TIETOA BULGARIASTA

 

KUVATAITEET
Batshkovon luostarikirkon freskot 1100-luvulta sekä Zemenin, Berenden ja Bojanan kirkkojen seinämaalaukset 1200-luvulta ovat Bulgarian maalaustaiteen vanhimpia säilyneitä teoksia. Niiden tekijät ovat olleet bulgarialaisia mestareita ja
niissä on selvä realistinen sävy. Kansallinen herääminen 1800-luvulla toi kuvataiteeseenkin ulkomailta saatuja vaikutteita. Bulgarialaiset taiteilijat tekivät
opintomatkoja Venäjälle, Saksaan, Ranskaan jne. Uuden taiteen perustajana pidetään Zahari Zografia (1810-1853). Varsinaisen modernin taiteen edustajia ovat olleet Bentsho Oriskov (1899), Kiril Zonev (1896-1961) ja Vladimir Dimotrov- Maistora (1882-1960). Tämän päivän huomattavimpia taiteilijoita ovat esimerkiksi Hristo Neikov (1929) ja Stefan Gatsev (1935) sekä kuvanveistäjä Velotshko Minekov (1928). Nykytaiteessa yhdistyvät perinne ja uutta etsivä lähestymistapa. Tämän päivän bulgarialainen kuvataide pursuaa ideoita, yksilöllistä luovuutta ja ilmaisua. Maassa on viime vuosina perustettu suuri määrä yksityisiä gallerioita, mikä on vilkastuttanut taide-elämää. Uuden sukupolven taidemaalareista voidaan mainita Gredi Assa, Andrei Daniel, Dimitar Traitshev, Vihroni Popnedelev ja monia muita. Heidän teoksissaan on monta eri tyyliä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Kuvanveistolla on pitkät perinteet Bulgariassa. Siinäkin vallitsee suuri määrä muotoja, yksilöllisiä tyylejä ja materiaalien käyttöjä. Parhaiten tunnettuja ja kansainvälistäkin mainetta saavuttaneita kuvanveistäjiä ovat Vezhdi Rashidov, Mihail Simeonov ja Sergei Janakiev. Nuorista lahjakkaista kuvanveistäjistä voidaan mainita Penka Nikova. Käsityötaide on tärkeä osa Bulgarian perinteistä taide-elämää. Sekin seuraa nykyajan kehitystä, mutta pohjautuu rikkaaseen perinteeseen etsiessään uusia tulkintoja ja muotoja perinteisten koristeaiheiden käytössä. Tällä alueella on erittäin kiinnostavia tuotteita, esimerkiksi käsintehdyt korut, keramiikka, tekstiilit, nahkatyöt ja puukaiverrukset.
RAKENNUSTAIDE
Bulgarian varhainen rakennustaide voidaan jakaa neljään perusvaiheeseen; hellenistiseen, arojen paimentolaisten perinteeseen, itämaiseen, kaupunkikulttuurin piirissä syntyneeseen koristetaiteeseen ja Bysantin rakennustaiteeseen. Bysanttilainen tyyli vallitsi maan kirkkoarkkitehtuurissa 800-luvulta 1300- luvulle. Sen huomattavimpia muistomerkkejä ovat tsaari Simeon Suuren palatsikirkko ja basilika Preslavissa sekä Patleinan luostarin kirkko 900-luvulta.
Näistä ajoista lähtien Bulgarian kirkkoarkkitehtuurissa esiintyvät rinnakkain ristikupolikirkkoja basilikan muotoinen kirkkorakennus. Turkkilaisvallan aikana kirkkojen rakentaminen oli lähes kiellettyä. Vasta 1800-luvun alkupuolella alkoi uusia nousukausi, jossa venäläinen ortodoksinen vaikutus on tuntuva, josta hyvä esimerkki on Sofiassa sijaitseva Aleksanteri Nevskin tuomikirkko, jota rakennettiin 1882-1924 välisenä aikana. Rilan vuoden 1833 tulipalon jälkeen uudelleen rakennettu luostari on Bulgarian taiteen historian läpileikkaus. Huomattavat taiteilijat lahjoittivat työnsä luostarille, puuveistokset kuvastavat Aasian arojen nomaditaidetta, maalaukset ovat syntyneet idän taiteen pohjalta ja niissä on voimakas Bysantin henki.
BULGARIAN ELOKUVA
Bulgarialaisten dokumentti- ja kronikkaelokuvien tuotanto alkoi vuonna 1910. Vuonna 1915 valmistui ensimmäinen näytelmäelokuva "Kohtelias bulgarialainen", jonka ohjasi V.Genov. Vuonna 1919 perustettiin Lunafiim osakeyhtiö, joka tuotti kronikka-, dokumentti- ja tiede-elokuvia sekä taide-elokuvia, joiden aiheet liikkuivat jokapäiväisessä elämässä. Tällaisia elokuvia olivat muun muassa "Liljana" ja "Vanhan taivaan alla". Yksityiset elokuvastudiot filmasivat komedioita, seikkailuelokuvia jne. Niiden aiheet olivat kaukana todellisuudesta, jossa kansa eli. Vuonna 1933 valmistui ensimmäinen äänielokuva V. Gendovin "Orjankapina." Vuonna 1939 perustettiin valtion elokuvastudio, jonka tuotanto oli melkoisen kirjavaa. Vuonna 1948 Bulgarian elokuvatuotanto, elokuvateatterit, arkistot ja tekniikka valtiollistettiin.
Elokuvataiteeseen astui uusi sukupolvi, jonka aiheina olivat erityisesti partisaaniliikkeen, kansanhistorian ja legendojen kuvaus. 1960-luvun alussa bulgarialaiset ohjaajat innostuivat kuvaamaan ihmisen kasvua ja sisintä lukuisissa psykologisissa elokuvissa. Bulgarialainen elokuva alkoi kiinnostaa maailmaa ja viime aikojen elokuvat, erityisesti lyhyt-, dokumentti- ja piirroselokuvat ovat saaneet tunnustusta kansainvälisillä festivaaleilla.
 
SEURAAVAAN SISÄLLYSLUETTELO ETUSIVULLE KOTISIVULLE