BULGARIAN VIESTI - Suomi-Bulgaria seuran jäsenlehti

Bulgarian viesti kertoo Bulgarian kulttuurista, taloudesta, historiasta, yhteiskunnallisista kysymyksistä, matkailusta - Bulgariasta ennen ja nyt. Lehdessä julkaistaan myös seuran jäsenosastojen kuulumisia ja tapahtumia. Lehteä toimitetaan jäsenistölle, mutta myös ministeriöille, kulttuuriyhdistyksille ja liike-elämän edustajille Suomessa ja Bulgariassa.

Toimitus

Ilkko Suvilehto, vastaava päätoimittaja, e-mail: bgtoimitus@yahoo.com
Ritva Särkisilta, toimittaja, GSM 040 5389266, e-mail: ritvasarki@gmail.com
Maj-Lis Lehessalo,  taitto, GSM 0400 900433, e-mail: mikki@lehessalo.com

Painopaikka:      Granö, Helsinki 2016

Bulgarian Viesti 4/2016 sisältö (aiemmat Bulgarian viestit)

Casimir Ehrnrooth herättää edelleen ihailua, päätoimittaja Ilkko Suvilehto
Kirja on ikuinen, Tapani Salonen
EU:lta 108 milj. rajavalvontaan, Ritva Särkisilta
Presidentti Rumen Radev, Mikki Lehessalo
Tapaaminen Bulgarian uuden suurlähettilään kanssa, Tapani Salonen
Isoisä Dobrev - hiljainen enkeli, Mikki Lehessalo
Kaartin risti Maija Boshkoville , Hallitus
Häät Varnassa, Mikki Lehessalo
Suomalaisia jalanjälkiä Bulgariassa, Ilkko Suvillehto
Luomukirsikkamehua – molja i zapovjadajte!*, Ritva Särkisilta
Apua Bulgarian romanilapsille, Laura Suvilehto
Syyspäiväntasauksenjuhla, Mikki Lehessalo
Kokkikurssi oli erittäin onnistunut, Tapani Salonen
Jazzia Storyvillessä 25 vuotta, ML

Tekijänimin julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata artikkeleita kirjoittajan suostumuksella.
 Casimir Ehrnrooth herättää edelleen ihailua

Kävin kirjamessuilla 29.10.2016 ja osallistuin vuosina 2003-2006 Bulgarian Suomen suurlähettiläänä toimineen professori Venelin Tsachevskyn kirjoittaman ”Casimir Ehrnrooth – suomalainen, joka teki historiaa”- kirjan julkistamistilaisuuteen. Paikalla oli Suomi-Bulgaria-seuran edustajien lisäksi yksi Bulgarian kunniakonsuli Suomessa – Mauri Tuomivaara ja kolme suurlähettilästä: kirjailija itse ja kaksi entistä Suomen Bulgarian suurlähettilästä, Kauko Jämsén ja Harri Salmi.

Kirja kertoo Ehrnroothin toiminnasta Bulgarian hallinnossa sekä myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Venäjän tsaarin hallinnossa. Kirjoittajan sanoin: ”Suomalaisten tulisi olla ylpeitä Casimir Ehrnroothista, kuten jokainen kansakunta olisi ylpeä sellaisesta henkilöstä.” Tsachevskyn haastattelu aiheesta löytyy kirjan kustantajan verkkosivuilta: http://magazine.lecti.eu . Kirjan hinta on 32 euroa ja sen voi tilata osoitteesta bookshop / at / lecti.eu.

Ilkko Suvilehto


ALKUUN

 Kirja on ikuinen

Vuoden 2016 jälkipuoliskoa leimasivat Bulgarian uuden suurlähettilään apulaisprofessori Martin Ivanovin saapuminen Suomeen, seppeleenlasku Pääesikunnassa Kaartin muistomerkillä sekä bulgarialainen kokkikurssi. Kuukausitapaamisessa kohtaaminen Tarmo Maneliuksen ja hänen Eila-vaimonsa kanssa oli sykähdyttävä.

Kirjamessuilla vahvistui käsitys, että kirja on ikuinen. Ihmisten innostus oli käsin kosketeltavaa. Bulgariaan läheisimmin liittyi tri Sabira Ståhlbergin kirjallinen tuotanto. Hänen johdollaan keskusteltiin vilkkaasti Casimir Ehrnroothista Lecti Studio-osastolla. Kemin osaston pj ja Bulgarian kunniakonsuli Mauri Tuomivaaran tapaamisesta tulee aina hyvälle tuulelle.

Vuoden 2017 toiminta alkaa tammikuun Matka2017-messuilla, jossa seurallamme on osasto. Helmi-maaliskuussa vietetään martenitsa-juhlaa.

