golf turnaus Bulgariassa

Euroopan golf turnaus pidettiin 16.-19. toukokuuta 2013 Traakian jyrkänteet -radalla (Thrachian Cliffs), minne on rakennettu Bulgarian versio kuuluisasta amerikkalaisesta rannikon radasta "Pebble Beach". Alue on lähellä Kavarnan kaupunkia Kaliakran niemeltä pohjoiseen.
Tämä on ensimmäinen kerta kun Bulgaria on isäntänä täydessä Euroopan turnauksessa ja samalla tuo esille itäisen Euroopan mahdollisuuksia suurille golf turnauksille. Vaikka Bulgarialla ei ole omaa pelaajaa rankattuna 1500 ammattigolfarin joukkoon, ovat järjestäjät onnistuneet saamaan sponsoriksi Volvon.

Kuuluisa englantilainen golfaaja Ian Poulter sanoo: "Luultavasti en ole koskaan nähnyt rataa kuin tämä enkä myöskään pelannut vastaavanlaisella radalla kuin tämä". Hän lisää: "Sitä kutsutaan Euroopan Pebble Beachiksi, mutta siellä on vain muutama rataosuus joissa voi pelata meren äärellä, kun taas täällä Traakian jyrkänteillä rataosuudet kolmesta kymmeneen sijaitsevat aivan jyrkänteillä meren yläpuolella".
Turnauksen voitti pohjoisirlantilainen Graeme McDowell. Tämä oli hänen toinen voittonsa tänä keväänä ja voittosumma oli 800 000 euroa.
Voitollaan hän sai nimensä samaan pokaaliin kuin esim. Seve Ballesteros, Jack Nicklaus, ja Nick Faldo.

Mikki Lehessalo / Novinite
ALKUUN
 Suurlähettiläs kävi kylässä

Suomi-Bulgaria seuran Valkeakosken osaston perinteinen kevätkokous ja illanvietto järjestettiin lauantaina 23.03. Melankärjessä. Seuran jäsenten lisäksi paikalle olivat saapuneet kutsuvieraina Bulgarian Suomen suurlähettiläs Lyubomir Todorov ja Valkeakosken uusi kaupunginjohtaja Jukka Varonen sekä rouva Soile Varonen. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös HAMK:n Valkeakosken toimipisteen bulgarialaisia opiskelijoita. Suomi-Bulgaria seuran Valkeakosken osaston puheenjohtaja Inna Ilivitzky toivotti puheessaan kutsuvieraat tervetulleiksi ja kaupunginjohtaja Jukka Varonen luovutti kaupungin muistolahjan suurlähettiläs Lyubomir Todoroville. Kevätkokousta seurasi vapaamuotoinen illanvietto, jonka ohjelmistossa oli arpajaiset, bulgarialaista ruokaa, Josefiina Innalan klarinetin soittoa ja Carola Parkkalin runonlausuntaa. Illan musiikista vastasi Pekka Kanerva ja silmäpeli.
Suomi-Bulgaria seuran Valkeakosken osasto tekee toukokuussa matkan Tallinnaan ja elokuussa matkataan Bulgariaan Sozopoliin.

Erkki Rantanen

ALKUUN
 Nokkonen on ykkönen
Kevään villivihanneksista Bulgariassa on nokkonen ykkönen. Ne, jotka esimerkiksi Sofiassa eivät pääse luontoon niitä poimimaan, voivat ostaa tuoretta nokkosta katujen myyntipöydiltä. Kun selaa bulgarialaisia nokkosreseptejä, joissakin mainitaan ”kaksi pakkausta nokkosta”, joten sitä ilmeisesti sitä myydään myös siinä muodossa.
Nokkonen on villivihannesten aatelia myös ravintosisällöltään: 100g nokkosta sisältää 549 mg kalsiumia, 4,4 mg rautaa ja 175 mg C-vitamiinia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että tyrnin vastaavat pitoisuudet ovat 42mg, 0,4 mg ja 165 mg.
Internetissä erilaiset reseptisivustot hakevat kilpailuilla uusia nokkosreseptejä, mutta klassikkoja ovat nokkoskeitot, nokkosbanitsa ja soseet.

Nokkosbanitsa
Paketti filotaikinaa, 300 g nokkosta, nippu suolaheinää, 200 g purjoa, 200 g sireneä, 150 g kasvisöljyä, 3 munaa, 2-3 dl vichyvettä.
Ryöpätty, pieneksi hakattu nokkonen, tuore suolaheinä ja murennettu sirene sekoitetaan täytteeksi.
Banitsan kokoamiseen on monia eri tapoja. Parin vuoden takaiselle ruokakurssilla opittiin seuraava tapa: kaksi filolehteä päällekkäin, lehdille täytettä ja ne rullattiin vierekkäin uunivuokaan. Rullat katkaistiin terävällä veitsellä kolmeen neljään osaan, päälle kaadettiin mikrossa kuumennettu öljy sekä vichyveteen vatkatut munat. Kypsennettiin kullanruskeaksi. Vuoan pitää olla muutama sentti banitsaa syvempi, että öljy-muna-vichy –seos ei kuohu paistuessa ulos.

Nokkoskeitto
200-300 g tuoretta nokkosta, 3 perunaa, 1 porkkana, 1 sipuli, persiljaa, suolaa, mustapippuria, öljyä, 1 muna, 2-3 rkl smetanaa tai lohkeavaa jugurttia.
Perunat, porkkana ja sipuli pannaan kiehumaan litraan vettä. Kun ne alkavat pehmetä, lisätään nokkoset. Kun kaikki on pehmeää, maustetaan suolalla, mustalla pippurilla ja lisätään öljyä. Soseutetaan. Vatkataan jugurtti/smetana munan kanssa ja lisätään keiton joukkoon vähitellen - varoen ettei juoksetu. Lopuksi pinnalle persiljasilppua.

Nokkossose
1 kg nokkosta, 1 sipuli, 2-3 valkosipulin kynttä, 75 g voita, 4 rkl jauhoja, 200 g saksanpähkinää, lipstikkaa, suolaa maun mukaan.
Nokkonen puhdistetaan, huuhdellaan, ryöpätään 5-6 min. Hakataan pieneksi. Haudutetaan pienityt sipulit ja jauhot voissa, lisätään nokkonen ja haudutellaan, kunnes sakenee. Lopuksi päälle hakatut pähkinät ja lipstikkasilppu.

R.S.
ALKUUN