BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2015

Bulgarian Viesti 1/2015 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Matkamessuilla 18.1.2015, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Seiskat, alibit ja hymyt, puheenjohtaja Tapani Salonen
Trifon Zarezan – viininpyhimyksen päivä, Mikki Lehessalo
Oppipojasta suurmestariksi – Veselin Topolov, Ilkko Suvilehto
Onnittelut vapautetuille bulgaareille, TS
Bulgarian uuden ajan ensimmäinen presidentti Zelju Zelev on nukkunut pois, TS
Bulgaria luottaa EU:n apuun vuoden 2014 luonnoskatastrofeista toipumiseen, Mikki Lehessalo
Haastaja Bulgariasta – Kubrat Pulev, Ilkko Suvilehto
Bulgarian kansallispankki julkaisee kolikon ”Bulgarian elokuva 100 vuotta”, Mikki Lehessalo
Kyrillistä kompastelua: Ловеч - Lovech ja Lovetš, Ritva Särkisilta
Varnan katedraali, Mikki Lehessalo
Kaksi tarinaa, yksi laulaja, Olga Mattila
Turun Bulgaria-seuran Nuuttijuhlat 2015, Ilkko Suvilehto
Pikkujoulut lähetystössä, Ilkko Suvilehto

Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 Matkamessuilla 18.1.2015

Matkailu yhdistää luonnollisimmalla tavalla Suomen ja Bulgarian. Helsingin vuosittaiset Matkamessut antavat mahdollisuuden kuulla uusimmista trendeistä sekä tavata kävijöitä ja muiden ystävyysseurojen jäseniä.
Kävin Bulgarian Matkailuministeriön osastolla ja sain kuulla omatoimimatkailun lisääntyneen hieman ryhmämatkailun rinnalla. Samaa välittyi hieman myös seuramme osastolla käyneistä ihmisistä, useampi kysyi, miten kannattaa mennä itse maahan ja onko suoria lentoja. Myös näkemisen arvoisista kohteista kysyttiin. Toisena kasvavana suuntauksena ovat laskettelu- ja golf-matkat Bulgariaan. Mielenkiintoisena ajatuksena nousi esiin niin sanottu terveysmatkailu, johon sisältyisivät esim. hammashoidot huomattavan paljon halvempien hintojen vuoksi.
Saimme uusia jäseniäkin messuilla. Erään toiveena oli saada lukea mahdollisimman paljon urheilusta. Sen vuoksi olenkin omasta puolestani laatinut kaksi urheiluun liittyvää tekstiä bulgarialaisista huippuluokan urheilijoista. Raskaan sarjan nyrkkeily ja shakki edustavat lajiensa ääripäitä. Toisessa liikutaan ja käytetään voimaa, toisessa liikutellaan nappuloita ja mietitään siirtojen seurauksia. Molemmissa tarvitaan silti vahvaa kilpailuhenkisyyttä ja kummassakin on mahdollisuuksia vilpilliseen edunsaamiseen, kuten teksteistä ilmenee.
Matkailuun palatakseni mainitsen suosivani ryhmämatkoja maahan kuin maahan, erityisesti jos olen käymässä ensimmäistä kertaa, eikä minulla ole tuttuja kyseisessä valtiossa. Kuten muussakin, yhtenäisyys on voimaa. Muistan matkani Bulgarian Aurinkorannalle nelisen vuotta sitten, jolloin yksi henkilö ystäväporukastani tippui kahden metrin korkeudelta päälleen hotelliin kaiteelta kiviportaikkoon. Päästä valui verta, mutta onneksi ei käynyt pahemmin. Olisi voinut käydä hyvinkin huonosti. Kuten hän itse sanoi, monta suojelusenkeliä litistyi hänen alleen. Tärkeää oli, että suurimmalla osalla suurista suomalaisista matkanjärjestäjistä on lomakohteissa yhteistyösopimus länsimaisittain modernien yksityissairaaloiden kanssa, joissa saa hyvää hoitoa siisteissä oloissa. Tällöin on kuitenkin oman yksityisen matkavakuutuksen oltava kunnossa. Ystäväni pääsi sellaiseen hoitoon ja tutkimuksiin, joita ei todennäköisesti olisi saanut yhtä vaivattomasti julkisella puolella.
Mutta jos haluaa tehdä omatoimimatkailua, niin voi vaikka lentää Burgasiin tai Istanbuliin ja mennä sieltä bussilla Plovdiviin ja Veliko Tarnovoon. Silti myös ryhmämatkailu tarjoaa monesti erilaisia retkimahdollisuuksia ympäristöön ja näkemisen arvoisiin kohteisiin asiantuntijoiden opastuksella.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN
 Seiskat, alibit ja hymyt

”Poliitikko tekstaili maksulliselle naiselle”, ”Pekka Perä eroaa”, ”Kilpaurheilija kärähti dopingista”. Tällaisilla uutisilla Seiska lehden levikki nousi vuonna 2013 peräti 158 000 kappaleeseen. Bulgarian Viesti ei ihan pääse samanlaiseen levikkiin, mutta ei seuran jäsenmääräkään ole kuin 700, mikä on itse asiassa komea luku moneen ystävyysseuraan verrattuna tänä päivänä. Seuramme nettisivut onkin asia erikseen. Laskuri taidettiin pistää kiinni 250 000 kävijän kohdalla. Tietoa ihmiset hakevat, eikä pelkkää pintakuohua.
Kyllä Bulgariasta sensaatioita löytyy, mutta meille ystävyysseuralaisille on luonnostaan mielekkäämpää kertoa hyvistä asioista esim. keksinnöistä, ruokakulttuurista, tasokkaista viineistä, juuri ilmestyneistä kirjoista, sinfoniaorkesterin konserttisarjasta ja erilaisista uusista lomakohteista.
Seuramme lehden ja koko toiminnan läpi kulkee punainen lanka, joka keskittyy siihen miksi Bulgaria on hyvä maa. Näistä aiheista seuramme edustajat puhuivat ja jakoivat materiaalia Matka2015 –messuilla neljän (4) päivän ajan tammikuussa. Matkamessuilla vieraili 68500 kävijää. Oli sykähdyttävää tavata messuilla Suomen tunnetuin matkailija, toimittaja ja kirjailija Rauli Virtanen. Hänet muistetaan kriisi- ja sotatoimialueilta Afganistanin vuorilta Etelä-Amerikan viidakoihin.
Bulgariaa kohtaan on vahvaa kiinnostusta. Ilahduttavan moni messuvieras sanoi että ”ollaan jäseniä ja lehti tulee”, ja kertoivat missä päin Bulgariaa ovat itse käyneet. Silti paljon on vielä tehtävää tiedonvälityksen saralla.
Helmikuun viimeisenä päivänä (ei ole karkausvuosi) Suomi-Bulgaria-seura, Suomi-Romania-seura ja Suomi-Moldova-seura järjestävät martenitsa-juhlan kulttuurikeskus Caisassa. Yhdessä tekemisen perinne jatkuu. Olen iloinen ja tyytyväinen, että ystävyysseurat yhdistävät voimansa sen sijaan että jokainen puurtaisi yksin omassa porukassaan.
Seuramme järjestää kevään aikana kaikille avoimen yleisötilaisuuden, johon suurlähettiläs Lubomir Todorov on pyydetty alustamaan. Aiheet liikkunevat kulttuurin, poliittisen tilanteen, talouden, työllisyyden ja turvallisuuden ympärillä. Energiakysymykset ovat herkkä aihe Bulgarialle viimeaikaisen kehityksen valossa. Nämä tapaamiset edustavat arvokasta vuorovaikutusta, siksi kysymyksille varataan paljon aikaa.

Toivotan Hyvää loppuvuotta seuramme jäsenille ja lehtemme lukijoille!
Tapani Salonen

ALKUUN

  Trifon Zarezan - viininpyhimyksen päivä

Vanha bulgarialainen perinne juhlistaa Trifonin päivää 14. helmikuuta - päivä on viininviljelijöiden, tavernan pitäjien ja puutarhureiden. Vuosittain vietetään tätä hauskaa ja äänekästä juhlaa, mutta moniko tietää tarinan sen alkuperästä?

Ortodoksisen kirkon mukaan Pyhä marttyyri Trifon syntyi vuonna 225 Komsadan kylässä. Hän eli ja asui hurskaana kristittynä, mutta silloin elettiin kristittyjen vainojen aikaa ja niinpä hänetkin pidätettiin, kidutettiin ja mestattiin.
Pyhän Trifonin elämästä ei sinänsä tiedetä paljoakaan, mutta joissakin osin maata kansanperinteessä uskotaan, että hän oli Marian veli.
Aluksi Bulgariassa päivää vietettiin helmikuun 14. pnä Pyhän Trifonin kunniaksi, Viiniviljelijöiden ja tavernan pitäjien suojelija. Sen jälkeen, kun maassa hyväksyttiin gregoriaaninen kalenteri, juhla siirtyi 1. helmikuulle ja 14. helmikuuta alkoivat viinintuottajat juhlia.
Huolimatta tietystä ristiriidasta molemmat tapahtumat toimivat edelleen ja molempien kuvauksissa on usein nuori mies erona vain erilaiset leikkurit (viiniköynnösten).
Kansantieteilijöiden mukaan Pyhän Trifonin päivä juontuu ajalta jolloin traakialaiset vaelsivat Bulgarian alueella ja jo silloin alueella tuotettiin erittäin aromaattista viiniä. Traakit nauttivat viiniä joka toimi anestesian tavoin ja auttoi pappeja olemaan kosketuksissa jumalien kanssa ja siitä syntyi kultti. Traakkien jumala Dionysos tunnetaan hedelmällisyyden, viinin ja hilpeyden jumalana ja uskotaan että Pyhä Trifon on "seuraaja". Vaikka Trifonin elämästä ei ole tarkkoja tietoja on se, että juhlan pyhimys/jumala on lähes sama juhla kuin Dionysoksen festivaalit, jonka aikana Bacchus on tanssinut pienet sirpit käsissään viinin kunniaksi.

Alkuperästä riippumatta Trifonin päivään liittyy monia tapoja joista osa on säilynyt:
Perinteen mukaan emäntä aamulla aikaisin vaivaa taikinan ja paistaa leivän joka on koristeltu viiniköynnöksen lehdillä. Lisäksi on tehtävä kakku ja paistettava riisillä tai bulgurilla täytetty kana. Emäntä pakkaa kaiken villaiseen pussiin ja toimittaa miehelleen viinitarhaan. Siellä omistaja leikkaa köynnöstä - kolme haaraa, kolmet juuret. Kaataa viiniä, pyhää vettä ja sirottelee tuhkaa juurille - tämä rituaali on nimeltään "trimmaus".

Sitten kaikki kokoontuvat ja valitsevat "viiniköynnösten kuninkaan", joka usein miten on anteliain ja arvostetuin mies kylässä. Kuningas kruunataan kurjenpolvi, puksipuu ja nuorten viiniköynnösten versoista tehdyllä seppeleellä - rituaali muistuttaa antiikin jumala Dionysoksesta.

Kuningas ja 'hovi' ajelevat hevoskärryillä kylän talosta taloon, sirotellen basilikanippuja ja siunaten kohteet. Isännät tervehtivät heitä mukanaan isohko astia jossa on valkoviiniä. Kuningas juo ensimmäisenä ja sitten hänen seuralaisensa.
Loput viinistä kaadetaan kuninkaan päähän ja lausutaan siunaus. Tämän jälkeen kuningas menee vaihtamaan vaatteet ja varsinainen ilonpito voi alkaa, säkkipillit soivat ja rummut pärisevät .

Trinfon Zaresan on vieläkin voimissaan ja on eräs Bulgarian perinteisistä vapaapäivistä.
Mikki Lehessalo


ALKUU
 Oppipojasta suurmestariksi – Veselin Topalov

Valokuva: http://en.chessbase.com

Veselin Topalov (bulg. Веселин Топалов, s. 15. maaliskuuta 1975) on bulgarialainen shakin suurmestari ja entinen Kansainvälisen shakkiliiton FIDE:n maailmanmestari.
Topalov on syntynyt Rusen kaupungissa Bulgariassa. Topalov oppi pelin isältään kahdeksanvuotiaana. Topalovilla oli ollut vaikea lapsuus, mutta hänestä oli tullut nopeasti shakin ihmelapsi. Kaksitoistavuotiaana Topalov aloitti yhteistyön Silvio Danailovin kanssa harjoitus-/oppi-isä-suhteessa, joka jatkuu tähän päivään asti. Danailov oli kansainvälinen mestari, joka kannusti Topalovin pyrkimyksiä vahvistua pelaajana. Nähtyään Topalovin taidot Danailov uhrasi oman uransa. Kanadalainen suurmestari Kevin Spraggett (Topalov vs. Kramnik, s.7) kirjoittaa "Danailov vei Topalovin asunnolleen ja sanoi tälle: 'Tästä lähtien tulet asumaan täällä ja tämä on oleva uusi kotisi. Minä en ole pelkästään valmentajasi, vaan myös äitisi ja isäsi, kokkisi. Minä pesen vaatteesi. Minä maksan laskusi ja kulusi turnauksissa. Haluan sinun ajattelevan vain shakinpeluuta!'".
Voitettuaan alle 14-vuotiaiden maailmanmestaruuden 1989 ja sijoituttuaan hopealle alle 16-vuotiaiden MM-turnauksessa 1990, Topalov sai suurmestarin arvon 1992.
Maailmanmestaruuskilpailuissa hän pääsi 16 joukkoon 1999, puolivärieriin 2000 ja jälleen 16 joukkoon 2001. Vuonna 2004 Topalov eteni ennakkosuosikkina välieriin tuloksella 9,5/10, mutta hävisi tulevalle voittajalle Rustam Kasymdžanoville 2-4.
Vuosi 2005 oli Topalovin vuosi. Ensin jaettuaan voiton Linaresissa Kasparovin kanssa ja voitettuaan M-Tel Masters turnauksen Sofiassa, hän voitti lokakuussa San Luisissa, Argentiinassa järjestetyn FIDEn MM-turnauksen. Samalta vuodelta hän sai myös shakin Oscarin. Vuosina 2005-2006 hän vei nimiinsä monia huipputurnauksia, joihin osallistui.
Topalov pelasi perinteistä shakin maailmanmestaria, venäläistä Vladimir Kramnikia vastaan 12 pelin ottelun syys- ja lokakuussa 2006 Elistan kaupungissa, Venäjän Kalmukian tasavallassa. Varsinaiset pelit päättyivät tasan 6–6 ja Kramnik voitti jatkopeleissä 2,5–1,5.
Topalovin manageri Silvio Danailov julkisti 28.9.2006 lehdistötiedotteen, jonka mukaan Kramnikin käytös otteluiden aikana oli epäilyttävää: tämä oli käynyt tavattoman usein vessassa (ainoassa paikassa ilman kuuntelu- ja videotarkkailua), noin 50 kertaa pelin aikana (Shakkiliitto FIDE:n mukaan luku oli liioiteltu, tämä oli käynyt vessassa 25 kertaa, vaikka sekin on epätavallisen paljon) ja tehnyt pelin kannalta merkittävimmät päätöksensä vessassa.
Bulgarian joukkue vaati kilpailun järjestäjiä antamaan katseluoikeudet Kramnikin videoituihin kylpyhuone-/vessatilakäynteihin. Järjestäjät antoivat nähtäväksi vain osia videoista, selittäen muiden osien puuttuvan teknisistä syistä. Danailov vaati kieltämään yksityisten vessa-/ suihkutilojen (engl. restroom) käytön ja uhkasi perua Topalovin osallistumisen jatkopeleihin. Kisoja valvova Valituskomitea suostui tähän määräten yksityiset vessa-/suihkutilat suljettaviksi ja korvattaviksi yhdellä yhteisellä.
Kramnik kieltäytyi suostumasta ehtoihin ja pelaamasta 5. peliä ja hävisi sen täten. Valituskomitea teki päätöksen Kramnikin hyväksi 1.10.2006, minkä jälkeen Valituskomitea erosi tehtävästään ja korvattiin toisella. Pelit jatkuivat 2.10.2006. Topalovin manageri Danailov antoi ymmärtää 4.10.2006, että Kramnik käyttää apunaan tietokonetta pelien aikana. Danailov julkaisi 14.2.2007 valokuvia, joiden väitettiin esittävän vessan kattoon asennettuja kaapeleita Kramnikin Kalmukian maailmanmestaruusottelun aikana käyttämästä vessa- ja suihkutilasta. Niistä oli kuulemma raportoitu viranomaisille, jotka Danailovin mukaan peittelivät tiedot. Topalovin joukkue väitti viranomaisten painostaneen heitä olemaan hiljaa syytöksistään. (Lähteinä suomen- ja englanninkielinen Wikipedia).
Topalov ja Danailov ovat asuneet jo yli 20 vuotta Espanjassa ja heillä on espanjalaiset puolisot (http://mirogled.com/2010/09/05/). Topalovin häissä bestmanina toimi Danailov, jonka kautta Topalov oli tutustunut puolisoonsa. Topalov oli seurustellut kolmisen vuotta ennen häitä. Topalovin omien sanojen mukaan hänen elämässään ei häiden jälkeen mikään muu ole muuttunut, vain shakkitulokset huononivat. Bulgarian lehdistössä lukikin: Nainen kesytti Veselin Topalovin. Pariskunta odotti vauvaa kesäksi 2011, mutta on hyvin tarkka yksityisyydestään, eikä ole puhunut asioistaan julkisuudessa (www.moetodete.bg, 09.01.2011).

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Onnittelut vapautetuille bulgaareille

Uutiset ovat kertoneet korkein otsikoin, kuinka Boko Haram otti koulutyttöjä panttivangeiksi Nigeriassa. Samoin kaksi japanilaista ISIS-järjestön panttivankia sai aiheellisesti suurta kansainvälistä huomiota. Heidät molemmat teloitettiin kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
Tammikuun 26. päivänä kuusi bulgarialaista avustustyöntekijää joutui panttivangiksi Sudanissa. He olivat matkalla Etelä-Sudanin Rumbekista Sudanin pääkaupunkiin Khartoumiin, kun heidän helikopterinsa teki pakkolaskun. Avustustyöntekijät joutuivat sudanilaisten sissien (Sudanin kansan vapautusliike, SPLM-North) kiinniottamiksi.
Bulgarian ulkoministeriön taitavan diplomatian ansiosta bulgarialaiset avustustyöntekijät ja koneen miehistö on vapautettu, ilmoitti Helikopteriyhtiö Heli Airin edustaja Georgi Spasov. Avustushanke on osa YK:n alaisen World Food Programmen (WFP) toimintaa.

TS
Lähteet: dnevnik.bg sekä http://www.novinite.com

ALKUUN
 Bulgarian uuden ajan ensimmäinen presidentti Zhelju Zhelev on nukkunut pois

Filosofi, poliitikko ja Bulgarian uuden ajan ensimmäisillä vapailla vaaleilla valittu presidentti Zhelju Zhelev on nukkunut pois. Hän oli Todor Zhivkovin jälkeen siirtymäajan ensimmäinen presidentti, joka toimi tehtävässään vuosina 1990-1997. Hän oli kuollessaan 79 vuotias.

Ensimmäisen kerran 7. kansankokous valitsi Zhelevin presidentiksi vuonna 1990, toisella kerralla vuonna 1992 hänet valittiin uudelleen presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Hänen seuraajakseen nousi Petar Stoyanov.

TS

ALKUUN
 Bulgaria luottaa EU:n apuun vuoden 2014 luonnonkatastrofeista toipumiseen

Bulgarian kunnat ovat vieläkin toipumassa viime vuoden tuhoista tulvista.
Bulgarialla on nyt tilaisuus tehdä arvio vahingoista ja arvioida, paljonko Euroopan unionin ( EU ) tukeen voi luottaa, yksityinen BTV-asema kertoo.
Kolmelle eniten kärsineelle alueelle, jotka ovat riippuvaisia EU solidaarisuusrahaston tuesta ovat Varna (erityisesti Asparuhovo), Mizia ja Kaakkois-Bulgaria (kattaa alueet Stara Zagora , Haskovo ja Burgas ).

Toistaiseksi 10,5 miljoonaa euroa EU: n solidaarisuusrahastosta on myönnetty Varnan alueelle, josta 9 milj. levaa menee rakentamiseen salaojituksen rakentamiseen Asparuhovossa, mikä puute oli osaltaan vaikuttamassa tuhoisaan tulvaan.
Tilanne Miziassa on huonompi, koska katastrofi on luokiteltu ainoastaan alueelliseksi ja varoja, joita voitaisiin kohdentaa sinne, on huomattavasti vähemmän.
Bulgaria on vaatinut yhteensä 79 miljoonaa euroa Mizialle, mutta aluehallituksen Lilyana Pavlova arvioi, että vain 2 miljoonaa euroa kohdennetaan Miziaan ja Vidiniin.
Stara Zagora , Haskovon ja Burgasin alueiden vahinkojen määrien rahalliset arvioin-nit on vielä tehtävä - Bulgaria vaatii, että EU luokittelee tulvat Kaakkois-Bulgariassa kansalliseksi katastrofiksi.

Mikki Lehessalo
Novinite 5.1.2015
ALKUUN
 Haastaja Bulgariasta – Kubrat Pulev
Valokuva: http://www.sport-express.ua

Kubrat Venkov Pulev (lempinimi ”Kobra) on bulgarialainen nyrkkeilijä, entinen maajoukkuekilpailija. Hän on syntynyt 4.5.1981 г. pääkaupunki Sofiassa. Pulev on tämän hetken kuuluisin bulgarialainen nyrkkeilijä ja kilpailee yli 91-kiloisten raskaassa sarjassa. Hän on 1950-60-luvun raskaan sarjan mestari Venko Pulevin poika.
Kubrat Pulev aloitti nyrkkeily-uransa 13-vuotiaana ZSKA:n urheilukoulussa. Ennen nyrkkeilyä Pulev oli harjoitellut vuoden verran jalkapalloa joukkueessa. Pulev kilpailee yli 91-kiloisten raskaimmassa sarjassa. Myös hänen veljensä Tervel Pulev on kuuluisa nyrkkeilijä.
Vuonna 1998 Kubrat Pulev otettiin Bulgarian maajoukkueeseen voitettuaan monta kilpailua junioritasolla. (Lähde: http://bg.wikipedia.org).

Pulev haastoi 15.11.2014 IBF-nyrkkeilyliiton raskaan sarjan MM-titteliottelussa Hampurissa hallitsevan mestari Vladimir Klitchkon (38 v.). Klitchko löi Pulevin aiheuttaen tämän uran ensimmäisen tappion. Siihen asti Pulev oli voittanut 20 peräkkäistä ottelua (Helsingin Sanomat, 17.11.2014; http://www.dailymail.co.uk,, 15.11.2014)
Ennen ottelua Pulev oli syyttänyt Klitchkoa siitä, ettei tämä osallistu minkäänlaisiin dopinginvastaisiin harjoitustarkastuksiin, vaikka esiintyykin Kansallisen Dopinginvastaisen järjestö NADA:n mainostajana ja vetäytyy Saksan Ammattinyrkkeilyliiton suojiin, koska tämä ei sellaisia testejä määrää, kun taas Pulev joutuu berliiniläisen Sauerland-tallin nyrkkeilijänä säännöllisiin ja ankariin doping-testeihin. Klitschko piti Pulevin puheita ”ennennäkemättömänä röyhkeytenä ja kunnioituksen puutteena” (Frankfurter Allgemeine Zeitung, 17.11.2014).
Pulev seurustelee näyttävän bulgarialaisen pop-folk-laulajatar Andrean kanssa. Pulev rentoutuu vapaa-ajallaan pelaamalla shakkia.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Bulgarian kansallispankki julkaisee kolikon "Bulgarian elokuva 100 vuotta"

12. tammikuuta 2015 Bulgarian keskuspankki laski liikkeelle Bulgarian ensimmäisen hopeisen juhlarahan joka kuvaa " Bulgarian elokuva 100 vuotta ". Päivää myöhemmin, 13. tammikuuta 2015 juhlittiin Bulgarian ensimmäisten elokuvan Vasil Gendovin "Urhoollinen Bulgaria" vuosisataa. Kolikon nimellisarvo on 10 lev ja myyntihinta 66 lev (alv sisältyy). Kolikon hopeapitoisuus on 925/1000 ja painos vain 3000 kpl.
Kolikon arvopuoli kuvaa elokuvan filmikelaa, jossa toisella puolella on kuvattu vanha elokuvakamera ja maininta "100 vuotta" ja jossa nollat ovat filmikiekkoja. Lisäksi on merkintä "Bulgarian elokuva". Kolikon suunnittelijoina ovat Plamen Chernev ja Evgenia Tsankova.

Varnautre.bg/M Lehessalo

ALKUUN
 Kyrillistä kompastelua:
Ловеч - Lovech ja Lovetš

Lovechia suosittaa YK:n syksyllä 2012 pidetty paikannimikonferenssi bulgarialaisen kaupungin nimen oikeinkirjoitukseksi – YK muutti silloin suosituksiaan. Kotuksen, kotimaisen kielten tutkimuskeskuksen suositukset vuodelta 1998 ovat edelleenkin voimassa niiden rinnalla ja niiden mukaan se on Lovetš. Ja kumpikin käy, kerrotaan Kotuksen neuvontapuhelimessa.
Olisi tietysti hyvä, että kaikissa latinalaisia aakkosia käyttävissä kielissä paikannimillä olisi sama kirjoitusasu. Selkeyttäisi tilannetta. Ehkä paikannimien osalta, mutta muuten pikemminkin sekoittaisi, kun henkilönimien oikeinkirjoitussuositus poikkeaa siitä. Lähes joka kielellä on omat suosituksensa kyrillisillä kirjoitettujen henkilönimien translitteroinniksi eli siirtokirjoitukseksi, siis muuntamiseksi latinalaisille kirjaimille. Oikotie sekavasta käytännöstä olisi todeta, että kukkikoot kaikki kukat. Mutta nipotetaanpa vähän.

Suurenmoiset suhuäänteet
Kotuksen suositukset ovat pysyneet aika vakioina sitten omien 1960-luvun opiskeluaikojen. Paitsi henkilönimissä olen käyttänyt niitä myös paikannimissä. YK:n paikannimikonferenssin suositukset löytyvät internetissä osoitteesta http://www.kotus.fi/files/2303/BULGARIA_k.pdf . Samalla näkee, millaisten muutosten kourissa ovat YK:n suosituksetkin olleet. Ja tietysti poikkeuksia on – kuten itse maan nimi: ei yleisohjeiden mukainen Balgaria, vaan Bulgaria.
Henkilönimissä ovat siis voimassa edelleenkin Kotuksen 1998 suositukset eli hieman erilainen siirtokirjoitus kuin tuossa YK:n 2012 suosituksessa. Kotuksen mukaisesti ц = ts, ч = tš ja ж = ž. Suosituksia oli joskus 50 vuotta sitten vaikea noudattaa hattukirjainten osalta, kun niitä ei kirjoituskoneista löytynyt ja ne oli lupa korvata myös sh:lla ja zh:lla. Nyttemmin hattukirjaimet löytyvät helposti tietokoneilta.
Mutta ettei menisi liian helpoksi, ihmiset saavat translitteroida nimensä sillä tavalla kuin passissa lukee, vaikka se ei vastaisikaan suomalaisia suosituksia. Poikkeuksena tästä ovat kansainvälisesti tunnetut henkilöt, joiden nimet translitteroidaan suosituksen mukaisella tavalla. Suomessa Anton Tšehov, vaikka englannissa Anton Chekhov. Mutta tästäkin on poikkeus. Jos jonkun suurmiehen nimi on kauan translitteroitu esim. englannin kielen mukaisella tavalla ja löytyy sillä tietokirjoistakin, sitä saa jatkaa. Saa kirjoittaa Wassily Kandinsky. Tosin suositeltavaa olisi lisätä sen perään myös translitterointisuositusten mukainen Vasili Kandinski.

… ja transkriboimaan ja ääntämään!
Siirtokirjoitus on minulle uusi termi, kun olin tottunut translitteraatioon. Verbille translitteroida ei edelleenkään ole suomalaisempaa vastinetta. Translitteroinnissa siirretään siis kirjaimia. Transkriptiosta puhutaan, kun äänne siirretään kirjaimeksi. Sitä käytetään meillä lähinnä ääntämysohjeissa. Mutta bulgarian kieli transkriboi henkilönimet latinalaisilla kirjaimilla kirjoittavista kielistä, kyrillinen kirjoitusasu mukailee siis ääntämystä. Kun bulgarian kielestä puuttuvat kaksoiskonsonantit ja pitkät vokaalit, nimien tunnistus meneekin arvailuksi. Оли Рен, Oli Ren, on helppo arvata Olli Rehniksi ja Майкъл Джаксън, Majkal Džaksan on tietysti Michael Jackson. Mutta mikä on ihmisen alkuperäinen sukunimi, kun bulgarialaisessa tekstissä lukee Шиле, Šile? Schiller? Ei, vaan Schiele, sanoo tekstin kirjoittanut.
Ja entä ääntämys. Kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettujen slaavikielien soinnillinen s, з, translitteroidaan z:ksi, mutta sitä ei pitäisi ääntää ts:ksi. Korvaani raastaa, jos sanotaan Tsograf tai Katsakstan, vaikka ihan tavallinen suomalais-s:kin olisi lähempänä, jos soinnillinen s ei irtoa. Kotus muistuttaa, että z ei äänny ts:ksi myöskään esimerkiksi arabialaisissa, englantilaisissa, japanilaisissa, nykykreikkalaisissa, ranskalaisissa jne. nimissä, vaan soinnilliseksi s:ksi. Eikä se äänny ts:ksi ruotsissakaan, vaan s:ksi. Jaahah, japanilaisten korvia on siis aina raastanut, kun olen sanonut Matsda. Ja häpeän myöntää, että olen myös sanonut Tsilliakus. Mutta oppia ikä kaikki!
Jaa mille tavulle paino pitää nimissä laittaa? Se ulkomaalaisen pitää opetella joka nimen osalta erikseen. Kotuksen julkaisemasta Venäläisten henkilönimien oppaasta saa jotain apua 13 510 slaavisukunimen osalta. Mutta kun lukee, että esimerkiksi nimessä Mihailenko paino vaihtelee sen mukaan, onko nimen kyrillisessä asussa sanan keskellä и vai й, tuntee halua luovuttaa.
Negatiivista julkisuutta saaneiden on tapana sanoa, että ”kirjoittakoot mitä kirjoittavat, kunhan kirjoittavat nimen oikein”. Slaavijulkimoiden asema oman kielialueensa ulkopuolella on tässäkin tapauksessa kaksin verroin kova.

Ritva Särkisilta

ALKUUN
 Varnan katedraali

Kuolonuneen nukkuneen Jumalan Äidin katedraali (Катедрален храм "Успение Пресвятия Богородици" tai Катедрален храм "Успение Богородично" translit. Katedralen Hram Uspenie Bogoroditschno ) on suurin ja tunnetuin Bulgarian ortodoksinen katedraali Bulgarian Mustanmeren satamakaupungissa Varnassa, ja toiseksi suurin Bulgariassa (Sofian tuomiokirkko Aleksanteri Nevskin jälkeen). Virallisesti avattiin 30. elokuuta 1886. Se on yksi Varnan nähtävyyksistä.

Venäjän kniaz Dondukov-Korsakovin vieraillessa Varnassa hän havaitsi että tarvitaan kirkko, joka sopisi kasvavan kaupungin tarpeisiin. Metropoliitta Simeonin johdolla kaupungin silmäätekevät kokoontuivat valitsemaan paikka ja valmistella rahoitus ja määritellä rakennusaineet. Rakentamisen arvioitiin vaativan kolme-neljäsataa tuhatta Ranskan frangia. Alun perin kerätyt 150.000 Ranskan frangia kuluivat nopeasti kaikenmaailman säännöksien korvaamisiin.
Ensisijaisesti materiaalit hankittiin Varnan läheisyydestä; kivet otettiin vanhasta kaupungin muurista sekä lähikylistä: Ljuben, Karavelovo ja Kumanovo; sisemmät pylväät tehtiin paikallisesta kivestä. Ulompiin erkkereihin ikkunoiden alle käytettiin Rusen kiveä. Kaikki kaaret tehtiin kalkkikivestä. Katon kupari tuotettiin Englannista.
Peruskivi muurattiin Bulgarian kniaz Alexanderin toimesta 22. elokuuta 1880 juhlallisten seremonioiden myötä. Kuriositeettina kerrottakoon, että kniaz armahti kaikki paikalliset vangit joilla oli kolme kuukautta tai vähemmän rangaistusta jäljellä.
Kirkon nimeksi valittiin, Uspenskin muistoksi Venäjän keisarin puoliso keisarinna Maria Aleksandrovna, joka oli suurlahjoittaja ja myös Bulgarian kniazin täti ja joka oli hiljattain kuollut.
Katedraali oli Odessan arkkitehdin Maas luomus jonka mallina oli Pietarhovin temppeli. Rakentaminen alkoi heti kun peruskivi muurattiin ja kesti kuusi vuotta.
Kunnan isien mielestä Maas oli liian kallis arkkitehti, joten he ostivat suunnitelman häneltä ja vaihtoivat tilalle oman kunnan arkkitehdin P. Kupkan.
Katedraali on kolmikupolinen, pääalttarilla oleva on omistettu Uspenskille, pohjoiskupoli St. Aleksanteri Nevskille ja eteläinen Pyhälle Nikolaus Ihmeiden tekijälle.
Rakennusmestarin löytäminen oli erittäin haastavaa; vuonna 1880 neuvoteltiin tarnovolaisen Kolju Ficheton kanssa, mutta se kuivui kasaan. Paikallinen päällikkö Vasil Ivanov sai hoitaa tehtäviä tilapäisesti, työhän oli kuitenkin valittu Janko Kostandi ptkän etsinnän jälkeen. 15. maaliskuuta 1884 komissio antoi töiden vetämisen trjavnalaiselle Gencho Kancheville. Kirkko valmistui seuraavana vuonna, katto syyskuussa ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 30. elokuuta 1886.

Sisustaminen jatkui seuraavina vuosina. Piispan valtaistuin, Niko Mavrudin työ, tuotiin 1897 ja ikonostaasi on valmistettu myöhemmin. Kirkon lattia on peitetty keraamisilla värisillä laatoilla vuonna 1911 ja parveke neljä vuotta myöhemmin. Erillistä kellotornia ei rakennettu, mutta kellotapuli valmistui vasta 1941. Kupolit ovat ulkoasultaan samalta ajalta. Lisäksi myöhemmin on lisätty höyrylämmitys. Suuret maalatut ikkunat on asennettu 1960-luvulla; Kyril ja Metodi ovat eteläikkunassa ja pohjoisikkunassa on kuvattu pyhät Angelarius ja Klemens Ohrid.
Patina on vaurioittanut kuparisia kupoleita ja ne kunnostettiin viimeksi kultaamalla keväällä 2000. Julkisivu kunnostettiin samana vuonna.

Mikki Lehessalo
Lähde: Wikipedia


ALKUUN
  Kaksi tarinaa, yksi laulaja

Laulut ja tarinat, jotka opimme kotoa, ovat yksi identiteettimme perusta. Kehtolaulut, lastenlaulut, riimit ja lorut, historiantarinat, uskomukset, perinteet - jokaisessa kulttuurissa on omansa. Kenen lauluja laulat, kertoo paljon sinusta itsestäsi. Mutta entäpä, jos laulatkin kotonasi kahden kulttuurin lauluja, kerrot tarinoita sekä sieltä että täältä. Kenen lauluja silloin laulat, kenen tarinoita kerrot.

Anna Dantchev, suomalais-bulgarialainen laulaja ja lauluntekijä ja hänen luotsaamansa helsinkiläinen maailmanmusiikinyhtye Anna Dantchev Band, pohtivat myös näitä samoja kysymyksiä omassa musiikissaan. Yhtyeen ohjelmisto on kasaantunut Annan kotonaan oppimiensa bulgarialaisten laulujen ja tarinoiden ympärille. Nuo vanhat tiedot, Anna oppi bulgarialaiselta isältään lapsuuden-kodissaan Haapavedellä.
Muusikkoperheessä kasvanut Anna kokeili siipiään monissa eri musiikin tyylilajeissa, kunnes muutama vuosi sitten ymmärsi tulleensa takaisin musiikilliseen kotiin, niiden vanhojen bulgarialaisten tarinoiden ja laulujen äärelle. Anna Dantchev Band perustettiin alunperin vain yhden kappaleen vuoksi, vuoden 2013 Ourvision- laulukilpailun finaalia varten. Yhtyeensä kanssa Anna sai vanhan Shopluk-alueen tarinan sovituksesta ‘The Best Band’- maininnan finaalissa.

Yhtye alkoi elää omaa elämäänsä 2013 syksyllä, ja heti alkumetreiltä oli selvää, että Annan oppimat tarinat lähtivät myös elämään omaa elämäänsä yhtyeen ohjelmistossa. Ne vanhat bulgarialaiset tarinat ovat tällä hetkellä Suomessa, ja silti, kun Anna niitä laulaa, tulevat ne Bulgariasta. Tarinoihin tuli mukaan myös uusia tulkintakeinoja eri musiikkityyleistä, kuten bluesista ja postrokista. Yhtye onkin perustamisestaan lähtien herättänyt mielenkiintoa tavastaan tulkita vanhoja bulgarialaisia tarinoita uudenlaisella tavalla. Anna uudistaa yhtyeen kanssa rohkeasti omaa musiikillistaan perinnettä, ja tuo samalla esille kahden kulttuurin laulajan näkökulman tarinoihin.

Tarinat ovat yleismaailmallisia, Kaikkialla ihmiset syntyvät, rakastuvat, saavat lapsia, elävät ja kuolevat. Tarinat ovat oman aikakautensa tulkintoja todellisuudesta, mutta elävät silti myös eri aikakausina. Kun tarina siirretään toiseen ympäristöön, toiseen kulttuuriin, se muokkautuu ympäristönsä mukaan. Ja silti ilman sitä alkuperäistä tarinaa, ei uudessa ympäristössä voi syntyä uutta.

Yhtyeen jokainen konsertti on yleisölle kuin pieni matka ajassa ja paikassa - Bulgariaan, Balkanille, maailmalle. Monesta eri osasta koostuva yhtyeen yhteisääni kuljettaa kuulijansa bulgarialaisten kehtojen ja vanhojen hautojen äärelle, ruusulaaksoihin ja vuorten huipuille.

Anna Dantchev Band: Anna Dantchev -laulu ja 2-rivinen haitari, Fredrik Lönnfors -pasuuna, Mona Taponen - sähkökitara, Murat Ermutlu - davul, darbouka ja laulu, Vasilis Katopodis - sähköbasso ja laulu

Lisätietoja yhtyeestä www.facebook.com/annadantchevband


Olga Mattila

ALKUUN
 Turun Bulgaria-seuran Nuuttijuhlat 2015

Turun Bulgaria-seuralaiset viettivät tammikuussa perinteisiä Nuuttijuhlia. Osallistujia oli noin kolmekymmentä. Ohjelmassa oli yhdessäolon lisäksi arvontaa, musiikkia, yhteislauluja ja ruokailua.
Seuran säännölliseen toimintaan kuuluvat myös teatterimatkat Suomen eri kaupunkeihin, mm. Tampereelle, Poriin, Lohjalle ja Helsinkiin sekä Turkuun.

Ilkko Suvilehto

ALKUUN
 Pikkujoulut lähetystössä

Suomi-Bulgaria-seura vietti suurlähettiläs Todorovin kutsumana pikkujoulujuhlia 19.12.2014 Bulgarian Tasavallan suurlähetystössä. Paikalla oli noin 12 vierasta pääkaupunkiseudulta ja Turusta. Tilaisuus oli kotoisa ja lämminhenkinen, sisältäen ravintoa hengelle ja keholle.
Suurlähettiläs toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi valmiudestaan avustaa seuraamme kulttuuri- ja muiden siteiden vahvistamiseksi maittemme välillä. Hän kertoi myös ajankohtaisista aiheista, mm. Bulgarian olevan vuosina 2014-16 NATO:n Jäsenmaiden reservijoukkojen komitean (NRFC) puheenjohtajamaa sekä Sofiassa Casimir Ehrnroothin kunniaksi nimetystä kadusta.
Juhlassa esiintyi myös Jyväskylässä asuva bulgarialainen klarinetisti, joka viihdytti vieraita taitavalla soitollaan.

Ilkko Suvilehto
ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN