BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Granö, Helsinki 2016

Bulgarian Viesti 3/2016 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Stoichkov ja minä, eli mikä meitä liikuttaa?, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Elämä on täynnä yllätyksiä, Tapani Salonen
Borisov välittäjänä Turkin ja EU:n välillä, Ritva Särkisilta
Bulgarian kieltä lapsille - ABV-koulu Espoossa, Ilkko Suvilehto
2016 kaikkien aikojen paras turismivuosi Bulgariassa?, Ritva Särkisilta
Paluumuuttajasta pormestariksi - vuoristokylän elävöittämiskampanja, Mikki Lehessalo
Kehuja , Mikko Karhula
Bulgarian postimerkeistä ja niiden keräilystä, Raimo Uusinoka
Opastettu kierros Kaartin hautausmaalla, Ilkko Suvillehto
Tsaari Simeon ja Bulgarian ensimmäinen kultakausi, Susanna Lehtonen
Pernaja kesä '16, Tapani Salonen
Bulgaria - suomalaisten pitkäaikainen lempikohde, Ilkko Suvilehto


Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 Stoichkov ja minä, eli mikä meitä liikuttaa?

Bulgarian kaikkien aikojen menestyneimmän jalkapalloilijan, Hristo Stoichkovin 50-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 20.5.2016 juhlava jalkapalllo-ottelu maan päästadionilla Sofiassa. Joukkueet koostuivat vanhoista ja uusista, bulgarialaisista ja ulkomaalaisista jalkapallotähdistä. Katsojia oli paikan päällä 40 000 ja televisiosta tapahtumaa katseli 1 200 000 ihmistä. Katsomossa olivat myös maan presidentti ja valtionkirkon patriarkka. Tapahtuma kosketti monia, näin sen heidän kyynelistään televisiossa. Näen hyvin harvoin bulgarialaisten itkevän kollektiivisessa tapahtumassa. Tämän päivän Bulgariassa vuoden 1994 menestys jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa USA:ssa näyttää yhdistävän ihmisiä enemmän kuin uskonto tai ideologia. Stoichkov oli kilpailujen päätähti ja hän teki vaikutuksen minuunkin. Olin tuolloin 23-vuotias. Aloin imeä vaikutteita Stoichkovin pelityylistä, ennen kaikkea hänen rohkeasta puolustuslinjojen läpi murtautumisestaan, täysin yksin. Hän ei välittänyt, vaikka vastassa oli kolme vastustajaa. Opettelin myös potkaisemaan kierteellä maalin ylänurkkaan hänen tavallaan. Yliopistoni Åbo Akademin jalkapalloporukassa jotkut kutsuivatkin minua Stoichkoviksi, mistä olin hyvin mielissäni.

Tänä päivänä Stoichkov on harmaantunut, kahden aikuisen tyttären isä. Koska minulle syntyi tänä kesänä tyttö, ensimmäinen lapseni, mietin miltä Stoichkovista tuntuu. Olisiko hän halunnut opettaa tyttärilleen jalkapalloa ja heistä tulevan kaltaisiaan huippu-urheilijoita? Ehkä hän on antanut heidän valita oman tiensä.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 Elämä on täynnä yllätyksiä

Ystävyysseurojen liitto on ainutlaatuinen kansalaisjärjestö. Se rakentaa siltoja ja ystävyyttä erilaisten ihmisten ja hyvinkin erilaisten kulttuurien välille. Ystävyystyössä on yhtymäkohtia rauhantyön, kulttuurityön ja tiedonvälityksen kanssa. Tosin meidän toimintamme suuntautuu suoraan ihmiseltä ihmiselle. Pienellä rahalla synnytetään paljon hyvää.

Kävin työni puolesta kesällä Maltan saarella, aivan Euroopan toisella laidalla. Ihmiset olivat mukavia, ruoka oli hyvää ja konkreettisesti voi tuntea, millaista se on kun kaikilta suunnilta tulleet kulttuurivaikutteet sulautuvat yhteen. Foinikialaiset, kreikkalaiset, Karthago ja roomalaiset, sekä brittiläinen kansanyhteisö, italialaiset ja monet muut ovat jättäneet jälkensä tarujen saarelle. Nykyään saari on kansainvälisen nuorison suosiossa.

Minulla on joku ikuinen kohtalon yhteys Bulgarian kanssa. Nimittäin Vallettan vanhassa kaupungissa, juuri kun vähiten olisin odottanut törmääväni bulgarialaiseen, se tapahtui. Poikani kanssa pysähdyimme kovassa helteessä juomaan vettä koruja ja käsitöitä myyvän kojun kohdalle. Vilkuilimme taidokkaasti tehtyjä koruja ja myyjä hymyili meille kutsuvasti.

