BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Multiprint, Helsinki 2015

Bulgarian Viesti 3/2015 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Puolesta ja vastaan, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Kesäistä ajanvietettä (K-42), Tapani Salonen
Bulgaria vetää puoleensa kreikkalaisia yrittäjiä, Tapani Salonen
Bulgarialaista herkuttelua Suomessa, Ritva Särkisilta
Suurtilaus suomalaisfirmalle Bulgariaan, Mikki Lehessalo
Varapääministeri Kuneva vieraili Suomessa, Ilkko Suvilehto
Uusi kolikko, Mikki Lehessalo
35 vuotta 60 kertaa Bulgariassa. Muistoja matkojen varrelta, osa 1, Arvo ja Pirkko Peltomäki
Kunniapuheenjohtaja Pekka Silvola In Memoriam 1924-2015, Hallitus
Tatu Vanhanen In Memoriam, Hallitus
"Osoitimme että ongelmista selvitään aina", Ritva Särkisilta
"Huijausmatkoja Bulgariaan", Ritva Särkisilta
Klassinen Neptunus-ralli, Mikki Lehessalo
Läpileikkaus bulgarialaisen nukketeatterin historiaan, Susanna Lehtonen


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 Puolesta ja vastaan

Eurooppaan virtaavat turvapaikanhakijat herättävät tunteita ja keskustelua Suomessa ja Bulgariassa, sillä molemmissa on esimerkiksi Syyriasta lähiaikoina tulleita ihmisiä. Kyse ei ole pelkästään taloudesta, kuinka maahan tulleita elätetään, vaan myös kulttuurisesta ja kielellisestä erilaisuudesta.

Luotan demokraattisesti valitun Suomen hallituksen ja presidentin ohjaavan asioita tilanteen vaatimalla, kestävällä tavalla. Demokratia vapauttaa minut suorasta vastuusta suurissa linjapäätöksissä. Bulgariassakin on toimiva demokratia, vaikka se on nuorempi kuin Suomessa. Ihmiset osaavat valita itselleen parhaat päätöksentekijät. Ja jos ovat jälkikäteen tyytymättömiä, niin astuvat marssimaan kaduille ja ilmaisevat kantansa, kuten Bulgariassa kävi viimeksi vuonna 2013.

***

Suomalaisen sananlaskun mukaan ei ole hullu se, joka pyytää kohtuuttomia, vaan se joka suostuu maksamaan. Mutta entäs jos yksityisyrittäjä huijaa mielenterveyskuntoutujia? Eikö siinä lyödä jo maassa makaavaa? Lisää asiasta Ritva Särkisillan artikkelissa Balkan Airista Suomessa.

***

Kesä alkaa olla ohi. Toivottavasti bulgarialaisilla on varaa maksaa sähkölaskunsa ensi talvena ja kodit pysyvät lämpiminä.

Kun vertaan kreikkalaisten tämänhetkistä ahdinkoa bulgarialaisten elämään 1990-luvulla, niin minusta tuntuu, että bulgarialaiset elivät kovemmissa olosuhteissa. Vuosien 1996-97 talouskriisin jälkeen Bulgaria on elänyt suu säkkiä myöten, ehkä liiankin säästäväisesti, velkaantumista välttäen. Nyt on kreikkalaisten vuoro käydä läpi talouskriisinsä.

***

Suomessa ja Bulgariassa käytiin sisällissodan ja luokkasodan kriisejä viime vuosisadan alussa, nyt on nähtävästi syyrialaisten vuoro.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 Kesäistä ajanvietettä (K-42)

Optimismiin taipuvaisena ihmisenä myönnän hätkähtäneeni, kun tajusin että heinäkuun loppuun mennessä oli ollut tasan kaksi oikeasti aurinkoista päivää, jotka voi objektiivisesti luokitella kesäksi.

Päällemme laskeutunut sateinen ja kolea säätila aiheutti murinaa kotipiirissä ja vähän muuallakin. Suunnitelmat menivät kerralla uusiksi. Vapaapäiviä vietettiin Monopolin, Afrikan tähden, korttipelin ja elokuvien merkeissä. Taneli Mustosen ohjaama Luokkakokous-elokuva, jossa seuramme hallituksen jäsenellä Kari Helasepällä on rooli, on saanut innostuneen vastaanoton.

Bulgariassa tai muissa vakaampien ilmasto-olojen maissa ei tarvitse taktikoida kesäloman ajoituksen kanssa. Suomessa on tullut tavaksi pitää kesäloma monessa pätkässä touko- ja syyskuun välillä, että edes osa lomasta olisi siunattu kesäisillä harrastuksilla, jotka eivät rajoitu neljän seinän sisälle.

Kesää on leimannut lehtemme päätoimittajan Ilkko Suvilehdon avioituminen. Yhteiset onnittelumme Lauralle ja Ilkolle. Paremmin yhteensopivaa paria on vaikea löytää. Uutteruus, kulttuurien tunteminen, vahva kielitaito, hienot arvot, naisellinen kauneus ja miehinen harkitsevuus ovat löytäneet toisensa.

Olemme myös kohdanneet suruviestin, kun saimme tiedon kunniapuheenjohtajamme Pekka Silvolan poismenosta. Olemme muistaneet Pekan omaisia suru-adressilla. Lisäksi toisaalla tässä lehdessä on seuramme hallituksen yhdessä laatima muistokirjoitus.

Samoin entinen puheenjohtajamme professori Tatu Vanhanen on nukkunut pois. Otamme yhdessä osaa suureen suruun. Virallinen muistoadressi on toimitettu Tatu Vanhasen omaisille.

Kesälomakauden jälkeen käynnistelemme seuran toimintaa. Ensiksi on tarkoitus pitää läheisten seurojen kanssa yhteinen sadonkorjuujuhla, toiseksi tutkimme mahdollisuutta osallistua Studia Danubia -luentosarjaan ja kolmanneksi on vuorossa pilakuvanäyttely loppuvuodesta. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä on vasta tapahtumarunko, joka täydentyy matkan varrella. Hyvää tuulta kaikille teille tärkeässä tekemisessä ja tervetuloa mukaan myönteiseen ja kasvavaan porukkaamme!

Tapani Salonen

ALKUUN

  Bulgaria vetää puoleensa kreikkalaisia yrittäjiä

Kreikan talouden romahdus ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Samoin Lähi-idän sotatoimialueilta kohdistuu kasvava siirtolaisten virta Kreikan lomasaarille. Kreikan tilanne on vaikea.

Viimeisten viiden vuoden aikana 11 000 pientä ja keskisuurta yritystä on lähtenyt ylivelkaantuneesta kriisimaasta Bulgarian puolelle. Kreikan pitkittynyt talouskriisi on pakottanut suuren määrän yrityksiä muuttamaan ulkomaille, kirjoitti taannoin HS pohjautuen AFP:n tietoihin.

Viiden vuoden aikana 11 000 pk-yritystä ja 120 suuryritystä on muuttanut Kreikasta Bulgariaan. Yritykset ovat investoineet Bulgariaan noin viisi miljardia euroa. Bulgaria on EU:n ja Naton jäsen kuten Kreikkakin, mutta Bulgaria ei kuulu euro-alueeseen. Bulgarialaisen tutkimuslaitoksen mukaan 50 000 – 60 000 kreikkalaista on avannut pankkitilin Bulgariassa.

Velkakriisit koettelivat Bulgariaa 1990-luvulla, mutta ankaralla taloudenpidolla ja säästöillä Bulgaria sai taloutensa vahvistumaan. Tällä hetkellä Bulgarian velkasuhde on Euroopan unionin pienimpiä, alle 30 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kreikan vastaava velkasuhde bkt:sta on 170 %.

Kreikkalaiset ovat taitavaa kauppa- ja yrittäjäkansaa. Bulgariassa heitä houkuttelevat monet asiat. Kevyt verotus ja hyvä maantieteellinen sijainti erityisesti Balkanin alueen maiden ja Venäjän kanssa käytävää kauppaa silmällä pitäen.

Bulgariassa yritysten toimintaympäristö on koettu vakaaksi. Lainsäädäntö toimii ja verotus on luotettava. Positiivinen toimintaympäristö on puolestaan aiheuttanut sen, että monet yritykset ovat uskaltaneet laajentaa toimintaansa. Näin kertoo esimerkiksi lehden haastattelema hygieniatuotteita valmistavan Septona –yhtiön johtaja Giannis Politis.

Leipomon johtaja Kostas Mikhail sanoo siirtäneensä yrityksensä Ateenasta Sofiaan. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Korkeiden verojen ja pankkilainojen korkojen takia yrityksiä syntyy ja kaatuu Kreikassa jatkuvasti. Nyt liiketoiminnan harjoittaminen Kreikassa on erittäin vaikeaa.

Monelle kreikkalaiselle yrittäjäperheelle Bulgaria on tarjonnut ulospääsyn talouskriisistä ja mahdollistanut työn jatkumisen. Kreikasta Bulgariaan siirtyneet yrittäjät ovat tuoneet osaamisensa ja kokemuksensa tullessaan ja rikastuttaneet Bulgarian yrityskulttuuria sekä tarjonneet työtä uusilla paikkakunnillaan Bulgariassa.

Tapani Salonen
ALKUU N

 Bulgarialaista herkuttelua Suomessa

Vuosien mittaan useampi Bulgariassa matkaillut on ottanut yhteyttä Suomi-Bulgaria-seuralaisiin ja kysynyt, löytyisikö Suomesta herkkuja, joihin oli maassa tottunut. Joskus kymmenkunta vuotta sitten tein juttua aiheesta, haastattelin silloista Bulgarian kaupallista edustajaa ja suurten kauppaketjujen edustajia. Löydöt olivat vaatimattomia, lähinnä jotain yrttiteetä ja auringonkukansiemeniä. Sittemmin on löytynyt sirene-juustoja liikkeestä, jonka kurdiomistajaa päätoimittaja oli edellisessä numerossamme jututtanut.

Mutta nyt Suomesta alkaa saada monenmoista bulgarialaista herkkua, juustoja, leikkeleitä ja muita pikkusuolaisia sekä muitakin viinejä kuin niitä paria, joita löytyy Alkon listoilta. listoilta. Herkkuja alkaa tuoda maahan HL-Vihannestukku ja Viinitimo puolestaan ohjaa halukkaita tukkuja sekä yksityisiä viinien maahantuonnissa. Myös ruoka- ja viinimatkoja Bulgariaan tehdään niihin halukkaille ryhmille. Ensimmäinen, 20 hengen matka tehdään jo marraskuussa.

Seuran edustajia oli kutsuttu alkukesästä maistajaistilaisuuteen, jossa valikoimaa oli todella runsaasti. Oli sekä sirene-tyyppisiä tuorejuustoja niin lehmän, lampaan, vuohen kuin puhvelin maidosta, samoin kypsytettyjä keltaisia juustoja samoista maidoista. Leikkeleitä erilaisista kylmä- ja lämminsavutuotteista, mm. aromikasta juustokuminan tuoksuista lukankaa oli maisteltavana. Viineissä oli esillä laaja ja laadukas valikoima valko- ja punaviinejä sekä myös kuohuviinejä.

Bulgarialaisia antipastoja voi nyt jo ostaa helsinkiläisestä K-Supermarket Musta Pekasta, mutta kaikkia elintarvikkeita voi tilata myös suoraan osoitteesta http://hl-vihannestukku.fi/ ja viinejä osoitteesta http://www.viinitimo.fi/.

HL-vihannestukku on perheyritys, jonka vanhempaa sukupolvea edustava Harry Kuitunen kertoo, että yritys on mm. Suomen suurin kukkakaalin tukkumyyjä. Suomen lyhyt satokausi on saanut yhtiön edustajat tähyämään tuoretuotteiden osalta myös Bulgariaan. Listalla on niin vihanneksia kuin hedelmiäkin, mutta myös säilykkeitä, kasvissoseita, antipastoja, liha- ja kalatuotteita jne. Kannattaa käydä kurkistamassa myös osoitteessa https://www.facebook.com/pages/Bulgarian-Wine-Food/1635162323366680?

Ritva Särkisilta

ALKUUN

 Suurtilaus suomalaisfirmalle Bulgariaan

Rantasalmi Log Homes toimittaa Sofiaan 15 hirsitaloa, joista muodostuu yhtenäinen hirsitalokortteli.

Rakennushankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus Rantasalmella sijaitsevalle hirsitalotehtaalle.
Tehdas valmistaa kaikki kohteessa tarvittavat hirsituotteet, ja niiden kotimaisuus-aste on jopa 95%.

Sofiaan valmistuva hirsitaloalue on lajissaan harvinainen näyte yhtenäisestä korttelirakentamisesta.

Se edustaa skandinaavista, modernia hirsitalorakentamista ja –arkkitehtuuria.

Alueesta tulee visuaalisesti yhtenäinen, oma kokonaisuutensa. Alueen kaikki
15 rakennusta on suunnitellut suomalainen arkkitehti Asko Lax.

Mikki Lehessalo
Lähde: Rakennuslehti nro 5, 21.8.2015,
www.rantasalmi.com



ALKUUN

 Varapääministeri Kuneva vieraili Suomessa

Bulgarian varapääministeri Meglena Kuneva vieraili Suomessa 26.–27. elokuuta. Hän tapasi vierailullaan ulkoasiainministeri Timo Soinin, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin ja elinkeinoministeri Olli Rehnin. Kuneva toimi Bulgarian ensimmäisenä EU-komissaarina.

Tapaamiset keskittyivät EU-teemoihin. Bulgaria haluaisi liittyä Schengen-alueeseen viimeistään ennen EU-puheenjohtajuuskauttaan, joka on vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Esillä olivat ajankohtaiset maahanmuutto- ja pako-laiskysymykset. Muut aiheet liittyivät mm. Venäjään ja Ukrainaan sekä EU:n globaaliin turvallisuusstrategiaan (Lähde: http://formin.finland.fi, Lehdistötiedotteet, 24.8.2015).
Rouva Kuneva tapasi 27.8. Bulgarian Tasavallan suurlähetystössä Helsingissä Suomi-Bulgaria-seuran hallituksen jäseniä, jotka saivat mahdollisuuden esitellä seuramme toimintaa ja keskustella hänen kanssaan ajankohtaisista aiheista. Seuramme toiminnasta kuultuaan hän kehui sitä hyvin organisoiduksi.

Avauspuheenvuorossaan Kuneva sanoi, että politiikka muotoutuu vuoropuhelun kautta, siksi keskustelu on tärkeää. Bulgarian Viestin päätoimittajan kerrottua seuramme pyrkivän objektiiviseen tiedonvälitykseen Bulgariasta pelkän positiivisen viestinnän sijaan, rva Kunevakin totesi, ettei yksipuolisesti positiivisen mielikuvan ylläpitäminen kanna kovin pitkälle.

Kunevan mukaan käynnissä on valtava muutos, kansainvaellus vailla jarruja Libyasta, Irakista, Syyriasta ja Egyptistä. Bulgariassa on noin 7 000 Syyrian pakolaista. Pakolaisia ei voi jättää hukkumaan mereen kuten Indonesiassa, eurooppalainen inhimillisyysasenne ei hyväksyisi sellaista. Eurooppalainen hyvinvointivaltio on saavutus, jollaista ei ole muualla maailmassa, mutta sen ylläpitäminen vaikeutuu lisääntyvän työttömyyden aikana. Pakolaisten päätavoite ei ole sopeutua ja integroitua, vaan säilyttää ensi sijassa henkensä.

Kulttuuripolitiikassa Bulgaria satsaa Makedoniaan ja Länsi-Balkanille.
Kuneva pyrkii edistämään bulgarian kielen opetusta myös Suomessa. Esille nostettiin ajatus bulgariankielisen kirjallisuuden internetkirjastotietokannasta sekä interaktiivisesta kauko-opetuksesta tietokoneen välityksellä. Kunevaa tapaamassa oli myös bulgariankielisen koulun vanhempia-organisaattoreita.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 Uusi kolikko

Uusi kolikko korvaa 2 levan setelin vuoden 2015 loppuun mennessä. Kolikko täyttää kaikki EKP vaatimat valuutan standardit, sanoo BNB:n varapääjohtaja Kalin Hristov. Kolikko on lyöty Suomen Rahapajassa.

Mikki Lehessalo
Novinite


ALKUUN

 35 VUODESSA 60 KERTAA BULGARIASSA
Muistoja matkojen varrelta, osa 1

Kun automatkat nuortemme kanssa kesätöiden ja opiskelujen takia olivat lopussa, aloimme käydä kaksin rantalomilla Etelä-Euroopassa. Aluksi kohteinamme olivat Kreikan saaret ja Espanja, mutta sitten sattui silmiimme Lomamatkojen esitteestä Varnan kultaiset hiekat ja niin suunnistimme Bulgariaan.

Ensimmäisellä kerralla vuonna 1980 olimme Kultahietikon Preslav-hotellissa kaksi viikkoa. Silloin emme aavistaneet, että tästä maasta tulisi meidän vakimatkakohteemme.

Viihdyimme, vaikka kieli oli täysin outoa, monet tavat samoin, mutta ruoka oli hyvää ja ranta vallan ihana. Luonto oli rehevää ja monet portaatkaan paikan rinteillä eivät vielä silloin haitanneet.

Monenlaista kummajaistakin mielestämme oli, mikä lisäsi eksoottisuutta. Matkaoppaalta loman alussa saamamme ruokakupongit olivat täysin uutta. Ne vastasivat rahallisesti sitä, millaisen matkan olimme tilanneet, pelkän aamiaisen vai puolihoidon tai täysihoidon. Kupongit olivat rahanarvoisia ja niillä voi ruokailla missä vain Balkan Turistin hotellissa ja ruokapaikassa. Näitä paikkojahan riitti. Melkein kaikki olivat tämän firman omia ja koko turismi hoitui sen suojissa.

Oli oikein hauskaakin ruokailla näillä leikkiseteleillä, jotka oli jo kotimaassa maksettu. Kymmenisen vuotta ehdimme näitä kuponkeja käyttää, kunnes jokin ulkomailla toiminut hämäräfirma alkoi ujuttaa maahan itse painamiaan vastaavanlaisia. Ehkä niiden käytön loppuminen oli helpotus ravintoloille, kun tästedes oli käytössä vain yksi valuutta eli leva.

Kaupanteko oli alkuun myös erikoista ja meille outoa, kun haluamaansa tavaraa ei aina saanut edes koskea, vaan piti näyttää, mitä halusi hyllyltä. Sitten myyjä teki kuitin, jolla käytiin maksamassa kassalla, mistä saadulla eri kuitilla sai tiskiltä pakettinsa. Aikaahan tähän meni.

Meitä viehättävää ostettavaa ovat olleet keramiikka-astiat, joita sitten vuosien varrella on kotiimme kokoontunut melkoinen arsenaali. Ihan ensimmäisiltä reissuiltakin tuomamme lautaset ovat edelleen ehjinä arkikäytössä monien konepesujen läpikäyneinä. Kestävät mikroa ja uunia eivätkä värit haalistu. Joka matkalta tuomme edelleen jonkin keramiikkaesineen ja monia olemme myös lahjaksi saaneet.

Kun eräs bulgarialainen ystävämme oli meillä Suomessa käymässä ja näytteli sitten kotiin palattuaan kuvia meillä käynnistään, kaveri oli tokaissut: ”Valehtelet, et sinä missään Suomessa ole ollut, kun pöytä on täynnä bulgarialaisia astioita!”

Alkuaikoina, sitten kun olimme jo vieneet mukanamme ystäviä Suomesta, oli naisväen suuri operaatio etsiä ja hankkia kopriinaa eli luonnonsilkkiä. Joillakin ähtäriläisillä on vieläkin käytössään silkkimekko tai -pusero bulgarialaista luonnonsilkkiä. Sen tuominen sai joskus hassujakin muotoja, kun jokin huhu kertoi silkin maasta viemisen olevan kiellettyä. Niinpä naiset käsin ompelivat hotellissa monet silkkimetrit silloin muodissa olleitten pitkien hameitten vuoriksi. Viime vuosina luonnonsilkki on käynyt harvinaisemmaksi saaliiksi, mutta silkin ja puuvillan sekoitekankaat ovat edelleen laadukkaita ja edullisiakin.

Mukaamme ovat tarttuneet myös lukuisat punaiset bulgarialaisliinat, isot ja pienet pöytäliinat. Ne ovat todella hyvänlaatuisia, yleensä puuvillaisia ja helppohoitoisia. Jouluisin kotimme pukeutuu bulgarialaiseen asuun näiden kauniiden liinojen avulla. Niitä on myös luonnonvalkoisina ja vihreinäkin.

Liinoista puheen ollen ei sovi sivuuttaa rikasta ja taidokasta pitsiliinojen ym. virkattujen tekstiilien kirjoa. Niitä ei voi ohittaa hypistele-mättä edes vähän. Käsityötaito on huipussaan.

Ruoasta voi sanoa yleensä, että se on suomalaiselle maittavaa. Lihasta tehdään monenlaista, paljon uunissa haudutettua ja vahvojen kastikkeiden kanssa tarjottua. Ei liian voimakkaita mausteita, runsaasti on tarjolla juureksia ja vihanneksia, mutta kalaa on ravintolois-sa vähänlaisesti. Erikseen on kyllä kalaravintoloita, joissa löytyy valinnanvaraa.

Tyypillinen bulgarialainen salaattiannos on shopska, jossa näkyy maan lipun värit, valkoinen, vihreä ja punainen. Punainen on tomaattia ja paprikaa, kurkku vihreää ja valkoinen juustoraaste salaatin päällä on sireneä.

Meillä kotona on syöty jo vuosikausia lähes päivittäin shopskaa, jonka tekee aina Arvo. Joskus siinä on aitoa sireneä, joskus juusto korvataan fetalla.

Ravintolan noutopöydässä, jota bulgarialaiset sanovat ruotsalaiseksi pöydäksi, jälkiruokatarjoilu koostuu hedelmistä, vanukkaista ja vallan tavattoman runsaista paikallisista leivonnaisista, täytekakuista ja leivoksista.

Kotoisen tuntuisia räiskäleitä hillojen ja hunajan kanssa paistetaan jo aamiaisella, joka myös on runsasta ja monipuolista. Nyt jo saa tummaa leipääkin, joka alkuaikoinamme oli pelkästään valkoista. Juustoja on monenlaisia eivätkä suomalaiset kyllästy ahmimaan maukkaita tomaatteja.

Katujen varsilta löytyy kulkijalle mukavaa syötävää, kun pienestä kioskimaisesta leipomosta myydään luukun kautta kuumaa, melko rasvaista välipalaa. Näiden paikkojen aito herkku on banitsa, jonka valmistuksen paikallinen ystävämme opetti meillekin. Siinä on ohuita filotaikinan tapaisia kurilevyjä, munia, sireneä ja öljyä uunipellille kerroksittain pantuna. Kullankeltaiseksi paistettuna se on todellista herkkua.

Miesten seikkailunhalua vielä 80-luvulla nostatti epävirallinen ja kielletty valuutanvaihto kaduilla ja kujilla. Satamarkkasen vaihto ”puskassa” oli ainakin kaksin-kertainen pankissa vaihdettuun nähden. Kielletty hedelmä houkutti, mutta joskus sai laittomuudesta heti rangaistuksen, kun ovela ja nokkelasorminen vaihtomies pläräsi seteleitä niin taitavasti, että saajan käteen jäi vain puolet luvatusta tai tukku vanhentunutta rahaa.

Rahanvaihdosta syntyi joskus tilannekomiikkaa, kuten silloin, kun joukolla kuljimme puistossa ja joku huudahti: ” Kohta alkaa sataa!” Pensaasta loikkasi tarkkakorvainen bisnesmies, joka oli kuullut maagisen sata-sanan ja oli heti halukas tekemään vaihtoja. Naurustamme ei meinannut tulla loppua ja mies katosi kummissaan takaisin lymypaikkaansa.

Ystävämme eivät koskaan ehdottaneet rahanvaihtoa kanssamme, mutta kerran sattui niin, että eräästä vaihtajasta kehittyi monen mutkan jälkeen ihan ystävä. Tämä nuori mies oli ollut joitakin aikoja Suomessa töissä Iisalmessa. Oli oppinut suomenkielen ja hankkinut punaisen Volvon. Kotimaahansa palattuaan hän asettui Kultahietikolle ja siellä hänet tapasimme harjoittamassa tätä bisneshommaa. Suomalaiset oppivat käymään tässä ”Iisalmen Osuuspankissa”, jonka nimen hänen hyvin tunnistettava Volvonsa aika pian sai. Hyväntuulinen suomea puhuva nuorimies oli monen mieleen.

Vuodet kuluivat ja punainen pankki katosi maisemasta. Sitten kerran Sandanskissa ollessamme patikoimme retkellä vuoristossa ja polun varrelta kutsuttiin meitä nimeltä. Täysin vieraassa metsässä! Sieltähän ryntäsi luoksemme tämä vuosien takainen tuttavamme, josta nyt oli tullut oikea liikemies ja omisti naisten vaatteita valmistavan firman.

Misolle oli kertynyt kiloja ja sievä perhe, jonka tytär ihmeeksemme seurusteli erään toisen sandanskilais -tuttavamme pojan kanssa. Tapasimme häntä Sandanskissa silloin tällöin ja kerran hän oli tulkkinakin vieraillessamme bulgarialaisystäviemme kotona.

Rahaan liittyy myös toinen erikoiseksi kehkeytynyt tapaus. Kultahietikolla olimme tutustuneet hotellimme lähellä liikennepoliisina toimivaan mieheen. Usean kerran juteltuamme hänen kanssaan vajavaisella kielitaidollamme, hän halusi viedä meidät lähikylässä olevalle mökilleen. Mielellämme lupauduimme lähtemään. Olihan mukava nähdä oikeata siviilielämistä pois hotelliviidakosta.

Sovittuna aikana hän tuli meitä hakemaan, mutta halusikin ensin käydä tervehtimässä nuoriamme, jotka lastensa kanssa makoilivat rannalla. Emme olleet kovin innokkaita nyt juuri talsimaan kuuman hiekan yli rantaan, kun he olivat jo ennenkin toisensa tavanneet. Mutta sinne mentiin käsipäivää sanomaan. Ehkä tällä poliisimiehellä olikin tarkoituksena käydä näyttäytymässä ennen lähtöämme, että nuoremme näkisivät, ettei hän ollut mikään hämärämies, joka kuskaa mummun ja papan ties minne.

Moskulla ajaa rytyytimme sitten lähikylän kivisiä teitä todella nätille mökille ja kukoistavaan puutarhaan. Mies selitti puutarhan kärsivän hiukan kuivuudesta, kun vettä säännösteltiin, jotta hotellivieraille ainakin riittäisi. Tunsimme piston sydämessä. Ei ollut tullut mieleen säästää vettä hotellissa.

Meille tarjottiin runsas ja maittava lounas, jonka oli valmistanut miehen vaimo. Tämä oli hyvässä valtion virassa Varnassa eikä voinut nyt olla paikalla.

Ollessamme jo valmistautumassa paluumatkalle runsaat puutarhantuotteet ja neljä rakiapulloa pussissa, kun mies sai vihdoin suunsa auki syystä, miksi meidät oli kutsuttu ja kestitty. Hän halusi vaihtaa sata Suomen markkaa ulkomaille pääsevälle tyttärelleen!

Olimme äimistyneitä. Tämä koko manööveri satasen tähden! Totta kai vaihdoimme ja ymmärsimmekin häntä. Hän oli poliisina lainvartija eikä siis halunnut missään nimessä ruveta lakia rikkomaan hotelliympäristössä, joka oli hänen työkenttäänsä. Hellyimme isän vaivaa tuottaneesta yrityksestä tyttärensä hyväksi niin, että annoimme hänelle vielä markkoja ikään kuin maksuksi mukaan saamisistamme.

Seuraus oli se, että saimme vastusteluistamme huolimatta taas lisää syötävää ja suuret kukkakimput mukaamme.

Puutarhatuotteet saimme nuorten perheiden kanssa melko hyvin käytetyksi, mutta rakia pullojen kanssa tuli ongelma. Emme voineet niitä kenellekään lahjoittaa loukkaamatta antajaa, joka pyöri hotellin läheisyydessä ja oli varmaan monen tuttu siinä ympäristössä. Lentokoneeseen ei tietystikään voinut ottaa.

Niinpä pulputimme ne viimeisenä iltanamme vessaan ja vettä päälle. Rakian tuoksu oli melkoinen ja varmaa on, että huonesiivoojamme ihmetteli siivoina pitämiensä ihmisten viime illan juhlimista, kun rakia lemusi ja neljä tyhjää pulloa seisoi nurkassa.

Emme enää koskaan tavanneet tätä poliisimiestä, vaikka niillä seuduin kuljimmekin seuraavilla kerroilla.

Ähtärissä elokuussa 2015.
Peltomäet Pirkko (85v) ja Arvo (83v)

ALKUUN

 Kunniapuheenjohtaja
Pekka Silvola
IN MEMORIAM (1924-2015)

Suomi-Bulgaria-seuran kunniapuheenjohtaja Pekka Silvola on nukkunut pois. Silvola syntyi 26. marraskuuta 1924 maanviljelijäperhee-seen Kiukoisissa Satakunnassa. Hän kuoli Espoossa 22. kesäkuuta 2015. Silvola oli kuollessaan 90-vuotias. Silvola haavoittui jatkosodassa 9. heinäkuuta 1944 Äyräpäässä.

Silvola oli koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Pitkän yhteiskunnallisen uransa aikana Silvola ehti toimia monissa erilaisissa luotta-mustehtävissä järjestötoiminnassa sekä politiikassa. Parhaiten hänet muistetaan keskustapuolueen puoluesihteerin paikalta, missä tehtävässä hän toimi vuosina 1960-69

Aikalaiset luonnehtivat Silvolaa yhteistyön rakentajaksi. Hän oli puolueensa linjalle uskollinen presidentti Kekkosen luottomies. Vuonna 1970 Silvola siirtyi Yleisradion ohjelmajohtajaksi. Vuonna 1985 Silvola jäi eläkkeelle. Eläkkeelle siirryttyään vuonna 1985 Pekka Silvola otti hoitaakseen vielä Keskustapuoluetta lähellä olevan 120 000 jäsenen Eläkeliiton puheenjohtajuuden.

Suomi-Bulgaria-seuran varapuheenjohtajaksi Silvola valittiin 1960. Puheenjohtajana hän toimi 1966-1990. Seuramme ensimmäiseksi Kunniapuheenjohtajaksi Silvola nimettiin 1990. Bulgariassa Silvolaa arvostettiin korkealle. Hänelle myönnettiin korkeita ansiomerkkejä. Silvola, varapuheenjohtaja Markus Kainulainen, nykyinen valtiopäiväneuvos Ensio Laine sekä pitkäaikainen sihteeri Johannes Pollarikoski tekivät merkittävää yhteistyötä. Tästä arvokkaasta perinteestä Suomi-Bulgaria-seura jatkaa nykyistä toimintaansa.

Seuramme esittää lämpimän osanottonsa kunniapuheenjohtajamme poismenon johdosta.

Suomi-Bulgaria-seura ry
Hallitus

ALKUUN

 Tatu Vanhanen In Memoriam

Tatu Vanhanen (17. huhtikuuta 1929 Vuoksenranta – 22. elokuuta 2015) oli suomalainen politiikantutkija.

Vanhanen opiskeli Alkio-opistossa ja suoritti sanomalehtimiestutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa ja työskenteli 1950- ja 1960-luvuilla toimittajana mm. Keskisuomalainen -lehdessä ja päällikkönä Maalaisliiton sanomalehdille uutisia välittäneessä Sanomakeskuksessa sekä Keskustapuolueen tiedotus- ja tutkimus-osaston päällikkönä.

Tieteellisellä urallaan hän toimi valtio-opin apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa vuosina 1969-1972 ja Tampereen yliopistossa vuosina 1974–1992.

Suomi-Bulgaria –seuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1993-1996. Seuraajansa Sirkka-Liisa Lindqvist kertoi hänen olevan erittäin hyvän tanssimaan, hallitsevan mm. horo-tanssin, mikä paljastui mm. seuran tekemillä kiertomatkoilla.

Seura esittää lämpimän osanottonsa
Suomi-Bulgaria –seura ry.
Hallitus


ALKUUN

 Mielenterveyskuntoutujien suomalais-bulgarialaista yhteistyötä:
”Osoitimme, että ongelmista selvitään aina”

Tamperelaisten ja sofialaisten mielenterveyskuntoutujien yhteistyö käynnistyi onnistuneesti – huolimatta vaikeuksista. Peruutetusta Bulgarian matkasta saamatta jääneet 14 000 euroa olivat kipeä menetys Sopimusvuori ry:n Verstaalle, tamperelaisten mielenterveyskuntoutujien toimintakeskukselle. Matka Sofiaan ja sofialaisten matka Tampereelle tehtiin kuitenkin uudella rahoituksella ja tamperelaiset ja sofialaiset tapasivat toistensa kotikaupungeissa.

Rahat yhteiseen hankkeeseen sofialaisten mielenterveyskuntoutujien järjestön kanssa oli Verstas alun perin saanut EU:n Erasmus-projektin kautta, mutta uusien lentojen kulut jouduttiin haalimaan kokoon yhdistyksen varoista.

Sopimusvuori ry:n Verstas on 16-30-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien toimintakeskus. Yhteistyötä sofialaisten mielenterveyskuntoutujien Association Confidence –järjestön kanssa oli valmisteltu vuodesta 2014 alkaen, kertoo Verstaan johtaja Leena Ulmanen. Yhteyttä oli pidetty Skypen välityksellä ja matkoja valmisteltu ennakkoon.

Bulgariaair.fi-sivuston kautta tilatut matkat oli maksettu toimistolle pankin kautta jo helmikuussa. Matkan äkkiperuutuksesta toimisto ilmoitti aivan lähdön kynnyksellä ja ilmoitettu peruste oli helposti todettavissa vääräksi. Rahat luvattiin palauttaa, mutta niitä ei kuitenkaan ilmestynyt eikä toimistoon saatu mitään yhteyttä. Onnetonta oli, että matka oli maksettu pankin kautta eikä luottokortilla, jolloin olisi ollut mahdollisuus saada rahoja takaisin. Kuluttajaviranomaisetkaan eivät voi puuttua asiaan, kun asiakkaana oli yhdistys eikä yksityinen henkilö. Asiasta tehtiin rikosilmoitus.

Uudet matkat onnistuttiin järjestämään toiminnanjohtajan luottokorttia käyttäen.

– Pystyimme näyttämään nuorille, että ongelmista selvitään aina, kuten toimintakes-kuksen Leena Ulmanen Suomen Kuvalehdelle totesi.

…mutta matkat onnistuivat

SK:n toimittaja Petri Pöntinen oli mukana heinäkuussa verstaslaisten kaikesta päätellen onnistuneella matkalla Sofiassa, kertoi monipuolisesta ohjelmasta ja matkalaisten tunnelmista jutussa Mielen matkalla (SK 29/2015). Tunnelmat huipentuivat Vitoshalla, 2290 metrin korkeudessa. Vitoshalla, jättikivillä ja purojen yli loikittuaan, soratielle tultuaan Aleksi pysähtyy ja sanoo: nyt ahdistus on poissa, kuten Pöntinen kuvasi matkalla mukana olleen Aleksin H-hetkeä.

Myös Tampereelle lentäneet sofialaiset mielenterveyskuntoutujat olivat tyytyväisiä vastavierailuunsa, kertoo Leena Ulmanen Bulgarian Viestille. 14 nuorta aikuista vietti Tampereella elokuun lopulla viikon. He tutustuivat mielenterveystyön yksiköiden työhön, tekivät yhdessä mm. metsäretken ja yöpyivät metsässä. Särkänniemessä käynnin jälkeen syötiin yhdessä Plevnassa – ravintolassa, joka vaalii Bulgariassa sotineiden suomenkaartilaisten muistoa. Ja matkan aikana keskusteltiin paljon ja vertailtiin elämäntilanteita ja mielenterveyskuntoutujien asemaa kummassakin maassa.

Vieraat vaikuttivat tyytyväisiltä matkaansa, luonto ja järvet ihastuttivat. Kysymys oli heille myös lomasta, sillä bulgarialaisilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole sellaisia kuntoutuksen turvaverkkoja kuin suomalaisilla. Heidän on elätettävä itsensä työllä ja siksi sairastuminen on jatkuvana pelkona. Kun kokemuksia vertailtiin, tamperelaisilta kuultiin sellainenkin mielipide, että töissä käyminen voi olla kuntouttavaa, ja hyvä sosiaaliturva voi päinvastoin passivoida. Tosin nuorisotyöttömyys, joka Tampereellakin on korkea, estää nykyisellään tämän ”kuntoutusmuodon” käyttöä.

Nyt edessä on projektin loppuraportti ja Skype on käytössä edelleenkin.

Ritva Särkisilta

ALKUUN

  Suomen Kuvalehti:
”Huijausmatkoja Bulgariaan”

”Matkatoimisto puijasi 10000 euroa mielenterveyskuntoutujilta. Verkossa on kaupattu kyseenalaisin keinoin matkapaketteja ja lentoja Bulgariaan” ja ”Huijausmatkoja Bulgariaan – lentoyhtiö kiistää yhteydet myyjään - Bulgaria Air on ilmeisesti jo keväästä lähtien tiennyt ongelmista, mutta ei ole tehnyt niille mitään”.

Näin hätkähdytti Suomen Kuvalehti nettiversiossaan kesällä Bulgarian ystävää. Ikävä kyllä ei aiheetta.

Tamperelaisten mielenterveyskuntoutujien yhdistys menetti lehden mukaan kaikkiaan 14 000 euroa Bulgarian lentonsa äkkiperuutuksen ja saamatta jääneiden korvausten vuoksi. Yhdistys oli menossa tapaamaan sofialaista ystäväjärjestöä – asiasta tarkemmin toisaalla tässä numerossamme.

Matkat oli varattu bulgariaair.fi-sivustolta. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan ko. toimistolla on vuoden 2011 jälkeen ollut useita vastaavanlaisia kiistoja maksamatta jääneistä peruutusmatkojen korvauksista sekä epäselvyyksiä ja riita-asioita myös suomalaisten kuluttaja-, ulosotto- ja veroviranomaisten kanssa.

Erikoiselta kuulostaa kuitenkin Bulgaria Airin turvallisuuspäällikön lehdelle antama lausunto, jonka mukaan yhtiö ei ole ollut missään yhteydessä ko. toimistoon eikä tunne sen toimintaa. Jatkosta käy kuitenkin ilmi, että yhtiö on tiennyt epäselvyyk-sistä, muttei ole ryhtynyt mihinkään toimiin. Bulgaria Airin asiamieheksi vuonna 2005 perustetulla toimistolla on ollut asiakaspalvelupiste Helsinki-Vantaan lento-asemalla. Toimistosta vastannut Alexander Kostadinov on vuosittain hoitanut mm. Helsingin Matkamessuilla Bulgaria Airin ja Bulgarian valtion matkailutoimiston yhteistä osastoa.

SK:n mukaan toimisto ei enää toimi Suomesta käsin, vaan on siirtynyt Bulgariaan Bulgaria Air Holidays-nimellä. Internetistä toimiston sivusto löytyy edelleen myös osoitteesta bulgariaair.fi. Rahansa menettäneet eivät kuitenkaan ole tavoittaneet matkanjärjestäjää millään sivustolla annetulla yhteystiedolla.

Myös Suomi – Bulgaria -seuralle on tullut useita valituksia, jotka ovat koskeneet ko. matkatoimiston järjestämiä matkoja. Olemme pahoitelleet tapahtunutta, mutta todenneet, että seuralla ei ole mitään tekemistä toimiston kanssa muutoin kuin että olemme aiemmin käyttäneet toimiston palveluja mm. jäsenmatkoja tehdessämme. Mitään yhteystietoja internetissä olevien lisäksi meillä ei matkanjärjestäjään ole.

Luottokortti turvallinen

Tamperelaisten mielenterveyskuntoutujien yhdistys maksoi matkansa pankin kautta. Jos he olisivat maksaneet luottokorttimaksuna, rahat olisi tällaisessa tapauksessa voitu saada takaisin luottokorttiyhtiön kautta. Ohjeeksi voikin antaa, että jos haluaa saada ”vakuutuksen” äkkiperuutusten varalle, luottokortti on turvallinen tapa maksaa.

Yhdistys ei voinut ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin, koska ne käsittelevät vain yksityishenkilöiden valituksia. Tosin SK:n mukaan Kilpailu- ja kuluttajanviraston alaisessa Euroopan kuluttajakeskuksessa oli jo kesäkuun lopulla käsittelyssä 6-7 ko. matkatoimiston peruutusmatkoja koskevaa valitusta, joissa saatavat olivat 500-2000 e. Rahojen saanti sitäkään kautta ei ole varmaa, sillä SK:n mukaan toimisto ei ole maksanut valmismatkajärjestäjiltä vaadittavaa vakuutta.

Bulgarian matkoille uutta potkua?

Kesän mittaan kerrottiin lehdissä, että arabimaissa turisteihin kohdistetut iskut ovat kääntämässä valmismatkavirtaa jälleen vanhoihin eurooppalaisiin matkailumaihin kuten Bulgariaan, joiden turismilukuja matkailijoiden vaihtelunhalu on viime vuosina heikentänyt.

Maija Boshkov Lomamatkoista kertoi, että Bulgarian kuten muittenkin maiden kesän matkat menivät kaupaksi Suomen kesä-heinäkuun huonon sään takia. Talven matkojen myyntiin arabimaista kantautuvat huonot uutiset sen sijaan voivat vaikuttaa.

Toivoa voi, että Bulgaria saa osansa näistä turistivirroista eivätkä ikävää julkisuutta saaneen yksittäisen toimiston kuprut heijastu muihin matkanjärjestäjiin ja mustaa maan matkailumainetta.

Ritva Särkisilta

ALKUUN

 Klassinen Neptunus-ralli

Neptunus-ralli on vanhojen autojen perinteinen ralli ja ensimmäinen ralli ajettiin jo vuonna 1996.

Klassisen rallin reitin pituus on 260 km, joka ajetaan kahdessa vaiheessa. Ralli on tarkoin rakennettu FIAn ja FIVAn kilpailusääntöjen mukaisesti, reitillä on mm. 12 aikavalvonta pistettä.
I – vaihe reitti: Varna, Dolni Chiflik, Byala, Obzor, St. Vlas - 116 km.;
II – vaihe reitti : Sveti Vlas, Nessebar, Byala, Dolni Chiflik, Varna - 144 km.

Tänä vuonna kesäkuussa ajettuun ralliin osallistui 15 autoa, jossa mukana on mm. Triumph GT61967, Datsun 280Z ja Porsche 924.

Mikki Lehessalo
Lähde: Varna Utre


ALKUUN

 Läpileikkaus bulgarialaisen nukketeatterin historiaan

Kuten muuallakin maailmassa, on nukketeatterissa Bulgariassa muinaisen juuret. Nukketeatterin alkuperä liittyy yhteen uskonnollisen rituaalin kanssa, ja voidaan olettaa ihmisen suorittaneen näitä rituaaleja jo hyvin varhaisista ajoista lähtien, so. kivikaudelta saakka. Nukke on ollut ihmisen kuva; toisinaan haltija tai hedelmällisyyden jumalatar.

Nukke on ollut maaginen väline- niin hyvässä kuin pahassakin. Varsinaisena nukketeatterin emämaana pidetään Intiaa, tai toisinaan Kiinaa. Sieltä se on levinnyt länteen mm. mustalaisten / dervissien kuljettamana.

Euroopassa nukeiksi tulkittavia hahmoja tunnetaan antiikin Kreikasta. Mutta entä Bulgaria? Bulgariassa nukketeatterin juuret palautuvat traakialaiseen aikaan. Nukketeatterilla on ollut osansa heidän riiteissään, jotka ovat muodossa tai toisessa jatkuneet näihin päiviin saakka ( Kukeri, Ghaman,Mare Lishanka ). Kukerit pukeutuvat taljaan ja pitävät lampaankelloja. He käyttävät korkeita turkislakkeja sekä värikkäitä, koristeltuja naamioita. Jokaisella kylällä on omanlaisensa naamiot.

Peperudasssa taas käytetään nukkia sateen ja hedelmällisyyden aikaansaamiseksi. Figuuri (nukke) on miespuolinen. Sillä on korostettu fallos ja se on valmistettu savesta. Pää on muovailtu karkeasti ja kädet on asetettu ristiin nuken rinnalle. Tämä viitannee vainajin ja näiden hautausasentoon. Nukke laitettiinkin arkkuun ja sen päälle laitettiin kukkia. (Nukke oli noin 20- 30 senttiä pitkä ). Mare Lishanka on naisen asuun puettu nukke. Rituaalin suorittavat nuoret tytöt ja tälläkin rituaalilla on tavoiteltu hyvää satoa ja hedelmällisyyttä nuorille naisille. Paitsi yleisiin rituaaleihin, nukkeja valmistettiin myös kotona. Nukkien materiaaliksi kelpasivat hedelmät, lehdet tai lumppu.

Martenitsa on varmasti tunnetuin bulgarialainen kansanperinnejuhla (tai yksi tunnetuimista ).

Maaliskuussa (mart, maaliskuu) vietettävän juhlan aikana annetaan pieniä langasta valmistettua mies ja naishahmoja, jotka ovat väritykseltään joko punaisia tai valkoisia. Myös näiden nukkien on tarkoitus tuoda terveyttä ja vaurautta. Bulgaria oli ottomaani-imperiumin osa yli 500 vuotta (1396-1878).

Turkkilaisella perinteellä oli jonkin verran vaikutusta bulgarialaiseen nukketeatteriin, mutta toisin kuin esim. Kreikassa, turkkilainen varjoteatteri ei saavuttanut suurta suosioita bulgarialaisten keskuudessa. Turkkilaisen nukketeatterin vakiohahmot ovat veijarimainen Karagöz ja hänen maltillisempi ystävänsä Hacivat. Chengillä tarkoitetaan marionetteja, joilla on yksinkertainen puurakennemekanismi, jonka avulla nukkeja voi kävelyttää tai tanssittaa musiikin tahdissa. ( 1800- l. lopulla).

Hahmoja ovat mm. Radka, Kolyo, Mariko, Penko, Deshka, Karakolyo. Moninaisista hahmoistaan huolimatta näistä nukeista tai niiden esityspaikoista (teatterit) ei ollut kansalliseksi nukketeatteriksi 1897- 1946.

Rodno Iskustvo liike otti asiakseen kehittää kansallista nukketeatteria. Tästä tuli koko bulgarian nukketeatterin perusestetiikka. Varsin hitaasti Bulgaria omaksui eurooppalaisen nukketeatterin. Kiinnostus tähän taiteenalaan virisi ulkomaisten teatterivierailujen myötä. Vuonna 1892 vieraili maassa englantilainen Thomas Holden marionettiteatterinsa kanssa. Tämä kehitys alkoi ottomaanikauden lopulla ja jatkui pitkälle sen jälkeenkin. Tsekeillä oli aktiivinen rooli bulgarialaisella nukketeatterikentällä. Nyt saatiin nähdä todellista eurooppalaista nukketeatteria! Vuosien 1892- 1946 välillä bulgariassa käytettiin vain marionetteja. Samoin teki myös Art puppet theatren perustaja Ekaterina Basiluvitch. Marionettien kanssa esiintyivät myös Stefan Pentcher ja Juan Reassevin.

1940- luvulla bulgarialainen nukketeatteri sai osakseen saksalaista vaikutusta. Marc Penkova erikoistui nukketeatteriin 1942. Vuonna 1946 hän perusti lasten teatterin joka toimii edelleenkin Sofian nukketeatterin nimellä. Bulgarialaisen nukketeatterin kehittäjistä saisi varmankin aikaan pitkän nimilistan, mutta se ei ole tämän kirjoituksen kannalta oleellista.

On vain sanottava että kymmenessä vuodessa teatteri kehittyi ja sitä tehtiin sekä lapsille että aikuisille. Oli tiettyjä päätrendejä kuten nukkepantomiimi, pateettisen puheen teatteri, taiteilijan teatteri jne.

Kuuluisa nukketeatterilavastaja oli Ivan Tsonev. Hänen töissään on visuaalisuus voimakkaasti läsnä. Hänen suurtyönsä oli 1967 esitys Krali (suom. Kuningas) Marco jossa esiintyivät kaksi metriset nuket.

Provinssiteatterit

Näyttelijä / nukeilla näyttelijä Georgi Savaranev perusti 1946 valtion nukketeatterin Plovdiviin.

Hänen näytelmissään saattoi esiintyä jopa 100 marionettia! Vuonna 1952 hän perusti valtiollisen nukketeatterin myös Varnaan. Vuosien 1946 - 1990 aikana perustettiin Bulgariaan kaksi kansallista teatteria; myös paikallisia amatööriteattereita syntyi (Burgas, Shumen, Pleven jne. ). Kuten edellä kerrottu osoittaa, on bulgarian nukketeatterilla kiinnostava ja menestyksekäs historia joka kantaa varmasti tulevaisuuteen asti? Uusiin kokeiluihin ja uuteen vitaliteettiin.

Susanna Lehtonen


ALKUUN

 
ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN