BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2014

Bulgarian Viesti 4/2014 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

O
ravannahkoja Serbiassa, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Bulgarian viinirypälesato heikko, Mikki Lehessalo
Terveiset Kaukasukselta kaikille seuran jäsenille, puheenjohtaja Tapani Salonen
Bansko avaa hiihtokauden joulukuun 13 päivänä, Mikki Lehessalo
Bulgariaan kolmen puolueen hallitus, Ritva Särkisilta
Sirkka-Liisa Lindqvist In Memoriam, Suomi-Bulgaria-seura ry:n hallitus
Pullopantilla leipä, Ritva Särkisilta
Nimetön, Tapani Salonen
Finno-Balkan Voices on julkaissut esikoisalbuminsa EtnoSoi! –festivaalilla 8.11.2014, Emmi Kujanpää
Bulgarialaista jouluaattoruokaa, Mikki Lehessalo
Väkivallan pitkä varjo, Ilkko Suvilehto
Mustallamerellä Iasonin ja Schildtin mukana, Ritva Särkisilta
Sofian kansainvälinen kirjafestivaali, Mikki Lehessalo
Suomi-Bulgaria seuran 18. Bulgarian reissu, Helvi Ahonen
Suomalainen diiva Tarja Turunen konsertoi Sofiassa, Mikki Lehessalo
Martenitsa – Martisor, I.S./T.S.
Vuosi 2014 tuhoisin Bulgarian nykyhistoriassa, Mikki Lehessalo
Rilan luostari, Mikki Lehessalo


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.

 Oravannahkoja Serbiassa

Vietin naisystäväni kanssa viisi päivää Sofiassa 17.-21.11.2014. Varoittelin häntä, että meneminen talvella on kuin menisi Linnanmäelle talvella: synkkyyttä ja tyhjyyttä. Mutta olin väärässä. Sofia sykkii talvellakin ja vaikka pimeys ajaa ihmisiä enemmän kotiin kuin pihoille istumaan, ovat suuret ja valoa loistavat ostoskeskukset avanneet ovensa ja tarjoavat loputtomia elämyksiä elokuvista ruokiin, vaatteisiin ja kirjallisuuteen. Uusin onkin nimeltään ”Paradajs” (Taivas). En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota näihin uusiin ilmiöihin. Naisystäväni sanoi, että uusi ostoskeskus oli vastakohta muutoin synkähkölle ja paikoittain ränsistyneelle rakennuskannalle, jota näimme joissain kaupunginosissa. Samalla rakennetaan onneksi uutta. Vaikka suomalaisessakin mediassa koko ajan toistetaan Bulgarian olevan EU:n köyhin maa, täytyy muistaa, että se nautti viime vuosikymmeninä monesti seitsemänkin prosentin vuosikasvusta. Se, etteivät verotus, terveydenhuolto ja oikeuslaitos ole aina toimineet tehokkaimmalla tavalla, on taas toinen kysymys. Bulgaria ei ole vielä Etelä-Italia, jossa mafiaperinteet ovat paljon vanhempia ja syvälle syöpyneitä. Lueskelin joku aika sitten Bulgarian alamaailmaa kuvaavia faktakirjoja, joissa kuvailtiin, kuinka kyseiset johtohahmot olivat yhdessä katselleet yhä uudestaan ja uudestaan Kummisetä-elokuvia ja imeneet siitä vaikutteita. Myös eräs suomalainen, nykyään uskoon tullut jengijohtaja oli kopioinut suoraan japanilaiselta Yakuza -rikollisjärjestöltä ryhmänsä käyttäytymissäännöt. Eli matkiminen esimerkin kautta ei katso maantieteellisiä rajoja.

Kun menen Bulgariaan, ostan paljon sanomalehtiä. En jaottele lukemaani materiaalia juorulehdistöön ja tiukan ”siveelliseen” asialehdistöön, sillä huomaan monesti, ettei asialehdistö nosta kissaa pöydälle ja antaa liian steriilin kuvan todellisuudesta. Kirjoittaisiko niin kutsuttu ”asialehti” seuraavaa tekstiä: ”Henkilöä X pidetään edelleen yhtenä Sofian tärkeimmistä huumepomoista, mutta selittämättömistä syistä kaikki tutkinta häntä kohtaan jää puolitiehen. Erään version mukaan X:n koskemattomuus johtuu hänen sukulaisuussuhteestaan vaikutus-valtaiseen kyttään, toiset taas väittävät hänen olevan maan vaikutusvaltaisimpiin kuuluvan tuomarin veljenpoika. Kolmannet selittävät X:n huumevälittäjien ongelmitta tapahtuvaa kokaiinin, heroiinin ja marihuanan myyntiä sillä, että huumepomo on avokätinen kyttiä, syyttäjiä ja tuomareita kohtaan”? Samassa artikkelissa kirjoitetaan, kuinka 20 kilpailevan huumejengin jäsentä oli hyökännyt pesäpallo-mailoilla X:n ”työntekijöiden” kimppuun kolme viikkoa sitten ”Chervilo” (Huulipuna)-diskossa, joka kuuluu Sofian ”ykkösdiskoihin”. Mutta nämä ovat pinnan alla kyteviä, pienempiä virtauksia.
”Asialehdistö” kirjoittaa tällä hetkellä bulgarialaisia kuumimmin askarruttavasta asiasta, maan neljänneksi suurimman pankin osoittautumisesta jonkin sortin pyramidihuijaukseksi. Toimitusjohtajaa epäillään yli 100 miljoonan euron kavalluksesta ja hänet on etsintäkuulutettu. Tällä hetkellä hän on kuulemma Serbiassa. Monia ihmisiä, mukaan lukien lukuisia julkisuuden henkilöitä, uhkaa talletettujen varojen menetys. Mitä isommat talletukset, sitä isommat tappiot. Moni oli sijoittanut rahansa pankkiin sen tarjoamien korkeiden korkoprosenttien vuoksi. Periaatteessa valtio antaa tallettajille takuun 100 000 euroon asti, mutta asian käsittely on vielä kesken. Valtiolle saattaa tulla vähintään miljardin euron ylimääräiset kulut korvauksista.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Bulgarian viinirypälesato heikko

Tänä vuonna rypälesato on erittäin huono, kertoo puhemies Radoslav Radev Viinirypäleiden ja viinin kansallisesta järjestöstä.
Raemyrskyt ja lukuisat taudit ovat vahingoittaneet viinitarhoja tuhoten joillakin alueilla jopa 70-85% rypälesadosta.
”Verrattuna vuoteen 2013 viiniä tuotetaan 30-40% vähemmän”, sanoo Radev. ”Laatu on myös problemaattinen.”
Radevin mukaan pääsyy huonoon tulokseen on surkea sää, raemyrskyt, rankkasateet, tulvat, alhainen lämpötila eikä tarpeeksi aurinkoa.

novinite/Mikki Lehessalo

ALKUUN
  Terveiset Kaukasukselta kaikille seuran jäsenille

Suomi-Bulgaria-seuralle loppusyksy oli toimintaa täynnä. Suorastaan tapahtumarikas joku voisi sanoa. Olimme todistamassa professori Venelin Tsachevskyn uuden Casimir Ehrnrooth-kirjan julkistamista Turussa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Suomi-Bulgaria-seura. Isäntänä toimi Turun Kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin johtaja professori Kari Liuhto.

Lisäksi sotahistoriallisia perinteitä kunnioitettiin entiseen malliin Bulgarian suurlähetystön, Kaartin jääkärirykmentin ja Kaartin Killan rinnalla. Osallistuimme seppeleenlaskuun Pääesikunnan pihalla isommalla porukalla kuin aikoihin.

Suurlähettiläs Taisto Tolvanen piti erittäin mielenkiintoisen ja seikkaperäisen esitelmän bulgarialaisen kirjallisuuden kääntämisestä: Anton Donchevin Väkivallan pitkä varjo. Hän esitteli sanoin ja kuvin kirjoitustyön sekä kääntämisen vaiheita. Kerrotaan että kirjan kirjoittaminen kesti yhtäjaksoisesti 40 vuorokautta. Kääntäminen kesti hieman pidempään. Lisäksi katsoimme katkelmia kirjan pohjalta tehdystä elokuvasta.
Tunnelma kirjallisuusillassa oli innostunut, humoristinen ja osallistuva. Hyvät kysymykset ja tasokkaat vastaukset sinkoilivat kulttuurikeskus Caisan kokoussalissa. Kiitos yhteistyökumppanillemme Caisalle tämän tilaisuuden puitteiden tarjoamisesta.

Syksyyn mahtui myös bulgarialainen keittokurssi. Käytännön asioiden junailusta ja sopimisista huolehti varmalla otteella Ritva Särkisilta. Marttojen opetuskeittiö täyttyi tuoksuista ja lämpimästä yhteishengestä. Loihdimme herkullisia ruokia ja katetun pöydän tunnelma tiivistyi Ilkko Suvilehdon esittämään bulgarialaiseen lauluun viinistä ja naisista.

Käväisin vierailulla Tbilisissä, jossa Bulgarian Suomen entinen suurlähettiläs Plamen Bonchev toimii nykyään suurlähettiläänä. Plamenille tarjottiin Helsingin jälkeen Osloa tai Tbilisiä ja hän valitsi Georgian.
Luontevampi valinta hyvin espanjaa puhuvalle karriääridiplomaatille olisi ollut Madrid tai Mexico City, mutta ne paikat oli juuri täytetty. Tapaamisemme lopuksi Plamen antoi minulle tehtävän: ”Välitä terveiseni kaikille ystävilleni Suomessa. Suomi on upea maa. Älkää jääkö yksin muuttuvassa maailmassa. Seuratkaa maailman muutosta ja toimikaa sen mukaan.”
Georgiassa ei tunneta pohjoismaista ystävyysseuraperinnettä. Siksi suurlähettiläs Bonchev pitää neljä vuotta kestänyttä yhteistyötä Suomi-Bulgaria-seuran kanssa ainutlaatuisena jaksona.
Seuramme toiminnallisuus voidaan selittää kahdella asialla: Meillä on aktiivinen ja osaava hallitus sekä reipas jäsenistö, joka osallistuu tapahtumiin ja toimintaan. Olen iloinen siitä, että olemme saaneet myös uusia henkilöitä mukaan. Pitäkää lujaa kiinni. Ensi vuonna taas mennään.
Näillä sanoilla toivotan kaikille lukijoillemme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Tapani Salonen

ALKUU
 Bansko avaa hiihtokauden joulukuun 13 päivänä

Bulgarian hiihtokeskus Bansko on valmis hiihtokauteen ja viralliset avajaiset pidetään joulukuun 13 päivänä, sanoo kaupungin promestari Georgi Ikonomov.
Tällä kaudella Bansko toimii myös Maailman cupin isäntänä. "Toivottavasti tämä viehättää useita turisteja", sanoo pormestari

Novinite/Mikki Lehessalo

ALKUUN
 Bulgariaan kolmen puolueen hallitus

Bulgaria on saanut 5.10. käytyjen parlamenttivaalien jälkeen uuden koalitiohallituksen. Hallitus vannoi 7.11. valan pääministerinsä, GERB:in Bojko Borisovin johdolla. Pääosa ministereistä tulee myös konservatiivisesta GERB:istä, joka vaaleissa keräsi suurimman ääniosuuden. Mukana on ministereitä kahdesta muusta puolueesta, oikeistolaisesta Reformistiblokki RB:stä ja vasemmistolaisesta ABV-puolueesta. Lisäksi hallitus sai parlamentissa kahden hallituksen ulkopuolelle jääneen puolueen tuen.

Epätavallista bulgarialaisittain on, että GERB:in ja Reformistiblokki RB:n oikeistohallituksessa on mukana myös yksi vasemmistopuolue ABV:ta edustava ministeri.
GERBillä on hallituksessa 11 ministeriä, RB:llä kuusi ja ABV:llä yksi. Viimeksi mainittua, vasemmistopuolue BSP:stä irronnutta ryhmää hallituksessa edustaa Ivajlo Kalfin, entinen ulkoministeri ja EU-meppi, joka on yksi varapääministereistä vastuualueenaan väestö- ja sosiaaliset kysymykset. Kalfinin lisäksi hallituksessa istuu toinenkin Euroopassa tuttu ministeri, entinen EU-ministeri, EU-meppi ja Bulgarian EU-neuvottelija Meglena Kuneva. RB:sta tuleva Kuneva toimii myös yhtenä neljästä varapääministeristä vastuualueenaan EU-politiikka ja institutionaaliset kysymykset.
Parlamentissa GERB, RB:n ja ABV:n muodostama hallitus sai lisäksi tuen äärikansalliselta Isänmaalliselta rintamalta PF:lta (Patrioten front) sekä Bulgarian demokraattiselta keskustalta BDTS:lta (Balgarski demokratitšen tsentar) joka vielä kevään EU-vaaleissa tunnettiin nimellä Bulgaria ilman sensuuria BTTS, (Balgarija bez Tsensura).

Parlamentissa seitsemän ryhmää
Lokakuun vaalien jälkeen suurin parlamenttiryhmä on GERBillä, 75 edustajaa. Toiseksi eniten edustajia on vasemmistopuolue BSP:llä, 39 ja kolmanneksi eniten turkkilaisten puolueeksi mielletyllä DPS:lla 38. Nämä olivat kolme suurinta ryhmää myös edellisessä parlamentissa. Uudet ryhmittymät, äärikansallinen Isänmaallinen rintama PF ja oikeistolainen reformistiblokki RF saivat kumpikin 19 paikkaa, BDTS , nykynimeltään Bulgarian demokraattinen keskus, joka kevään EU-vaaleissa esiintyi nimellä Bulgaria ilman sensuuria sai 14 paikkaa. Kansallismielinen Ataka - joka oli neljänneksi suurin ryhmä edellisessä parlamentissa ja jolle ei gallupeissa povattu 4 %:n äänikynnyksen ylitystä, onnistui kuitenkin ja sai 11 paikkaa. BSP:stä irtautuneella ABV:llä on 10 paikkaa. Parlamentissa on myös yksi omalta listaltaan äänestetty sitoutumaton edustaja.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Sirkka-Liisa Lindqvist In Memoriam
s. 3.3.1940 k. 24.6.2014

Suruviesti on tavoittanut Suomi-Bulgaria-seura ry:n. Ystävyysseuramme pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja on nukkunut pois.

Sirkka-Liisaa voi täydellä syyllä kutsua ystävyystyön pioneeriksi. Hän kehitti eri ystävyysseurojen toimintaa. Hänen luovuutensa ansiosta järjestettiin värikkäitä kesäpäiviä, monipuolisia kiertomatkoja ja laadittiin kannanottoja. Bulgaria oli hänen rakkautensa.

Sirkka-Liisa oli aurinkoinen persoona ja määrätietoinen toimija. Kielitaitoisena henkilönä hän toimi Bulgarian suurlähetystössä suurlähettilään oikeana kätenä.

Väsyneenä loppumatkan kuljit,
uneen ikuiseen silmäsi suljit.

Rakas ystävä

Elät ajatuksissamme,
sydämissämme, muistoissamme.


Suomi-Bulgaria-seura ry:n hallitus

ALKUUN
 Pullopantilla leipä
”Suomessa saa kauppaan palautetusta pullosta sen, mitä leipä Bulgariassa maksaa”. Tämä tieto on tänäkin kesänä tuonut Bulgarian romaneita Suomeen pulloja keräämään. Bulgarian romanithan eivät kerjää, he rahoittavat pullopanteilla oleskelunsa – ja hyvällä onnella perheensä elämää myös pitkälle seuraavana talvena Bulgariassa.

Tämä todettiin Ison numero-lehden syyskesän numeron Tulin tänne tekemään töitä –jutussa, jossa kerrottiin Helsingin Diakonissalaitoksen Hirundo-päiväkeskuksessa työskentelevän bulgarialaisen Borislav Borisovin dokumenttifilmistä The Bulgarian Roma in Helsinki. Borisov teki filmin opinnäytetyönään vuonna 2013. Teknistä apua filminteossa Borisov sai mm. Meeri Koutaniemeltä.
Borisov seurasi filmiä varten kaksi viikkoa kuvattaviaan, neljää Bulgarian romania. Hän ei esittänyt kysymyksiä, kuunteli vain, mitä ihmiset itse kertoivat. Katsoin filmin netissä ja suosittelen sitä lämpimästi muillekin: http://youtu.be/yO-mGkwdEvk
Kuvattavat esittelevät filmissä ”huoneistonsa” eli autonsa. Vaikka auto on parkkeerattu johonkin liikenteeltä syrjäiseen paikkaan, poliisi käy jatkuvasti hätistelemässä nukkuvia. Poliisia ei häiritse muu romanien toiminta, vain nukkuminen. Autossa asumalla kahden hengen elinkustannukset saa kuitenkin viiteen euroon päivässä, pulloista voi hyvinä päivinä saada 15 euroa, kertoo Gesha.
– Emme tulleet tänne huviksenne, mutta kotimaassa emme pysty ruokkimaan lapsiamme, hän sanoo. Gesha kehuu kaunista kotimaataan monista asioista, joistakin valittaa, mutta hän ymmärtää myös kotimaansa vaikeuksia.
Bulgarian romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä. Nykyään n. 80 % heistä on työttöminä. Kansantasavallan aikaan he olivat enimmäkseen töissä rakennuksilla ja maataloudessa ja sitä ennen maataloudessa, ts. kiertely ei ole kuulunut sikäläiseen romaniperinteeseen, vaan romanit ovat asuneet omissa kylissään.
”Romanien on aina pitänyt todistaa ennakkoluulot vääriksi. He tekivät sen, todistivat sen minulle. Nämä romanit ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin naapurini Bulgariassa, sanoo lehden haastattelema Borisov.
Tämä on vaikutelma, jonka itsekin sain filmistä. Mukavia tavallisia ihmisiä, jotka suhtautuvat elämäänsä ja pullonkeräystyöhönsä rauhallisen käytännöllisesti. Tavoitteet ovat aivan samat tavoitteet kuin kenellä hyvänsä: pitää huolta lapsistaan ja vanhemmistaan maailmassa, jossa moni asia voisi olla paremmin. Dokumentissa kukkii myös itseironia, erityisen bulgarialainen huumorinlaji – etnisestä taustasta riippumatta.
Yksi neljästä haastatellusta palasi lehden mukaan Suomeen myös viime kesänä ja oli töissä Hirundo-keskuksessa

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Nimetön

Kylä toisensa jälkeen
lumisessa maisemassa
ilman nimeä.
Ilman että kukaan
olisi kiinnostunut.
Suksenjäljet hangella.

(Tapani Salonen, 1999)

ALKUUN
 Finno-Balkan Voices on julkaissut esikoisalbuminsa EtnoSoi -festivaalilla 8.11.2014.

Levyn julkaisee Kansanmusiikki-instituutti.
Finno-Balkan Voices on kahden lauluyhtyeen, suomalaisen Mamon ja bulgarialaisen Vaya Quartetin muodosta-ma kokoonpano, joka yhdistelee kahden vahvan laulumaan perinteitä. Ohjelmis-tossa soivat kansanlaulujen lisäksi tilaus-sävellykset ja yhtyeen jäsenten omat kappaleet. Kahdeksan ainutlaatuista ääntä muodostavat harvinaislaatuisen ja kauniisti soivan soundin. Yhtye on perus-tamisestaan 2010 lähtien esiintynyt menestyksekkäästi sekä Suomessa että Bulgariassa. Finno-Balkan Voices on tehnyt yhteistyötä aina yhtyeen alkuajoista saakka bulga-rialaisen kuorolaulun le-gendan Prof. Dora Hristo-van kanssa.

Finno-Balkan Voices'ssa laulavat: Emmi Kujanpää, Juulia Salonen, Emmi Kuittinen, Mira Törmälä, Marina Stefanova, Sonya Bakoeva, Iliana Tabor, Gergana Taskova.

Emmi Kujanpää

ALKUUN
 Bulgarialaista jouluaattoruokaa

Reilu kuukausi ennen joulua (15.11.) ortodoksit aloittavat paaston, jolloin ruokalistalta puuttuvat kaikki eläinperäiset ruoat eli ei maitotuotteita, ei kananmunia, ei kalaa eikä tietenkään lihaa. Bulgarialaiset syövät kasvisruokaa vielä jouluaattona ja silloin ruokalajien määrän tulee olla pariton luku.

Meitä oli kaikkiaan 12 innokasta kokkaajaa. Ohjaajana toimi tuttuun tapaan Tanja Atanasova. Tanja kertoi valmistamisten yhteydessä paastosta ja esim. kuinka heidän perheessään Dobrichissa toimitaan pitkähkön paaston aikana. Eli ensimmäinen viikko toteutetaan täysin puhtaan paasto-opin mukaisesti, mutta sitten voidaan lisätä kananmunat ja maitotuotteet ruokalistaan, mutta lihaa eikä kalaa lisätä missään vaiheessa ennen paaston loppumista.

Tällä kertaa Uudenmaan Marttojen koekeittiössä valmistettiin bulgarialaisen jouluaaton ruokalista, viisi ruokalajia.
Listalla oli nyt luostarin linssikeitto, kjopoolu salaatti, lanttipitka, viininlehtikääryleet kasvistäytteellä ja kurpitsapiirakka.

Mikki Lehessalo
ALKUUN
 Väkivallan pitkä varjo

Pitkän virkamiesuran Ulkoministeriön palveluksessa tehnyt, Bulgariassakin suurlähettiläänä toiminut Taisto Tolvanen on myös kirjallisuuden ja kääntämisen asiantuntija. Hän esitteli 30.10.2014 kulttuurikeskus Caisassa Suomi-Bulgaria-seuran järjestämässä tilaisuudessa Anton Donchevin ”Väkivallan pitkä varjo”-romaanin (Minervakustannus, 2007). Esityksen aikana nähtiin myös pätkiä romaanin perusteella tehdystä, vuonna 1987 valmistuneesta samannimisestä elokuvasta. Lopuksi käytiin eloisaa keskustelua romaanissa kuvattujen aiheiden, uskontojen ja etnisten ryhmien välisen kohtaamisen monista näkökulmista ja historiallisista vaiheista. Tilaisuudessa oli kaksitoista osanottajaa.

Ilkko Suvilehto
ALKUUN
 Mustallamerellä Iasonin ja Schildtin mukana

Helsingin kirjamessujen tarjonnasta bongasin Mustallemerelle vievän kirjaesittelyn – ja kirjailijakin oli tuttu: Sabira Ståhlberg. Kirjailija, jonka yhtenä kotiseutuna on Varna, ja joka tämänvuotisilla Frankfurtin kirjamessuilla esiteltiin ”Suomen monikielisimpänä kirjailijana”. Yksi kielistä on bulgaria.

Frankfurtissa Sabira Ståhlberg oli esittelemässä vuonna 2006 suomeksi ja ruotsiksi ilmestyneen Pilvenvaeltaja-romaaninsa saksannosta. Helsingin kirjamessuilla hänen aiheenaan oli kaksi vuonna 2014 ilmestynyttä, Mustallemerelle sijoittuvaa kirjaa, kulttuurihistoriallinen Resan till Kolkis sekä lastenkirja Hundväder på Svarta Havet.

Resan till Kolkis ( Matka Kolkhikseen ) on kaksitasoinen matkakirja. Siinä ollaan sekä muinaiskreikkalaisen taruston Iasonin että Göran Schildtin jäljillä – tai vanavedessä, sillä kumpikin matkasi laivalla.
Iason argonautteineen suuntasi tarinan mukaan Ateenan seuduilta Kolkhikseen nykyisen Georgian länsirannikolle noutamaan kultaista taljaa, jonka avulla voisi päästä Thessalian kuninkaaksi. Monia vastoinkäymisiä kohdannut matka kulki Mustanmeren halki, mutta tarun mukaan Iason onnistui pääsemään perille. Tarinan synty vie hellenistiseen aikaan, jolloin Mustameren rantoja ympäröivät kreikkalaissiirtokunnat.
Göran Schildtin tarkoituksena oli seurata Daphne-laivallaan vuonna 1963 Iasonin reittiä, mutta matka katkesi Romaniaan, sillä lupien saaminen Neuvostoliittoon ei onnistunut.
Sabira Ståhlberg seuraa kumpaakin, kertoo sekä Iasonin myyttisestä matkasta että Göran Schildtin myöhemmästä, josta siitäkään ei puutu mielenkiintoisia ja värikkäitä tapahtumia ja henkilöitä. Matkasta voi lukea myös täältä: http://www.villaschildt.fi/se/nyheter/83-katalog-sv
Resan till Kolkis -kirjan rinnalla syntyi myös lastenkirja Hundväder på Svarta havet (Koiranilmaa Mustallamerellä). Aineiston hankintamatkalla tavattu ateenalainen kulkukoira pani mielikuvituksen liikkeelle ja syntyi laivakoiranäkökulmasta koettu kuvaus Iasonin matkasta.
Sabira Ståhlbergin suunnitelmissa on myös järjestää ensi vuonna kulttuurimatka Iasonin ja Göran Schildtin vanavedessä – kirjaimellisesti vanavedessä, mutta maakravuille myös bussiversiona.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Sofian kansainvälinen kirjafestivaali

Tänä vuonna Sofia kansainvälinen kirjafestivaali keskittyy moderniin Pohjoismaiseen kirjallisuuteen.

Tapahtumassa, joka on 25.11. - 14.12. välisenä aikana, kuullaan esityksiä merkittäviltä pohjoismaisilta kirjailijoilta kuten Henning Werp, Sofi Oksanen, Kurt Aust, Thorstein Thorsten jne.
Ohjelmassa on myös teosten lukemisia, keskusteluja, luentoja ja tapaamisia Pohjoismaisen kirjallisuuden Bulgarian kääntäjien kanssa kuin myös Bulgarian nykykirjailijoiden kanssa.
Festivaali juhlii myös Tove Janssonin Muumi-kirjojen 100-vuotisjuhlaa lasten tapahtumassa, valokuvanäyttelyin ja konsertein.
Tapahtumat levittäytyvät ympäri Sofiaa: Kulttuuripalatsi, Mixtape 5 club, G8 kulttuurikeskus, Sofian kirjasto, Kansallinen taidegalleria mm.
Kirjafestivaali osuu samaan aikaan tämän vuoden ’Northern Lights' filmifestivaalin kanssa.
Filmifestivaalissa näytetään mm. suomalais-saksalainen sci-fi elokuva 'Iron Sky', jonka käsikirjoituksen on tehnyt kirjailija Johanna Sinisalo.
Sinisalo esiintyy myös kirjafestivaalissa.

Novinite 21.11.2014/Mikki Lehessalo

ALKUUN
 Suomi-Bulgaria seuran 18. Bulgarian reissu

Suomi-Bulgaria Seuran Valkeakosken osasto on perustettu 1975 ja on suurin paikallisosasto Suomessa.

Miksi juuri Bulgariaan, mistä alkoi maitten välinen ystävyys?
Sehän alkoi rytmisestä kilpavoimistelusta, joka oli suosittu sekä Valkeakoskella että Bulgariassa. Bulgarian tytöt kävivät Suomessa kilpailemassa samoin valkeakoske-laiset siellä. Liikunnan ohella tuli tutuksi kulttuuri, matkailun edistäminen ja mukava yhdessäolo. Voimistelijatytöt ovat kasvaneet, meillä rytminen kilpavoimistelu on muuttunut aerobiciksi. Liikuntayhteistyö on jäänyt taka-alalle mutta ystävyys on jatkunut kulttuurin, matkailun ja muun yhdessäolon merkeissä.

Jokakesäinen matka Bulgariaan on tullut perinteeksi, paikkakunta on vaihdellut
tänä vuonna Sozopol, kaunis pikkukaupunki Mustanmeren rannalla.
Ryhmää oli tänäkin vuonna kokoamassa ”Ersu” Erkki Rantanen, järjestelyissä vallankin perillä korvaamattomana apuna Kirsti ja Givko Stojanow.
Päivät kuluivat leppoisasti lomaillen, lämmöstä, ruoasta ja juomasta nauttien.

Retken kohokohtana on aina ollut paikallisen ystävyysseuran järjestämä illanvietto
jossa bulgarialaiset herkut seurasivat toistaan ja lasitkin täyttyivät ihan itsekseen.
Isäntiä oli paikalla parikymmentä, monet ystäviä jo vuosien takaa, mainittakoon Ana Bosheva joka valmensi rytmisiä jo aikojen alussa. Kepeästi nousi jalka vieläkin tanssin pyörteissä. Pikku lahjat vaihtoivat omistajaa ja tunnelma oli erittäin lämmin vaikka yhteistä kieltä ei aina ollutkaan.

Lomamaana Bulgaria on edelleen edullinen, ilmasto mukava, ihmiset ystävällisiä,
hotellihenkilökunnan kielitaito ehkä puutteellista mutta siinähän se aika kului kun yritimme baarimikolle suomea opettaa.

Uusia jäseniä mahtuu mukaan 40-vuotiaaseen yhdistykseen, mutta matkalle lähtö ei vaadi jäsenyyttä.
Ensi kesänä taas, olisko kohteena silloin Sveti Konstantin Varnan lähellä?

Helvi Ahonen

ALKUUN
 Suomalainen diiva Tarja Turunen konsertoi Sofiassa

Suomalainen diiva Tarja Turunen esiintyi rock-orkesterinsa kanssa Sofiassa marraskuun 3 päivänä Universiada hallissa ja se oli osa hänen ’Colours In The Round’ – kiertuettaan.
Turunen on Bulgariassa erittäin rakastettu ja maa onkin säännöllisesti pysähdyspaikkana hänen esiintymismatkoillaan – hänen rock bändinsä kanssa että ’Kaunotar & Hirviö’ –projektinsa rumpali Mike Terranan ja filharmonisen orkesterin kanssa.

Novinite/Mikki Lehessalo

ALKUUN
 Martenitsa – Martisor-juhla

Kuluneen vuoden huippukohtiin kuului 1.3.2014 yhdessä Suomi-Romania-seuran ja Suomi-Moldova-seuran kanssa järjestetty Martenitsa – Martisor-juhla, jossa oli tekemisen meininki ja ihmiset viihtyivät. Martenitsoja tehtiin itse käsin ja nautittiin hyvästä musiikista, jota Moldova-seuran puheenjohtajat, entinen ja nykyinen, esittivät.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Vuosi 2014 tuhoisin Bulgarian nykyhistoriassa

Kuluva vuosi on tuhoisin Bulgarian nykyaikana, raportoi BTV kansallinen kanava.

Vuoden alusta ovat tulvat eri puolilla maata vaatineet yli 20 ihmisen hengen ja aiheuttaneet satojen miljoonien levojen vahingot.

10 ensimmäisen kuukauden aikana 2014 hätä- ja pelastustoimen palvelut vastasivat 600 kriisitilanteesta, luonnonmullistusten aiheuttaman, kun koko 2013 vuonna niiden määrä oli 70.
Kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana oli useita vakavia tulvia. (ks. edellinen Viesti)

Säätilastot osoittavat, että joissakin osissa maata muutaman tunnin sateet vastasivat odotettavissa olevan kolmen kuukauden normaalia sademäärää .

Samalla Siviilisuojeluviraston palo- ja pelastuspalvelu vaatii parempaa ihmisten valmistautumista ja riittävä reaktioita yleisöltä.

"Ihmisiä varoitettiin päivää aiemmin," Georgi Gatev Siviilisuojeluviraston johtaja
kertoi BTV:lle, viitaten lokakuun lopun liikenteen ongelmiin, jotka johtuivat ensilumesta ja rankkasateista.
"Kaikki tiesivät, että huono sää on tulossa, mutta sen sijaan että pysyisivät kotona, ihmiset olivat liikenteessä autoilla, joissa oli kesärenkaat ja juuttuivat ja liukastelivat."

"Nämä ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen , sään ääritapauksissa toistuvuuskerrat kasvaa ja ihmisten pitäisi olla varovaisia ", Georgi Korchev meteorologian ja hydrologian laitokselta sanoi.

novinite 2.11.2014/Mikki Lehessalo

ALKUUN
 Rilan luostari
Rilan luostari (bulg. Рилски манастир, Rilski manastir) on suuri ortodoksinen luostari Bulgariassa. Luostari sijaitsee lounaisilla Rila-vuorilla 117 kilometriä Sofiasta etelään Rilska-joen laaksossa 1 147 metrin korkeudessa
Rilan luostari on perustettu 900-luvulla. Se on Bulgarian merkittävimpiä kulttuurihistoriallisia monumentteja ja se kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Luostarikompleksi käsittää yhteensä 8 800 m²:n alueen. Rakennukset ovat suorakaiteen muotoisen sisäpihan (3 200 m²) reunoilla. Pääkirkko ja keskiaikainen torni sijaitsevat pihalla. Viisikupolinen pääkirkko valmistui vuonna 1837. Kirkon arvokkain esine on kullattu ikonostaasi, joka on kuuluisa puuleikkauksistaan ja jonka tekemiseen meni viisi vuotta neljältä käsityöläiseltä.

Historiaa
Perinteisesti on uskottu, että luostarin perusti erakko Ivan Rilski, joka asui läheisessä luolassa. Luostarikompleksin perustivat kuitenkin erakon oppilaat, jotka olivat tulleet vuoristoon kuulemaan tämän opetuksia.
Perustamisestaan lähtien Rilan luostari on ollut Bulgarian hallitsijoiden suosiossa. Melkein jokainen tsaari antoi suuria lahjoituksia luostarille aina osmanimiehitykseen saakka, mikä teki siitä Bulgarian kansallisen tietoisuuden kulttuurisen ja hengellisen keskuksen.
Paikallinen feodaaliherra Hrelju Dragovola pystytti Rilan luostarin uudelleen nykyiselle paikalleen 1300-luvulla. Kompleksin vanhimmat rakennukset Hreljova kula -torni (1334–1335) ja pieni kirkko tornin vieressä (1343) ovat tuolta ajalta samoin kuin piispan valtaistuin ja luostarin portit. Osmanien saapuminen 1300-luvun lopussa ja useat ryöstöretket johtivat luostarin tuhoutumiseen 1400-luvun puolivälissä.
Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin ja etenkin Athoksella sijaitsevan Rossikonin luostarin antamien lahjoitusten avulla Rilan luostari rakennettiin uudelleen 1400-luvun lopussa. Rakennustöitä johtivat Kjustendilin seudulta tulleet kolme veljestä, jotka myös toivat Ivan Rilskin pyhäinjäännökset rakennusryhmään.
Luostari toimi bulgarian kielen ja kulttuurin säilyttäjänä maan ollessa vieraan vallan alaisuudessa. Bulgarian kansallisen heräämisen (1700–1800-luku) luostari tuhoutui tulipalossa 1833 ja se rakennettiin uudelleen seuraavan 30 vuoden aikana rikkaiden bulgarialaisten tuella. Asuinrakennusten rakentaminen aloitettiin 1816 ja kellotorni lisättiin vanhaan torniin 1844.
Luostarikompleksi julistettiin kansalliseksi monumentiksi 1976 ja se listattiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1983.

Upean ikonostaasin lisäksi näkemisen arvoinen on nk. Rafaelin risti, joka on saanut nimensä tekijän mukaan. Munkki Rafael kaiversi yhdestä puusta ristin 81 cm x 43 cm, johon hän kaiversi 104 uskonnollista kuvaelmaa ja 650 pientä, jopa riisinjyvän kokoisia ihmisfiguureja ympäri ja läpi ristin. Risti valmistui 1802 munkin työskenneltyä 12 vuotta ristin parissa menettäen lopulta näkönsä.

Wikipedia, Balkantravellers/Mikki Lehessalo

ALKUUN