Lähes kaikki tuliaiset oli vielä ostamatta, joten menimme lähemmäs katsomaan taidokkaita korvakoruja, rannerenkaita ja kaulakoruja. Sopivaa ostettavaa alkoi löytyä ja taiteilija itse esitteli ja myi tekemiään töitä. Vaikka maltalaiset ovat eräänlaista sekakansaa, huomasin, ettei nainen ollut paikallisia. Hän ei myöskään vaikuttanut venäläiseltä eikä keskieurooppalaiselta.

En malttanut olla kysymästä, ja vastaus pysäytti liikkeen ja ajatuksen hetkeksi kokonaan. ”Olen Stanislava Belova Bulgariasta”. Esiteltyäni itseni, kerroin taiteilijalle että minulle usein ulkomailla tapahtuu tällaista. Täysin odottamatta tapaan bulgarialaisia. Jokin meissä vetää toisiamme puoleensa. Teimme hyvät kaupat ja jatkoimme matkaa. Tapaus jäi sen verran mieleen, että haluan jakaa sen Bulgarian Viestin lukijoiden kanssa.

Ystävyysseuralaisen elämä on mukavia yllätyksiä täynnä. Keskusjärjestömme YSL on sellainen kuin sen jäsenjärjestöt ja niiden hallitukset. YSL:n pitkäaikainen pj. Seppo Kalliokoski on tehnyt järjestöstä eri maanosia ja kulttuureja yhdistävän sillanrakentajan, jolla on vaikutusvaltaa. Suomi-Bulgaria-seuralla on ollut kunnia vaikuttaa YSL:n hallituksessa monen vuoden ajan. Varapuheenjohtajana on allekirjoittaneen lisäksi istunut seuramme sihteeri Maija Boshkov, joka edelleen jatkaa työtään YSL:n hallituksessa.

Syksyn toimintaan sisältyy varmasti paljon mukavia yllätyksiä. Syksyn toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan tarkemmin seuran nettisivuilla. Mukavaa syksyä kaikille!

Tapani Salonen
puheenjohtaja

ALKUUN

  Borisov välittäjänä Turkin ja EU:n välillä

Turkki sai viisumivapauspyrkimyksilleen sanansaattajan Bulgarian pääministeristä Bojko Borisovista. Borisov vieraili elokuun lopulla Turkissa kolmannen Bosporin sillan vihkiäisissä ja tapasi samalla presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja pääministeri Binali Yıldırımin. Tapaamisen jälkeen Borisov välitti EU:lle Turkin johdon viestin siitä, että ellei viisumivapautta myönnetä lokakuun loppuun mennessä, Turkki lakkaa noudattamasta pakolaissopimusta. Sittemmin Turkki pidensi aikaa vuoden loppuun.

Borisov on vedonnut EU-päättäjiin viisumivapauden myöntämiseksi sekä ehdottanut Angela Merkelille, että tämä neuvottelisi vielä Turkin presidentin ja pääministerin kanssa, kuten G20-kokouksessa tapahtuikin ja Turkki pidensi aikaa. EU-komissiolta sen sijaan tuli kuivahko vastaus, jossa todettiin, ettei Turkki täytä vielä kaikkia viisumivapauden edellytyksiä.

Aivan yksimielisiä Bulgariassa ei pääministerin menettelystä olla.  Suurin oppositiopuolue BSP on todennut, että Borisovilla ei ole ollut välittäjäroolilleen mandaattia sen paremmin parlamentilta kuin hallitukseltakaan. Puolue vaatinut pääministeriltä, että hän selvittää parlamentille rooliaan sekä äkillistä mielenmuutostaan viisumivapausasiassa. Kun viisumiasiaa maaliskuussa käsiteltiin parlamentissa, Borisov oli EU:n linjalla ja totesi, että Turkin on täytettävä EU:n kriteerit. Vasemmistopuolue BSP on pyytänyt myös Kansallisen turvallisuuden neuvostoa käsittelemään asiaa.

Borisovin menettelyn taustalla lienee pelko siitä, että jos Turkki toimii uhkauksensa mukaisesti ja lakkaa noudattamasta pakolaissopimusta, pakolaisvirta kulkisi todennäköisesti Bulgarian kautta. Dublinin sopimuksen perusteella muista maista turvapaikkaa hakeneetkin voitaisiin palauttaa Bulgariaan.

 – Näköpiirissäni ei ole pakolaiskriisin ratkaisua Euroopassa, Borisov sanoi Balkan Insight-uutissivuston mukaan hallituksensa kokouksessa, syytti EU-maita täydellisestä solidaarisuuden puutteesta ja sanoi, että Bulgarian on etsittävä itse ”paras ja käytännöllisin ratkaisu naapureidensa kanssa”.

Borisov keskusteli aiheesta myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kanssa 16. syyskuuta Bratislavassa pidettävän kokouksen valmistelujen yhteydessä. Tusk sanoi ottavansa kokouksessa esille, miten Bulgariaa EU:n rajavaltiona voitaisiin tukea ja ehdotti, että Borisov laatisi kokoukselle pyynnön tarvittavista taloudellisista, henkilö- ja teknisistä resursseista. Tämän lehden ilmestyessä asiasta lienee siis päätetty.

Ritva Särkisilta

ALKUU

 Bulgarian kieltä lapsille – ABV-koulu Espoossa

Vierailin 13.3.2016 kahden muun Suomi-Bulgaria-seuran jäsenen kanssa bulgariankielisessä ABV-sunnuntaikoulussa Espoon Matinkylässä. Meidät vastaanotti perustajajäsen Elitza Gerova, jolla on ollut huomattava panos koulun toiminnan alkuun panemiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen.

Koulussa toimii päteviä opettajia ja saadut todistukset kelpaavat myös esim. Bulgariassa ja Saksassa, mikäli perhe muuttaa näihin maihin. Espoon koulu on ainoa Pohjoismaissa. Vastaavanlainen koulu toimii Pietarissa ja Berliinissä.

Lapset kokoontuvat Espooseen sunnuntaisin, osa tulee jopa Tampereelta sekä Turun seudulta asti. Opetus jatkuu 4.-5. luokkaan asti. Sunnuntaikoulu vaatii motivaatiota, sillä lapsilla on myös varsinaiset koulutehtävät suomenkielisessä koulussa ja mahdolliset muut vapaa-ajan harrastukset.

Bulgarian opetusministeriö tukee koulun toimintaa osallistumalla opettajien palkanmaksuun 300 Bulgarian levalla (n. 150 euroa) per oppilas + könttäsummana; edellytyksenä toiminnan tukemiselle oli, että koulu on toiminut jo yhden vuoden.

Oppilaita on tällä hetkellä 30 kpl. Oppiaineina ovat bulgarian kieli, ihminen ja yhteiskunta sekä valinnaisaineena bulgarialaiset kansantanssit.

Koulun toimintaa on tukenut myös Balkanika Delicious Oy lahjoittamalla kirjallisuutta ja ruokaa koululle. Vaasasta käsin toimiva yhtiö myy erityisesti bulgarialaisia sekä muiden Balkanin maiden ja Venäjän elintarvikkeita.

Koulu ottaa mielellään vastaan uusia oppilaita ja on valmis järjestämään yhteisiä tapahtumia Suomi-Bulgaria-seuran kanssa, esimerkiksi juhlapäivien viettoa.

Sunnuntaikoulun käyminen vahvistaa lasten bulgarialaista identiteettiä ja kielitaitoa, antaen myös Bulgarian opintojärjestelmän virallisesti hyväksymät todistukset.

ABV-koulun bulgariankieliset nettisivut löytyvät osoitteesta https://sites.google.com/site/clubbulgariafi/faculty

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 2016 kaikkien aikojen paras turismivuosi Bulgariassa?

Vuodesta 2016 voi jo alkuvuoden perusteella sanoa, että siitä on tulossa paras sitten vuoden 1990, kertoi Bulgarian turismiministeri Nikolina Angelkova elokuussa Focus-radion haastattelussa. Alkuvuonna turistien määrä oli noussut 3,1 miljoonaan eli 15 % edellisvuodesta. Jos kasvu jatkuu toisellakin puoliskolla samaan malliin, voi olla että vuodesta on tulossa jopa kaikkien aikojen paras, arvioi Angelkova.

Kaiken lisäksi yöpymisten määrästä kertyneissä tuloissa kasvua oli vieläkin enemmän eli 20 %.

Bulgariaan tullaan pääosin kesäisin ja Mustallemerelle. Näin tekee n. 70 % turis-teista. Erityisesti turisteja on tullut Saksasta, turistien määrä on kasvanut, 40 %:lla, myös puolalaiset, romanialaiset ja venäläiset ovat kasvattaneet osuuttaan. Brititkin ovat nostaneet määräänsä 15 %. European Best Destinations -matkailualan järjestö, joka tekee yhteistyötä EU-komission kanssa, on toistuvasti nimennyt bulgarialais-kohteita kymmenen parhaan listalleen. 2016 siellä on Plovdiv ja 2017 listalle oli juuri nimetty Sozopol, kuten ministeri kertoi.

Kysymykseen Turkin tilanteen vaikutuksesta lukuihin, ministeri vastasi, että kasvu on turismiviranomaisten ja alueiden toimijoiden ponnistusten hedelmää, mutta myönsi että maailmantilanteellakin vaikutuksensa.