Tarkoituksemme on julkaista bulgarialainen runokirja, joka esittelee kääntäjä-kirjailija Tarmo Maneliuksen elämäntyötä ja hänen kääntämiensä runoilijoiden tuotantoa. Ensi vuoden jälkipuoliskoa hallinnee Suomi100 – Suomi-Bulgaria65 –juhlaseminaari. Vuodesta 2017 on tulossa kulttuurillisesti merkittävä ja värikäs, jos suunnitelman taloudellinen toteutus onnistuu.

Seuramme jäsenille, kaikille yhteistyötahoille ja Bulgarian ystäville rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Kiitos kuluneesta vuodesta,
Tapani Salonen
puheenjohtaja


ALKUUN

  EU:lta 108 milj. rajavalvontaan

EU-johtajat lupasivat Bulgarialle 108 milj. euroa Bratislavan huippukokouksessa syyskuussa pakolaisvirtojen ja rajan hallintaan käytettäväksi. 52 milj. euroa on luvassa myöhemmin.

EU-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk oli kehottanut Bulgarian pääministeriä Bojko Borisovia tekemään kokoukselle ehdotuksen asiasta, kuten edellisessä numerossa kerroimme. Bulgarian ehdotus sisälsi toimia 160 milj. euron edestä.

EU on tukenut maata jo aiemminkin, elokuussa rajavalvontavirasto Frontex oli lähettänyt maahan 173 asiantuntijaa ja rajamiestä ja lokakuun puoleen väliin mennessä määrä oli kohonnut 192:een. Frontex toimii pääasiassa Turkin, mutta myös Serbian vastaisella rajalla. Aiemmin Bulgaria oli saanut 12 milj. euroa pakolaisten asuttamiseen, ruokaan ja lääkkeisiin sekä rajapoliisin varusteisiin.

Ylen uutisissa julkaistujen EU-tilastojen mukaan Bulgaria piti häntää turvapaikkapäätösten hylkäysprosenteissa vuonna 2015. Hylkäysprosentti Bulgariassa oli 9. Turvapaikkapäätöksiä maassa tehtiin 6175. Suomessa vastaavat luvut olivat 43 % ja 2960. Tämä vuoden tilastot kaikissa maissa tosin poikennevat aika lailla edellisvuotisista.

ECFR:n, Euroopan ulkosuhdeasiain neuvoston raportti Sofiasta kylläkin kertoo, että selityksenä alhaisiin hylkäysprosentteihin on, että Bulgarian rajalta on tänäkin vuonna estetty pääsemässä yli 26 000 turvapaikanhakijaa. Aita ja rajalla odottavat poliisit ovat pidätelleet pakolaisia rajan takana. Frontexin tilastojen mukaan maasta on palautettu kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 2361 laitonta rajanylittäjää Turkkiin.

Ritva Särkisilta



ALKUU

 Presidentti Rumen Radev


Rumen Radev (bulg. Румен Радев) syntynyt  18. kesäkuuta 1963 Dimitrovgradissa. valittiin presidentiksi 59,4 prosentin ääniosuudella, kun vastaehdokas parlamentin puhemies Tsetska Tsatscheva sai 36,2 prosenttia äänistä.
Kansalaiset valitsivat maltillisesti sillä voittaja ei edusta äärikansallista nationalismia. Bulgariassa Patrioottisen rintaman Krasimir Karakatšanov jäi rannalle jo vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Entinen ilmavoimien komentaja Radev on politiikassa uusi tulokas. Hän oli riippumattomien listoilla, mutta sosialistit tukivat häntä. Hän kampanjoi siirtolaisvastaisella retoriikalla sekä paremmilla suhteilla Venäjään. Hänen mukaansa Bulgarian kansallinen intressi on löytää tasapaino EU-jäsenyyden ja hyvien Venäjän-suhteiden välillä.

Radevin sotilaallinen ura on merkittävä; hän on jo nuorena hakeutunut lentäjäkoulutukseen ja päässyt mm. Juniori lentäjien taistelulentäjien rykmenttiin (1987-1988) ja lopuksi ollut vuosina 2014-2016 ilmavoimien komentajana ollen sotilasarvoltaan kenraalimajuri. Hän on mm. valmistunut 2003 Maxwellin Ilmasotakoulusta USAssa Strategian mestarina kunniamaininnoin.

Yksityiselämässään Radev on kahden lapsen isä, eronnut 2011 lastensa äidistä ja avioitunut uudelleen 2016 Desislava Genchevan kanssa.

Radev on vaatinut loppua EU:n Venäjän vastaisille pakotteille. Hän on myös sanonut, että Bulgarian pitäisi olla pragmaattinen näkemyksissään Venäjän toimiin Krimin liittämisen suhteen. Häntä on myös mainostettu venäjämyönteisemmäksi kuin mitä hän todellisuudessa onkaan.

Tuleva presidentti on hyötynyt tyytymättömyydestä pääministeri Boiko Borisovin hallitusta kohtaan. Se lupasi kitkeä korruptiota ja vähentää köyhyyttä, mutta uudistukset ovat olleet hitaita.
”Pettymys EU:hun sai ihmiset äänestämään pro-Venäjä-puolueita, jotka tosin ovat olleet jo aiemmin vallassa eivätkä silloin kyenneet ratkaisemaan näiden maiden ongelmia”, historioitsija Jaroslav Šimov arvioi maanantaina RBK-uutissivustolla. ”Nyt voi valitettavasti ennustaa, että bulgarialaisia odottavat uudet poliittiset
pettymykset.”

Borisov sanoi ennen vaaleja eroavansa, jos Radev voittaa. Hän ilmoittikin erostaan sunnuntai-iltana. Vaalitulos voi siten tietää poliittisesti epävarmoja aikoja.

Bulgarian presidentinvirka on pitkälti seremoniallinen, mutta presidentti voi vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen ja käyttää veto-oikeutta parlamentin päätöksiin. Bulgaria on parlamentaarinen demokratia, joten presidentti ei yksin vaalilupauksiaan täytä.

Bulgaria on sotilasliitto Naton jäsen, eikä Radev ole halunnut hylätä läntisiä liittolaisia. Monet Bulgariassa kuitenkin tahtoisivat palauttaa entiset kauppasuhteet Venäjään.

Vaikka Bulgarian talous kasvaa tänä vuonna verrattain hyvää vähän yli kolmen prosentin vauhtia, se on yhä EU:n köyhin jäsenmaa, jossa keskimääräinen kuukausipalkka on 470 euroa.
Istuva presidentti Rosen Plevneliev, GERB, jättää virkansa ensi vuoden alusta.

Mikki Lehessalo

Lähteet:
HS/Reuters 13.11.2016
HS -analyysi Pekka Hakala 14.11.2016
Wikipedia


ALKUUN

 Tapaaminen Bulgarian uuden suurlähettilään kanssa

Bulgarian uudeksi suurlähettilääksi Suomeen on nimitetty Martin Ivanov, joka esitti valtuuskirjeensä Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle 1.9.2016 Presidentinlinnassa.

Suomi-Bulgaria-seuran edustajille tarjoutui mahdollisuus tavata uusi suurlähettiläs lokakuussa Pääesikunnassa järjestetyssä seppeleenlaskussa.

Kävin tapaamassa suurlähettiläs Ivanovia Bulgarian suurlähetystössä 28.10.2016. Tapaamisen tavoite oli esitellä Suomi-Bulgaria-seuran toimintaa, tulevia hankkeita sekä hiukan kerrata seuran historiaa. Keskustelimme mahdollisuuksista kehittää maidemme välistä yhteistyötä kulttuurin, matkailun, yritystoiminnan ja koulutuksen aloilla. Espoossa toimiva sunnuntaikoulu ABV on konkreettinen esimerkki bulgariankielisten lasten opetuksesta Suomessa. Bulgaria on kiinnostunut suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Minulle jäi vaikutelma aktiivisesta ja idearikkaasta henkilöstä, joka haluaa saavuttaa tuloksia maidemme välisessä yhteistyössä. Aikaisemmin Martin Ivanov on toiminut vt. kulttuuriministerinä, Kansallisarkiston pääjohtajana ja viimeksi presidentin neuvonantajana kulttuuriin, koulutukseen ja kansalliseen identiteettiin liittyvissä kysymyksissä.

Seuramme toivottaa uuden suurlähettilään lämpimästi tervetulleeksi Suomeen. Добре дошли!

Tapani Salonen


ALKUUN

 Isoisä Dobrev - hiljainen enkeli

Dobri Dimitrov Dobrev (Добри Димитров Добрев), tunnetaan paremmin Isoisä Dobrina (дядо Добри) tai Bailovon pyhimyksenä, on bulgarialainen askeetti, joka kävelee päivittäin useita kilometrejä Sofian Aleksanteri Nevskin katedraalille istuakseen tai seisoakseen sen edessä ja kerjätäkseen rahaa hyväntekeväisyys kohteisiin. Dobrev lahjoittaa kaiken kerjäämänsä hyväntekeväisyyteen kuten orpokoteihin, kirkoille ja luostareihin. Hänen nimensä bulgarian kielessä tarkoittaa hyvää.

Dobrev syntyi 20.7.1914 Bailovon kylässä .Hänen isänsä kuoli ensimmäisen maailmansodan aikana ja hänen äitinsä kasvatti lapset yksinään. Dobrev ei muista nuoruuttaan eikä kouluvuosiaan. Toisessa maailmansodassa yksi pommi Sofian pommitusten aikaan putosi häntä lähelle ja hän menetti lähes täysin kuulonsa.

Vuosien saatossa Dobrev hylkäsi täysin materialistisen elämäntavan ja löysi Jumalan. Noin vuonna 2000 hän päätti lahjoittaa kaiken omaisuutensa ortodoksiselle kirkolle ja nykyään hän elää erittäin vaatimattomasti pienessä huoneessa pyhien Kyrill ja Metodius kirkon tiloissa hänen synnyin kylässään Bailovossa. Samoihin aikoihin hänen lahjoituksensa kanssa yleinen tietoisuus hänen kutsumukseensa sai lisäämään varoja kirkkojen ja luostareiden restauroimiseen kaikkialla Bulgariassa. Tämä uusi suunta hänen elämässään ja esimerkki mitä hän on antanut asketismillaan, on johtanut useita kutsumaan häntä Bailovon pyhimykseksi.

Lahjoitukset

Elämänsä aikana Dobrev on lahjoittanut yli 80.000 Bulgarian levaa (BGL) eli 40.000 € kirkoille, luostareille ja muihin jaloihin kohteisiin. Hänen merkittävimmät ja suurimmat yksittäiset lahjoituksensa ovat:

- 10.000 BGL (5.000 €) 'omalle' kyläkirkolleen
- 25.000 BGL (12.500 €) Elenan luostarille Äiti Maria, joka sijaitsee itään Sofiasta sekä Gorno Kamartsin kylän kirkolle
- 35.700 BGL (~ 18.000 €) Sofian katedraali Aleksanteri Nevskille, mikä on suurin tunnettu lahjoitus yli 100-vuotiaan katedraalin historiassa.

Nykyisyys

Dobrev on omalla tavallaan kansainvälinen julkkis, häntä ovat kuvanneet useat niin julkaisujen kuvaajat kuin yksityiset henkilöt - turistit ja tietoisuus hänestä on levinnyt mm. youtuben kautta ympäri maailmaa. Hän asettuu kuvattavaksi ja samalla 'tienaa' hyvään tarkoitukseen.
Hänestä on tehty useita lyhytfilmejä ja tuorein dokumentti 2015 'Hiljainen enkeli - Maapallon nöyrin ihminen'. Dokumenttia on tehty kahden vuoden ajan ja elokuvateattereihin se tulee 2017 aikana. Sitä ennen se on esillä useissa eri festivaaleissa, myös kansainvälisillä. Dobrevista sanotaan myös että hänellä on ystävälliset silmät ja lempeä hymy.

Elokuva on kiehtova tarina 102-vuotiaan Dobri Dobrevin elämästä Bailovon kylästä.  Rauhan Enkeli on todiste siitä, että missä hyvänsä elämme, voimme elää päivämme Herran jalanjäljissä.

"Haluan ihmisten, jotka näkevät elokuvan miettivän, miten elämme tässä maailmassa ja miten sen voisi tehdä kuin isoisä Dobrev - rakkaudella, myötätuntoisesti", sanoo ohjaaja John Cross.

Elävä pyhimys
Athoksen luostarin munkit julistivat Isoisä Dobrin Baylovon pyhimykseksi. ”Hän on todellinen pyhimys ja 102-vuotias elävä sellainen”, sanovat Athoksen munkit. ”Hän on Jumalan mies. Jumala suojelee häntä” kertoo eräs Athoksen papeista.

Perintö

Hyväntahtoisuus on oikeudenmukaista ja totta. Kaikki siinä on hyvää. Emme saa valehdella, varastaa, emmekä olla uskottomia puolisoillemme. Meidän tulee rakastaa toisiamme kuten Jumala rakastaa meitä.

Mikki Lehessalo

lähteenä Wikipedia, bgnow.eu, novavarna


ALKUUN

 Kaartin risti Maija Boshkoville

Maija Boshkoville myönnettiin kaartin risti 24.10.2016 perinteisessä seppeleenlaskussa Helsingissä. Perusteluissa pataljoonan komentaja totesi myöntämisen perusteina pitkäaikaisen ja ahkeran toiminnan sekä työelämässä että järjestötoiminnassa Bulgarian kanssa.

Kaartin Pataljoona halusi muistaa ihmistä, joka toiminnassaan osoittaa ahkeruutta,  ja jota ei ole aikaisemmin muistettu korkeilla ansiomerkeillä. Kaartin ristin jakelusta päättää komentaja henkilökohtaisesti. Vastaava risti on aikaisemmin myönnetty Suomi-Bulgaria-seuralle sen toiminnasta sotahistorian hyväksi.

Seuran hallitus onnittelee Maija Boshkovia huomionosoituksesta lisäten, että Maija on toiminut pitkään, esimerkillisesti ja luotettavasti maidemme välisten suhteiden kehittämiseksi. Maija on erittäin kokenut matkailualan toimija, jolla on erityisen vahva tuntemus Bulgarian kulttuurista ja historiasta. Työnsä puolesta Maija on järjestänyt matkoja Bulgariaan, myös sotahistoriallisesti merkittäville paikoille.

Hallitus


ALKUUN

  Häät Varnassa

Kutsu häihin tuli jo toukokuussa, mutta emme osanneet päättää jaksammeko me vanhukset lähteä vai emme. Vasta elokuussa sitten ilmoitin Varnaan, että tulisin serkkuni Riitan kanssa, jos heille sopii. Onneksi sopi.

Hääpäivä oli 1.10.2016 ja valkeni sumuisena, mutta säätiedotuksissa oli luvattu edelleen +25 asteen lämpöä ja aurinkoista. Meidät oli kutsuttu Zvezdichaan seuraamaan ’morsiamen ryöstöä’ mikä alkoi jo klo 10.30. Menimme hienoina tyttöinä paikalle taksilla ja olimme tietysti ensimmäiset vieraat; Marieta-äidille (on miehensä, Naskon kanssa varsinaisesti ystävämme) ojensimme komean ruusukimpun. Pihalla oli katettu pöydät ja tarjoamisia oli pähkinöistä cocktailleipiin ja cokiksesta wishkyyn. Siinä kerkesimme hetken seurustella, kun alkoi tulla muitakin vieraita ja valokuvaaja. Ei mennyt kuin tovi, niin alkoi kadulta kuulua mahdoton autojen torvien toitotus – ryöstäjät, sulhanen ja hänen ’heimonsa’, saapuivat ja tulivat hyppien yli kaksimetrisen aidan ja tulivat lopulta myös portista.

Ryöstäjien mukana tuli myös pari soittoniekkaa, hanuristi ja säkkipillinsoittaja. Tässä vaiheessa minulle tuli ensimmäisen kerran kyyneleet silmiin!

Aikansa siinä kuunneltiin musiikkia ja ryöstäjät menivät taloon sisälle morsianta noutamaan, vaan hänpä tuli isänsä saattamana läpi pihan aina kadulle asti jossa aloitettiin horon tanssiminen.

Morsiusparille oli varattu kerrassaan upea kulkupeli – norsunluun valkoinen Excalibur. Pari nousi autoon ja äiti perinteen mukaisesti heitti vettä kadulle. Heidän matkansa jatkui kohti siviilivihkimistä.


Maistraatissa ’ohjelmana’ nimien kirjoittaminen lisäksi oli sulhasen ryöstö, jolloin sulhanen oli hetken kadoksissa!
Ja matka jatkui, nyt mentiin kahville tulevan vihkikirkon kupeessa olevaan kahvilaan ja samalla odotettiin edellisen parin vihkitoimituksen loppumista. Siinä odotellessa otettiin kuvia hääparin kanssa, morsiamen lähisuku, sulhasen lähisuku jne. jopa meidät Riitan kanssa kutsuttiin kuvaan.

Vihdoin kirkko tyhjeni edellisistä häävieraista ja oli meidän vuoro astua pyhättöön. Kyllä on kaunis ja intiimi tuo Sv Atanasii kirkko ja minulle oli positiivinen yllätys istumapaikoista molemmin puolin keskikäytävää.

Emmehän me papin puheesta sanatarkasti mitään ymmärtäneet, mutta ajatus tuli selväksi erittäin hyvin ja tämäkin pappi puhui rakkaudesta joka kestää kaiken: ”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. (1 Kor. 13:4-7) Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. (1 Kor. 13:13)”

Kirkosta lähdimme sitten pikkuhiljaa itse juhlapaikalle, joka oli runsaan 10 km päässä pohjoiseen Sunny Dayn lomanviettoalueella hotelli Marinassa.
Juhlasalissa oli kahdeksan kahdeksan hengen pöytää ja morsiusparin ja kaason ja bestmanin pöytä. Yksi pöydistä oli pyhitetty lapsille. Pöytiin oli suoritettu etukäteen plaseeraus ja me sijoitumme pöytään numero 1!

Juhlia ja ohjelmanumeroita oli vetämässä ammattijuontaja, jolla oli myös taikurin ’vikaa’. Ensimmäinen ohjelmanumero tuli salaatin ja rakijan aikana. Kolme naispuolista ja kolme miespuolista ystävää asettuivat vastakkain pidellen kukin pari erivärisiä silkkinauhoja. Morsiuspari astui kunkin nauhan luo ja ennen kuin se nousi ylös heidän piti vastata oikein tai ainakin tyydyttävästi kysymykseen ja näin edettiin kaikkien nauhojen kohdalla. Sulhasen äiti syötti suolaan ja hunajaan kastettua leipää morsiamelle ja samoin teki morsiamen äiti sulhaselle. Morsiamen isä avasi näyttävästi kuohuviinipullon. Sen jälkeen nuoripari pantiin seläkkäin ja saivat käsiinsä upean pitkan, joka nostettiin päänpäälle ja sitten katsottiin kumpi saa taitettua suuremman osan leivästä. Tasan meni tällä kertaan.

Jatkettiin ruokailua täytetyllä letulla ja rakijalla. Bestman ja kaaso pitivät vuorollaan hauskat puheet ja sitten tanssittiin horoa ja laulettiin Makedontse. Juontaja teki taikatemppuja narulla ja puhui kauniisti samalla – naru esillä yhtenä kappaleena – olette kumpikin individualisteja, leikattu naru kahtena kappaleena – olette yksilöitä, jotka löytävät toisensa uudelleen ja naru jälleen yhtenä kappaleena – tähän olette tänään päässeet.
Tämän kauniin puheen jälkeen oli häävalssin vuoro vaikka oikeammin pitää sanoa häätanssi. Yleistanssia diskotyyppisen musiikin (dj soitteli) tahdissa ja miesten horo.

Välillä syötiin ihan oikea pääruoka, erittäin makoisa kanaleike valkoviinin kera.
Tässä ruokailun yhteydessä kerättiin häälahjat, etukäteen oli pyydetty rahalahjaa kirjekuoressa ja niin mekin laitoimme kortemme kekoon rahalahjan muodossa.

Kolmannessa ohjelmaosiossa olivat vuorossa ammattitanssijat, jotka tanssivat perinteisiä horoja kansallispuvuissaan. Tanssijat vetivät lopuksi yleisöä mukaan yhteiseen horoon.

Sitten tuli kutsu parvekkeelle, jossa oli upea iso hääkakku. Hääpari leikkasi siivun ja samassa alkoi eri ilotulitteet räiskyä, ilotulitusta kesti ainakin 10 minuuttia. Tanssi jatkui ja kakun palat tuotiin itse kullekin pöytiin.
Morsian heitti kukkakimppunsa ja joku onnellinen sen sai. Hetkeä myöhemmin Desi istutettiin tuoliin ja sulhasen kädet sidottiin taakse ja sen jälkeen hänen tuli löytää sukkanauha vaimonsa hameen alta!! Tietenkin se löytyi ja heitettiin innokkaiden miesten sekaan kuten morsiuskimppu naisille aiemmin.
Tämän jälkeen alkoi yleinen tanssi ja me vanhukset aloimme siirtyä takavasemmalle kellon ollessa jo 00.30; oli sitä päivälle tullut pituutta! Mutta olipahan upeat häät, kuten serkkuni sanoi: kuin satuhäät ja kaiken kaikkiaan ikimuistoiset häät!

Mikki Lehessalo


ALKUUN

 Suomalaisia jalanjälkiä Bulgariassa

Viime vuosina filosofian tohtori Sabira Ståhlberg on julkaissut useita Bulgaria-aiheisia kirjoja, mm. Suomen Kaartista (Suomen Kaarti Balkanilla 2015), Mustastamerestä (Matka Kolkhiiseen ja Koiran elämää Mustallamerellä 2014) ja Bulgarian ruokaperinteistä (Orfeuksen maassa 2015).

Tänä vuonna hän on toimittanut kenraali Ramsayn ja perheen kirjeet sotavuosilta 1877–1878, jotka hän on julkaissut yli kolmensadan sivuisessa kirjassa Från Munksnäs till Konstantinopel.

Kiinnostava uutuus on myös Finländska fotspår i Bulgarien och Rumänien, joka kertoo suomalaisista Bulgarian ja Romanian matkailijoista 1600-luvulta nykypäivään, upseereista, sotilaista, diplomaateista ja kirjailijoista. Kirjassa Ståhlberg kertoo myös omista matkoistaan ja kohtaamisista sekä suomalaisten suhteesta kahteen EU-maahan, muutoksista ja nykypäivän oloista.

Kysyimme kirjailijalta ja tutkijalta kolme kysymystä Bulgariasta ja hänen työstään.

Miten kiinnostuit suomalaisista matkailijoista Bulgariassa?

Olen itse innostunut matkailija – olen matkustanut paljon Euroopassa ja Aasiassa, tehnyt kenttätutkimusta eri maanosissa ja viime aikoina lisännyt myös Afrikan matkakohteisiini. Jo opiskelijana kiinnostuin matkakertomuksista ja rupesin niitä keräämään, mutta vasta tutkijana tajusin, miten arvokkaita tietolähteitä ne ovat. Ensimmäisen Romania-matkani jälkeen 1990-luvun alkupuolella rupesin keräämään matkailijoiden tarinoita Balkanista, sillä halusin tietää enemmän alueesta.

Todellakin opin paljon heiltä, mutta olen kirjassani Finländska fotspår... (tulossa myös suomeksi) myös kriittinen. Lähdekritiikki on olennainen osa, kun käsittelee matkakertomuksia. Löysin useita erinomaisia matkakertojia, mutta myös paljon plagiointia. Varsinkin Kaartin sotilaiden kertomukset joutuvat aivan eri valoon kuin yleensä ollaan Suomessa totuttu.

Miksi Suomen Kaarti ja sen komentaja George Ramsay?

Kaartilaisten kertomukset tulivat hyvin aikaisin kuvioihin mukaan, nehän ovat tunnettuja. En ollut kiinnostunut sotahistoriasta, mutta kun kirjoitin isoisoisäni K.E. Ståhlbergin elämänkertaa (julkaistu 2013) löysin useita sukulaisia, jotka olivat sodan aikana 1877–1878 Balkanilla. Rupesin seuraamaan heidän jalanjälkiään ja löysin Ramsayn perheen, joka on kaukaista sukua. Georgen lapsenlapsenlapset olivat jo ruvenneet kirjoittamaan kirjeitä puhtaaksi.

Löysimme vielä kirjeitä ja järjestin ne Valtionarkistoon, naputtelin lisää kirjeitä puhtaaksi ja toimitin kirjan valmiiksi. Se kertoo ensimmäistä kertaa miten mm. naiset järjestäytyivät auttamaan miehiä rintamalla ja miten Suomessa nähtiin tämä sota. Tähän saakka tavallisten sotilaiden kertomukset, jotka perustuvat paljon propagandaan, ovat olleet perustana nykysuomalaisten näkemyksille sodasta.

Olet luultavasti ainut suomalainen, joka on käynyt kaikissa paikoissa, missä suomalaisia on oleskellut Bulgariassa ja Romaniassa 1600-luvulta tähän päivään. Mitä olet löytänyt matkoillasi?

Lukiessani matkakertomuksia heräsi aikaisin kysymys miltä paikat näyttävät tänään? Mikä on muuttunut ja mitä voi vielä havaita tai nähdä, joka on samaa tai samankaltaista? Monet rakennukset ovat vielä pystyssä, jotkut ruokaperinteet elävät vielä ja museoissa voi tutustua vanhoihin esineisiin ja elintapoihin. Matkailijoiden kertomukset ovat tietenkin rajallisia, mutta paikan päällä kun näkee paikat, jotka he ovat kokeneet, ja siihen lisätään etnografinen materiaali, voi tehdä jännittävän aikamatkan.

Samalla yritän nähdä myös nykyajan tilanteen ja haasteet ja tehdä kestävää yhteistyötä. Kenttätutkijana tiedän, että on tärkeää kuunnella ja keskustella paikallisten kanssa, eikä vain hakea tietoa. Olen ollut paljon yhteydessä mm. Gorni Dubnikin kylän kanssa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut jo useita vuosia bulgarialaisen Lecti Foundation avulla (ks. support.lecti.eu). Voin sanoa, että maailmankuvani on muuttunut matkojen ja vuoropuhelujen myötä ja ne ovat huomattavasti rikastuttaneet elämääni.

Kirjoista voi lukea lisää sivustolla book.lecti.eu ja niitä voi tilata osoitteesta bookshop / at / lecti.eu.


ALKUUN

 Luomukirsikkamehua – molja i zapovjadajte!*

Toivottavasti suomalaiskaupoista voi ensi vuonna ostaa bulgarialaisista kirsikoista tehtyä luomutuoremehua! Sain maistaa sitä Helsingin kirjamessujen aikaan Viini ja Ruoka-tapahtumassa ja uskon, että ”maistuis varmaan sullekin”.

Bulgarian puutarhatuottajien edustajan Mariana Miltenovan Helsingin vierailu oli osa EU:n ja Bulgarian sekä Kreikan valtioiden rahoittamaa kampanjaa, jolla kummankin maan kirsikankasvattajat etsivät tuotteilleen myyjiä.

Bulgarian kaupallisissa kirsikkatarhoissa kypsyy vuosittain n. 40 000 tonnia kirsikoita. EU:hun liittymisen jälkeen kirsikan kasvatusala on lisääntynyt ja nykyisin 22,5 % koko hedelmänviljelypinta-alasta on kirsikalla – maaperä ja ilmasto ovat erityisen suosiollisia sille. Ennen vuotta 1989 Bulgarian kansantasavallasta tuotiin runsaasti kirsikkaa Skandinavian markkinoille, mutta sitten tuli katko. Nyt kirsikka on palaamassa. Pääkaupunkiseudulla sai mehevää, aromikasta bulgarialaista kirsikkaa jo viime vuonna.

Luomutuoremehua

Satokausi Bulgariassa on kohtalaisen lyhyt, vaikka eri puolilla maata – lähinnä korkeuseroista johtuen – kirsikat kypsyvät hieman eri aikaan. Sesonki alkaa toukokuussa Sandanskin ja Petritšin alueelta, siirtyy kohti Plovdivia ja viime vuosina kirsikan viljely on lisääntynyt erityisesti Kaakkois-Bulgariassa Turkin rajan tuntumassa. Viimeisenä kirsikka kypsyy Kjustendilin seudulla, joka on perinteisesti ollut maan suurin kirsikankasvatusalue.

Satokauden lyhyydestä johtuen tuoremyynti on jonkin verran haasteellista ja siksi osa sadosta jalostetaan. Kirsikkatuoremehu on tuote, jota nyt on tarjolla Suomenkin markkinoille. Sen myyntiin etsittiin messujen kautta partneria. Tuoremehu on biologista, tehty ilman lisättyä sokeria ja ilman säilöntäaineita, sitä ei ole tehty tiivisteestä eikä se sisällä siis myöskään lisättyä vettä. Ravintoainesisältö on vakuuttava ja mehu on saanut EU-sertifikaatin.

Ritva Särkisilta

* Suomen olkaa hyvä käännetään bulgariaksi näillä sanoilla: моля, molja, kun pyydetään jotain, заповядайте, zapovjadajte, kun tarjotaan jotain.


ALKUUN

 Apua Bulgarian romanilapsille

Moni Bulgarian romanityttö ja -nainen elää kouluttamattomana köyhyydessä ja huonoissa oloissa, ja näissä oloissa kasvavat myös heidän lapsensa. Huono-osaisuuden kierre on valmis. Suomessa on aloitettu avustusprojekti, jossa viedään suomalaisen mallin mukaisia äitiyspakkauksia Bulgarian romaniäideille. Kristillinen Mission Possible -avustusjärjestö kerää Suomesta lastenvaatteita, muut pakkauksen tarvikkeet ostetaan Bulgariasta. Pakkausten mukana annetaan myös neuvontaa ja terveydenhoitoa. ”Pienimmän parhaaksi” -nimiseen projektiin voi halutessaan osallistua viemällä käytettyjä lastenvaatteita keräyspisteisiin tai lahjoittamalla rahaa. Lisätietoa projektista mp.org.fi/äitiyspakkausprojekti tai Facebookista ”Pienimmän parhaaksi”. (Lähde: Mission Possible)

Laura Suvilehto


ALKUUN

 Syyspäiväntasauksenjuhla

Syyspäiväntasauksenjuhlaa vietettiin ystävyysseurojen Suomi-Ukraina-silta, Suomi-Moldova, Suomi-Romania ja Suomi-Bulgaria kesken 22.9.2016 viehättävässä Puolayhdistysten liiton kellariholvitiloissa.

Kaikkiaan 16 henkilöä osallistui juhlaan, jonka teemana oli ao. maiden viinit maisteluineen. Ukrainan Sillasta Aki Pulli kertoi alkuun kunkin maan viinialueista ja viineistä. Ensiksi maisteltiin valkoviinejä ja mukana oli bulgarialainen TriCycle, joka äänestyksen jälkeen valittiin parhaaksi valkoviiniksi.

Punaviinimaistelussa keskityttiin Cabernet Sauvignoniin neljältä eri tuotanto-alueelta. Kyllä niistäkin se paras löytyi!

Mikki Lehessalo


ALKUUN

 Kokkikurssi oli erittäin onnistunut

Suomi-Bulgaria-seura järjesti vuotuisen kokkikurssin 22. lokakuuta 2016. Kurssilaiset uhkuivat intoa päästä kokkaamaan bulgarialaisia herkkuja kokeneen opettajan Tanja Atanasovan johdolla. Osallistujia oli tällä kertaa sananmukaisesti vauvasta vaariin ja mummoon ja kaikkea siltä väliltä. Paikkana oli Marttaliiton nykyaikainen opetuskeittiö Helsingissä. Yhteinen pöytä katettiin viihtyisään kakluunin hallitsemaan saliin.

Pj. Tapani Salonen kohotti maljan tilaisuuden naisille, erityismaininnan saivat kurssin opettaja Tanja ja järjestelyistä huolehtinut Mikki. Tilaisuudessa kuultiin musiikkia paikalla olleiden miesten esittämänä. Vilkkaan pöytäkeskustelun lomassa nautittiin herkullinen ja riittoisa ateria ja viihdyttiin yhdessä.

Valmistimme keittoruoan, salaattia lisukkeineen, kanan rintafileetä sienillä, sämpylöitä ja jälkiruoaksi loukumi-täytteisiä pullia ja vahvaa kahvia. Ateria oli terveellinen ja herkullinen. Mikä parasta kokkikurssi yhdisti meitä Bulgarian ystäviä parhaalla mahdollisella tavalla, hyvän ruoan äärellä. Lisäksi saatiin uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Summa summarum: kokkikurssi oli kaikin puolin erittäin onnistunut.

TS


ALKUUN

 Jazzia  Storyvillessä 25 vuotta

Daniel Gergov on soittanut Storyvillessä jo 25 vuotta. 12.10.2016 hän juhlisti asiaa soittamalla ihania vanhoja jazz-kappaleita. Muutama seuralainenkin oli todistamassa tilaisuutta.

ML

ALKUUN


ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN

ALKUUN