Turkissa turistimäärien voi nähdä notkahtaneen terrori-iskujen vuoksi jo keväästä, mutta kaappausyritystä seuranneiden puhdistusten jälkeen voi käyttää jo romahdus-sanaa. Turkin turismin luku on loppumassa. Tämä vahingoittaa enemmän kuin terrori-iskut, otsikoi brittilehti The Telegraph, joka kertoi pääosan britti- ja saksalaisturisteista suuntaavan Espanjaan, joka on kokenut todellinen matkailijaryntäyksen. Bulgarian osuus näistä turistivirroista tuntuu siihen nähden harmittavan pieneltä.

Ritva Särkisilta

ALKUUN

 Paluumuuttajasta pormestariksi – vuoristokylän elävöittämiskampanja

Vaikka bulgarialaiset ovat muuttaneet suurin joukoin ulkomaille, joku palaa aina takaisin ja silloin saattaa jotain hyvääkin tapahtua, kuten pienessä viehättävässä Svezhenin vuoristokylässä.

Hristo Enkov on pormestari, ei poliitikko. Ainakin hän itse on sitä mieltä. Hristo on ahkera mies ja mahdoton harrastaja, joka on omistautunut työskentelemään adrenaliinia suonissaan tehtävien suorittamisessa, mikä juontaa osaksi hänen työurastaan.

Hän valmistui Karlovon energiakoulusta ja työskenteli 25 vuotta Tanskan Siemensillä. Työt alkoivat tehtaalla mekaanikkona ja eteni aina sadan henkilön päälliköksi. Koko työelämänsä Hristo kului erilaisten projektien työstämisessä ja toteuttamisessa. Dorte ja hän olivat koko ajan sitä mieltä, että he palaavat Bulgariaan, jossa he olivat aikoinaan tavanneetkin.

Yllättäen hän tapasi Dorten hiihtohississä Borovetsissä, joskus 80-luvun alussa. Dorte oli pudonnut kyydistä ja Hristo riensi auttamaan ja antamaan ensiapua. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Pian tämän jälkeen Dorte tuli raskaaksi ja vaikka olivat onnellisia täällä eivätkä olleet suunnitelleet muuttavansa, tytär saisi kaksoiskansalaisuuden, jos on syntynyt Bulgariassa.

Dorte on suuri Bulgarian ystävä ja sanoo asuneensa bulgarialaisen kanssa yli 35 vuotta, joten maa on kasvanut hänen sisälleen.
Hristo ja Dorte todistavat, että bulgarialaiset, jotka ovat toimineet useita vuosia ulkomailla, ovat usein suurempia patriootteja kuin maassa asuneet. Siksi Hristo on vakuuttunut siitä, että meidän on oltava avoimia ihmisiä kohtaan, jotka palaavat. He eivät ehkä tiedä tarkalleen, miten asioita hoidetaan täällä, mutta he näkevät uusin silmin mahdollisuuksia ja voivat auttaa.

Elämä Tanskassa, työ ja ​​koulutus, on korvaamaton kokemus ja hienoa saada mahdollisuus soveltaa nyt kotikylässä. Hän on tyytyväinen, että oli siellä ja palasi takasin vuosikymmenten jälkeen.

Kun he eläköityivät, he saapuivat pysyvästi Bulgariaan vuonna 2013, Hriston lapsuuden vuoristokylään.

Svezhenin kylän historiaa

Svezhenin kylä on arkkitehtoninen ja historiallinen reservaatti Plovdivin läänissä, n. 65 km Plovdivista pohjoiseen.

Kadrafil –vuoren juurella on Hadzhi Dimitar’in, Dimitar Nikolov Asenov, hautakivi muistomerkki, vallankumouk- sen (ottomaaneja vastaan, kuoli 1865) loistava johtaja.

Kylä perustettiin 1400-luvulla. Uskotaan, että ensimmäiset asukkaat olivat paenneita Tarnovon bolgaareja. Kylän nimeksi tuli vuonna 1834 nimeltään Adzhar, joka käännetty Turkin kielestä ja tarkoittaa "terve / kivi."

Kylä on palanut kesällä 1877 Venäjän-Turkin sodan aikana Ottomaanijoukkojen vetäytyessä alueelta. Alkuperäisistä yli 1200 talosta jäi 100 rakennusta hyökkääjän jälkeen pystyyn.

Tällä hetkellä Svezhenissä asuu noin 107 vakituista asukasta, mutta kesäisin lomalaiset ja turistit lisäävät asukasluvun 1200. Hristo Enkovista tuli pormestari syksyllä 2015 ja hänellä on yksi tavoite: saada vanha maine kylään takaisin.

Pormestari

”Koko elämäni ilo on työskentely. Kun katsot asiaa ulkopuolelta, näet mahdollisuuksia. Halusimme auttaa kylää. Yritimme puhua silloiselle pormestarille. Ehdotimme useita kertoja pormestarille, että luotaisiin verkosto ihmisistä kaikkialta Bulgariasta liittymään ja antamaan tuoreita näkemyksiä kylän kehittämiseen. Vastaus oli: ’Se ei ole minun tehtäväni.’, kertoo Hristo”

Eräänä päivänä ryhmä kyläläisiä tuli Hriston luo ja alkoivat taivutella häntä ryhtymään pormestariksi. Ensin hän sanoi heille, että tämä on täysin pois hänen suunnitelmistaan, mutta sitten kuitenkin suostui. Vaalista ei tullut taistelua. Hän halusi auttaa, mutta ei mihin hintaan tahansa, vain jos asukkaat haluavat. Valmistella ohjelma, joka löytyy kunnantalon ovensuusta ja jossa tehdä selväksi, mitä on luvattu ja mitä tuli tehtyä. Mutta tärkeintä on se, että luodaan joukkue ja yhteiset tavoitteet, joilla pyritään kehittämään kylää. Hristo tietää, ettei voi tehdä mitään yksin.

En ole poliitikko, vaan käytän politiikkaa keinona tavoitteen saavuttamiseksi. Olen ihan tavallinen ihminen. Poliitikot johtavat valtioita, maan tason luovat itse ihmiset, mutta me täällä Bulgariassa haluamme paljon enemmän kuin annamme.

Minun tärkein tavoitteeni oli yhdistää ihmisiä. Et voi saavuttaa mitään, jos sinulla ei ole muiden luottamusta auttamaan teitä. Saat heidät tukemaan samaa päämäärää, niin asiat hoituvat, kertoo Hristo

Kylän elävöittämistä

Miten svezhentsiläinen elää Bulgariassa? Tiesin, että jos Dorte saisi heidät toimimaan yhdessä, kukaan ei voi pysäyttää meitä. Tein nimitysvaliokunta, keräsin yli sadan ihmisen joukon pizzeriaan Sofiassa, ihmisten, joiden juuret ovat kylässä ja hän kertoi heille, mitä voimme tehdä yhdessä kylän hyväksi. He uskoivat ja ymmärsivät kaiken ja lähtivät mukaan.

Viestintä on ensiarvoisen tärkeää ja siksi ensimmäinen asia, mikä on tehty Hriston toimiessa pormestarina, on tuore kunnantalon Facebook-sivu. Siinä on joka maanantai tietoa siitä, mitä on tehty viimeisen viikon aikana. Samat tiedot on jaettu myös perinteisesti "paperiversiona", kuten hän asian ilmaisee, joka on ripustettu ilmoitustaululle kunnantalolla.

Haluan tuoda kylään "WiFi:n ilmaiseksi" , et voi pyytää ihmisiä etsimään mitään, jos heillä ei ole siihen sopivia laitteita. Monia naurattaa, kun sanon, että isoäidit käyttävät pian tablettia.

Eräs yksinkertaisimmista aloitteista, jonka Dorte on luonut kylään, on ohjelma "Hyvää huomenta, Svezhden." Muutama vapaaehtoinen kysyi vanhuksilta, jos he haluavat vastaanottaa puhelun joka aamu kysyen, onko kaikki kunnossa. Aluksi ilmeni hieman skeptisyyttä, mutta vähän ajan kuluttua ohjelma ansaitsi luottamuksen.

Dorte halusi tehdä tämän aloitteen, voidakseen elää rauhassa, koska hän oli huolissaan, että hänen naapurinsa voi kaatua eikä hänellä ole ketään joka voisi auttaa. Tehtiin soittorinkiverkko ja soitetaan joka aamu ihmisille. Jos et vastaa – tarkistetaan miksi. Ihmiset ovat jo tottuneet odottamaan soittoa.

Tämä on ohjelma, jonka voi toteuttaa mikä tahansa kylä. Ei tarvita resursseja ja varoja, vaan haetaan hyvää tahtoa.

Meidän sukupolvella ei ole oikeutta antaa iäkkäiden ihmisten jäädä yksinään. Kun he näkevät, että joku perheen ulkopuolinen välittää, ettei heitä ole jätetty, he ovat rauhallisia.

Lapset vetää heitä Sofiaan, Plovdiviin, Karlovoon, mutta eivät he halua mennä sinne. Jokaisen vanhuksen perhe soittaa, mutta reaktioaika jos tarvittaisiin välitöntä apua, muuttuu joksikin toiseksi, jos me soitamme.

Antonia Antonovan, 6.6.2016 binar.bg ’Kunnian päivät takaisin - isoäideille Facebook’ artikkelin pohjalta

Mikki Lehessalo


ALKUUN

 Kehuja

Hei! Kiitoksia mahtavasta FB-sivustanne! Rakastan katsella kuvia Bulgarian luonnosta ja kylärakennuksista. Myöskin jutut erilaisista tapahtumista ovat mielenkiintoisia. Pidän myös siitä julkaisuiden luonne on poliittisesti kantaaottamattoman luonteinen. Jos haluatte katsella, laitoin viestini mukaan linkin videosta, jonka tein bulgarialaisen Vasil Belezhkovin kanssa kappaleesta Parvomayska Rachenitsa. Se oli hauska pikku-projekti, joka tehtiin niin että soitimme omat osuutemme kotimaissamme ja tuotokset yhdistettiin myöhemmin samaan pakettiin. Vasil on yksi niistä bulgarialaisista ihmisistä, kenen kautta olen musiikin välityllä saanut oppia heidän kulttuuristaan, joka vaikuttaakin ehtymättömältä lähteeltä.  Kiitoksia teille!

https://www.youtube.com/watch?v=Qa6ckUAQZvU

 Mikko Karhula Facebookin Viesti 19.8.2016


ALKUUN

  Bulgarian postimerkeistä ja niiden keräilystä

Bulgarian viestin edellisessä numerossa mainitsin jo yhteyksistäni ja tapaamisistani sikäläisten postimerkkeilijätuttavieni kanssa. Matkojeni innoittamana aloitin maan postimerkkien keräilyn vuosituhannen alussa.

Runsaan vuoden kuluttua Turkin sodan päättymisestä ja San Stefanon rauhan solmimisesta Bulgaria sai v. 1879 omat postimerkkinsä. Turkin vallan aikana käytettiin turkkilaisia merkkejä. Bulgariassa käytettyinä asiantuntijat tunnistavat ne postileimoista, jotka ovat arabialaista kirjoitusta. Ensimmäisten bulgarialaisten merkkien postitusarvot olivat Latinalaisen rahaliiton mukaan Ranskan valuutassa. Vuonna 1881 ilmestyneen seuraavan sarjan merkeissä oli jo maan oma rahayksikkö: Sentimien arvoiset merkit saivat arvoikseen saman verran stotinkeja ja frangin merkki muuttui yhdeksi leviksi.

Maan ensimmäinen, 5 sentimin merkki on vuodelta 1879. Kuten muissakin monarkioissa yleismerkit kuvaavat tavallisesti joko maan vaakunaa tai hallitsijaa. V. 1901 Ruhtinas Ferdinand sai kuvansa merkkisarjaan, josta kuvassa 1 St:n merkki. Ruhtinaskunnasta tuli v. 1908 kuningaskunta ja Ruhtinas Ferdinandista Tsaari Ferdinand. Maan kärsittyä tappion I maailmansodassa hän luopui kruunusta poikansa hyväksi. Pojasta tuli Tsaari Boris III v. 1918. Häntä esittävä 2 L:n yleismerkki on vuodelta 1932. Sekä yleis- että erikoismerkkejä hänestä ilmestyi vuoteen 1944 lukuinen määrä. Tsaari Boris III kuoli palattuaan neuvotteluista Hitlerin luota v. 1943. Hallitsijaksi oli nousemassa hänen poikansa, kuusivuotias Simeon II, josta 3 L:n merkki vuodelta 1944. Sijaishallitsijaksi tuli hänen setänsä Kiril, jonka uudet vallanpitäjät murhasivat. Simeon pakeni äitinsä ja sisarensa kanssa maasta. Hän palasi myöhemmin Bulgariaan ja toimi maan pääministerinä vv. 2001 – 2005.

Bulgarian kansantasavallan pääarkkitehti Georgi Dimitrovista on painettu yli 50 merkkiä vuodesta 1949 vuoteen 1987. 4 L:n merkki on vuodelta 1950 hänen 1- vuotiskuolinpäivänsä muistoksi julkaistusta sarjasta. Hän pitää siinä tunnettua puolustuspuhettaan Leipzigin oikeudenkäynnissä v. 1933. Puhe johti hänen ja maamiestensä, Vasil Tanevin ja O.W. Kuusisen Riikka-tyttären ensimmäisen aviomiehen, Blagoi Popovin vapauttamiseen Berliinin Valtio-päivätalon murhapolttosyytteestä.

10 St:n merkki vuodelta 1902 kuuluu Shipkan taistelun 25-vuotismuistoa kuvaavaan sarjaan ja perustuu Aleksei Popovin maalaukseen vuodelta 1894. Maan kansallissankarista, Vasil Levskista on tehty lukuisia merkkejä; 4 L vuodelta 1929. Tähän mennessä viimeisin on vuodelta 2013. Puolan kuningas Wladislaus III Jagiello (Vladislaus Varnensi) kaatui v. 1444 turkkilaisia vastaan käydyssä taistelussa Varnan alueella. Hänen kunniakseen valmistui v. 1938 mausoleumi, jota esittää 4 L:n merkki. Kuningas itse ei lepää rakennuksessa, ei myöskään hänen Puolan Krakovan mausoleumissakaan. Turkkilaiset katkaisivat hänen päänsä vieden sen mennessään. Hänen silvotut jäänteensä ovat ilmeisesti jossakin lähistöllä muiden kaatuneiden joukossa.

San Stefanon rauhan jälkeen päätettiin Berliinin kongressissa Itä-Rumelian jäämisestä autonomiseksi alueeksi Turkin hallintaan. Turkki toimitti sinne omat merkkinsä, joiden päällepainamat ja tekstien muutokset tekivät niistä Itä-Rumelian merkkejä. Syksyllä 1885 Ruhtinas Ferdinand ajoi turkkilaiset pois ja merkkien päälle painettiin Plovdivissa Bulgarian leijona. Jo kuukauden kuluttua merkkien käypäisyys päättyi alueen liityttyä Bulgariaan. Näistä päällepainamista sekä niillä frankeeratuista lähetyksistä tuli harvinaisuuksia ja jopa yli 80 % markkinoilla olevista on väärenteitä.

Useimmat Bulgarian merkit ovat helposti saatavilla ja niistä voi rakennella mielenkiintoisia kokoelmia. Merkit voidaan jakaa Bulgarian ruhtinaskuntaan (1879 – 1908), kuningaskuntaan (1909 – 1946), kansantasavaltaan (1946 – 1990) ja tasavaltaan (1990 ) kuuluviksi. Kaikkiaan Bulgarialaisia postimerkkejä on ilmestynyt lunastus-, virka-, paketti-, tiettyjen alueiden miehitysmerkit ynnä pyhäpäivien lisämaksulliset merkit mukaan lukien kuutisen tuhatta. Merkistöstä kiinnostuneita kehotan tutustumaan esim. ainakin isommissa kirjastoissa saatavilla olevaan saksalaisen Michel-luettelon Kaakkois-Euroopan osaan. Bulgariankielisiä postimerkki-luetteloita on maassa useita. Seikkaperäinen aikakauslehti Filatelen Pregled ilmestyy Sofiassa kuukausittain.

Mikäli arvon lukijoilla on hallussaan mielestään kiinnostavia ja arvokkaan näköisiä vanhoja bulgarialaisia postimerkkejä, voi tarkempaa tietoa kaipaava kääntyä puoleeni. Jos merkit ovat vielä kiinni lähetyksissä, niitä ei saisi missään nimessä irrottaa. Tosin lomilta lähetetty turistiposti kiinnostanee korkeintaan postikorttien keräilijöitä.

Raimo Uusinoka

raimo.uusinoka@gmail.com


ALKUUN

 Opastettu kierros Kaartin hautausmaalla

VTM Kari J. Talvitie piti 25.5.2016 opastetun kierroksen Kaartin hautausmaalla, joka sijaitsee Hietalahdenkadun päässä Helsingissä. Aurinkoisessa säässä saimme seitsemän kuulijan voimin kuulla Bulgariassa taistelleiden henkilöiden taustoista ja elämästä 1800-luvun lopulla. Kuulimme mm. Järnvallista, Grönroosista, Wallinista ja Apostolista. Osa henkilöistä oli sen ajan korkean arvomerkin, Yrjönristin saaneita. Kahden tunnin intensiivisen vierailun jälkeen intoa ja energiaa riitti sekä kuulijoilla että oppaallamme siirtyä lisäkierrokselle myös viereiselle Hietaniemen hautausmaalle, jossa Talvitie opasti meidät sinne haudattujen muiden suomalaisten merkkihenkilöiden elämään ja taustoihin.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 Tsaari Simeon ja Bulgarian ensimmäinen kultakausi

Bulgariassa on ollut kaksi Simeon -nimistä tsaaria; Simeon ensimmäinen ( 893 - 927) ja Simeon toinen (1943-1946, sittemmin Bulgarian pääministeri vuosina 2001-2005 ).

Varhaisempaan Simeoniin liitetään ns. Bulgarian kultakausi, jolloin maa oli maantieteellisesti laajimmillaan. Simeon I voitti useita sotia, mm. bysanttilaisia, unkarilaisia ja serbialaisia vastaan. Tätä seurasi alueellinen laajentuminen vailla vertaa; maa ulottui aina Aigeianmereltä Mustalle merelle saakka.

Simeonin isä oli hallitsijana Boris I ja tämän tarkoitus oli että hänen toisesta pojastaan tulisi hänen seuraajansa. Mutta tämä poika, Vladimir Rassate, nimeltään, yritti palauttaa maan takaisin pakanuuteen. Boris, joka oli lähettänyt Simeonin Konstantinopoliin opiskelemaan teologiaa, nousi nyt Bulgarian tsaariksi.

Alunperin hän oli palannut Konstantinopolista 888 ja asettunut luostariin kääntämään uskonnollisia tekstejä kreikasta kirkkoslaaviksi.

Kuten sanottua, veli oli nyt syrjäytetty.
Pääkaupungin paikka muutettiin Preslavista Pliskaan ja bulgariankielestä tuli maan virallinen kieli.

Simeonin kaudella maassa kukoisti niin taide kuin kaupankäyntikin.

870 omaksuttiin ortodoksinen usko ja pyhät Kyrillos ja Methodios kehittivät maalle kulttuurikielen.

Bulgaria soti ajoittain Bysanttia vastaan. Simeon mm.  hyökkäsi Konstantinopoliin 896 ( Bulganofogenin taistelu ) jossa rauha solmittiin vasta keisari Leo VI:n kuoltua.
Leon aikana suhteet olivat muutenkin huonot. Hän oli esim. siirrättänyt tärkeän bulgarialaisen kauppapaikan Konstantiopolista Thessalonikaan, missä verotus oli kovempi. Lisäksi vanha vihollinen, unkarilaiset olivat liittoutuneet Bysantin kanssa.

10. vuosisadalta eteenpäin Bulgarian kehitys taantui. Tähän vaikuttivat mm. taloudellinen riippuvaisuus Bysantin valtakunnasta, jolle bulgaria joutui kokonaan alamaiseksi 1018.

Bulgarian läpi kulki myös kaksi ristiretkiaaltoa (ns. lasten ristiretket),  jotka eivät ainakaan parantaneet maan tilaa.

Simeonia seurasi valtaan tsaari Samuil, joka sai tilapäisesti laajennettua valtakuntaa, mutta entiseen loistoonsa Bulgaria ei enää kohonnut.

Susanna Lehtonen

ALKUUN

 Pernaja kesä ’16

Usva nousee peltoaukealta,

                             hirvi kulkee verkalleen metsäsaarekkeen taa.

Savun haju tuntuu mietona,

                             hyttynen tekee lentonäytöstään.

Sudenkorento.

                             Ulapalta puhaltaa vilvoittava tuuli.

Kaiken kuumuuden ja ihanuuden keskellä.

                             Pastellin värinen iltataivas.

Joen yli taipunut koivu.

                             Polulle pudonnut käpy.

                                        

Näillä muutamilla riveillä – jotka olen kirjoittanut juuri Sinulle – haluan muistuttaa, että elämysten takia ei tarvitse lähteä pitkälle. Matka kesämökille riittää.  Vahva kokemus, voimakas tunne, unohtumaton elämys löytyvät läheltä, kun avaa aistinsa ja havainnoi ympäristöä. Kiitos kesälle ja itäisen Uudenmaan rentouttavalle kulttuurintäyteiselle ilmapiirille. Joka kesä sama rento ihmisten vilinä Loviisassa.  Ja se meri!

Tapani Salonen 


ALKUUN

 Bulgaria – suomalaisten pitkäaikainen lempikohde

43 vuotta matkailualalla ollut Maija Boshkov piti 18.5.2016 Helsingissä, kulttuurikeskus Caisassa, luennon aiheesta ”Bulgaria - suomalaisten pitkäaikainen lempikohde”. Boshkov kertoi Bulgarian olevan Euroopan edullisimpia matkailumaita. Tarjolla on upeita rantoja, vuoristoa, kaupunkeja, historiaa ja maukas keittiö. Boshkov on jo 38 vuotta ollut naimisissa bulgarialaisen kanssa ja sanookin, että parasta maassa ovat bulgarialaiset.

Boshkov kertoi bulgarianmatkailun kehityksestä vuosikymmenien varrella ja tämänhetkisistä trendeistä.  Hänen ansiotaan on, että historiallinen Sozopolin kaupunki kuuluu nykyisin suomalaisten matkakohteisiin. 1960-70-luvuilla Suomen valtio tuki sotaveteraanien matkoja Bulgarian kylpyläkohteisiin, matkalle mentiin vähintään kahdeksi viikoksi. Myös Bulgarian valtio panosti enemmän matkailun edistämiseen, esimerkiksi Helsingissä maalla oli matkailutoimisto. 1990-luvulla alkoi Bulgarian hotellien uusjako yksityistämisen muodossa, samoin uusien hotellien aktiivinen rakentaminen. Bulgarialaiset itse ovat alkaneet matkustaa Kreikkaan ja Turkkiin lomille. Tänä vuonna Bulgariaan matkustaa tavallista enemmän venäläisiä ja saksalaisia, jotka kokevat maan halpana ja turvallisempana kuin Turkki ja Egypti. Boshkov kehuu erityisesti maan kuumia mineraalivesilähteitä ja luostareita (esim. Rila, Bachkovo).    

Ilkko Suvilehto


ALKUUN


ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN