TIETOA BULGARIASTA

 

BULGARIAN TALOUSELÄMÄ (5.10.2007)
Seija Spiridovitsh www.finpro.fi/markkinatieto (Bulgaria)
Maatalous Teollisuus Matkailu Bulgaria pähkinänkuoressa
Maatalous
Ennen toista maailmansotaa Bulgarian talouselämä perustui pienvaltaiseen maatalouteen. Maata kutsuttiin tuolloin Euroopan kasvitarhaksi tai puutarhaksi. Noin neljä viidesosaa silloisen Bulgarian väestöstä sai elantonsa maataloudesta, jonka osuus viennistä oli 90 %. Maatalouden merkitys Bulgarian taloudelle on edelleen suuri. Vuonna 2006 Bulgarian maatilat tuottivat noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, kun osuus Suomessa oli vain 2,5 prosenttia.

Vuoden 1989 lopulla alkaneen uudistuskehityksen myötä Bulgarian maatalous on käynyt läpi suuria muutoksia. Valtiollistettuja maatiloja on palautettu entisille omistajille ja suurtiloja on yksityistetty. Bulgarian maatalouden suuri ongelma on maatilojen pieni koko. Maassa on runsaat 100 000 maatilaa, joista ainoastaan 4,5 prosentilla on pinta-alaa enemmän kuin 50 hehtaaria.

EU-jäsenyyden toteuduttua Bulgarialla on vielä valtava työ saattaa maataloutensa EU-standardien mukaiseksi ja tuotteet kilpailukykyisiksi. Jäsenyyteen mennessä vain muutamat tilat saivat modernisoitua tuotantonsa. Ahdingon helpottamiseksi EU myönsi kaiken kaikkiaan 378 karja- ja 208 maitotilalle siirtymäaikaa vuoden 2009 saakka saattaa tuotantonsa EU-kuntoon. Siirtymäkauden aikana maatilat eivät saa viedä esimerkiksi maitoa muihin EU-maihin, vaan voivat myydä sitä ainoastaan Bulgarian markkinoilla. Bulgarian maatalouden ja maaseudun kehittämiseen on budjetoitu 3,2 miljardia euroa vuoteen 2013 mennessä. Varat tulevat EU:n maatalouden kehitysrahastosta sekä Bulgarian valtionbudjetista.

Maanviljelyn kaksi pääaluetta ovat Tonavan alanko, jossa viljellään vehnää, maissia, ohraa, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, viiniä, vihanneksia ja hedelmiä. Itä-Rumelian tasangolla viljellään erilaisia viljakasveja, puuvillaa, tomaatteja, paprikaa, tupakkaa ja viiniä. Bulgaria on kuuluisa omasta "kullastaan" - ruusuista, joita viljellään Ruusulaaksossa Balkanin vuorten suojaisessa ylätasankolaaksossa, alueella, joka ulottuu Karlovosta Kazanlakiin. Ruusunviljelyalue tuottaa 70 % koko maailman ruusuöljystä hajuvesiteollisuuden raaka-aineeksi. Ruusun terälehdistä saadaan sivutuotteina ruusuvettä, lääkeaineita, mausteita sekä ruusuhilloa ja likööriä. Kazanlakissa toimii ruusujen jalostukseen ja viljelyn tutkimukseen erikoistunut laitos. Ruususadon korjuu päättyy Ruusufestivaaliin kesäkuun alussa.

Tonavan laakson vuoristorinteillä kasvatetaan nautakarjaa, muualla lampaita ja sikoja. Sianlihan tuotanto on puolittunut vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2006 sianlihaa tuotettiin noin 81 000 tonnia, kun tuotanto vuosikymmenen alussa oli 224 000 tonnia. Sianlihan vienti EU-alueelle on määräaikaisesti kielletty maassa todetun sikaruton (kuumetaudin) vuoksi. Bulgariassa on vuoden 2006 tietojen mukaan noin miljoona sikaa ja keskimäärin viisi sikaa tilaa kohti. Siipikarjanlihan tuotanto on ainoa selkeästi kasvanut sektori karjatalouden alalla viime vuosina.

 
Teollisuus
Toisen maailmansodan jälkeen Bulgariassa ryhdyttiin noudattamaan suunnitelmataloutta, mikä johti tehtaiden ja kaivosten kansallistamiseen vuonna 1947. Kommunismin romahtamisen jälkeen yrityksiä on yksityistetty ja tällä hetkellä valtaosa yrityksistä on jo yksityisessä omistuksessa.

Viime vuosikymmenellä tuotanto supistui talouden laman vuoksi useimmilla teollisuudenaloilla, erityisesti metalli- ja koneenrakennusteollisuudessa. Ulkomaisten investointien ansiosta suurimmaksi teollisuudenalaksi on noussut elintarviketeollisuus, joka tuotti vuonna 2006 yli 16 prosenttia teollisuuden koko tuotannosta. Tupakka- ja juomateollisuus mukaan lukien maatalous- ja elintarvikeyritykset toivat yli seitsemän prosenttia Bulgarian vientituloista (noin 520 milj. €). Tupakan ja viinin ohella merkittäviä vientituotteita ovat sokeri, juustot sekä hedelmä- ja vihannessäilykkeet. Valtaosa sektorin yrityksistä on pieniä.

Bulgarian perinteiset teollisuudenalat, metallurginen teollisuus sekä koneenrakennus- ja metalliteollisuus, kärsivät ehkä eniten 90-luvun taloudellisesta lamasta ja kysynnän heikkenemisestä varsinkin kotimaan markkinoilla. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella tuotanto on kääntynyt kasvuun mm. ulkomaisten investointien ansiosta. Bulgarian metallurgiayritykset tuottavat mm. rautaa ja terästä sekä kuparia, lyijyä, sinkkiä ja erilaisia metalliseoksia.

Koneenrakennus- ja metalliteollisuuden piirissä toimii yli 3 000 yritystä, mutta yli 90 prosenttia tuotannosta tuotetaan 250 suurimmassa yrityksessä. Bulgarian koneyritysten tuotantolinjoilta valmistuu mm. laivoja ja telakkateollisuuden koneita ja laitteita sekä niiden osia, rautatievaunuja, moottori- ja polkupyöriä, erilaisia metalli- ja puunjalostusteollisuuden koneita, maatalous- ja elintarviketeollisuuden koneita ja laitteita. Monet kone- ja metalliyritykset toimivat alihankkijoina ulkomaisille alan yrityksille.

Kommunismin aikana Bulgarian vastuulla oli mm. erilaisten sähkömoottoreiden ja -laitteiden sekä elektroniikkatuotteiden valmistus koko itäblokin alueelle, mistä syystä tällä sektorilla on pitkät perinteet ja tietotaitoa. Kuluvalla vuosikymmenellä teollisuudenala on nimetty strategiseksi sektoriksi merkittävän vientipotentiaalinsa vuoksi ja se saa paljon huomiota hallituksen pitkän aikavälin kehitysohjelmissa. Viime vuosien aikana erityisen voimakkaasti on kasvanut autoteollisuuden elektroniikan, varaosien ja komponenttien tuotanto suurille ulkomaisille autotehtaille. Autonosien kysyntä kasvaa myös kotimaassa, sillä automarkkinoiden kasvu jatkuu voimakkaana.

Bulgariassa on myös kehittynyttä kemianteollisuutta. Alalla toimii satakunta yritystä, jotka tuottavat kotimaan ja ulkomaiden markkinoille monia puolivalmisteita ja lopputuotteita, kuten lannoitteita, poltto- ja voiteluaineita, kalsinoitua soodaa, muoveja, maaleja ja lakkoja, pesuaineita, lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Viennin osuus tuotannosta on noin puolet. Sektorin merkittävimpiin yrityksiin kuuluu öljynjalostamo LUKoil Neftohim Bourgas, joka on Balkanin alueen suurin jalostamo.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on merkittävä vientitulojen tuoja ja työllistäjä. Vaikka teollisuudenalan osuus teollisuuden kokonaistuotannosta on vain noin 8 prosenttia, tuottaa se lähes viidenneksen Bulgarian vientituloista, sillä noin 85 prosenttia tuotannosta viedään ulkomaille. Teollisuudenala työllistää yli 150 000 työntekijää. Alan yritysten kilpailukyky on viime vuosina selvästi parantunut huomattavien ulkomaisten investointien ansiosta. Alan kiinnostavuus ulkomaisten investointien ja sopimusvalmistuksen kohteena selittyy korkealla ammattitaidolla ja alhaisella palkkatasolla.Tuotteitaan Bulgariassa valmistuttavat useat suuret eurooppalaiset muotihuoneet ja vaatevalmistajat, kuten Armani, Hugo Boss, Burberrys, Benetton, Espirit, Levi Strauss, Diesel, Triumph, Zara.

Bulgaria on ollut Kaakkois-Euroopan merkittävin sähkön viejä ja sähkö on ollut Bulgarian kolmanneksi tärkein vientitulojen tuoja. EU-jäsenyyden alkuvuosina sähkön vientiä joudutaan rajoittamaan, kun Kozloduin voimalan kaksi reaktoria jouduttiin sulkemaan vuoden 2006 lopussa. Sähköä riittää vientiin vasta sen jälkeen, kun rakenteilla oleva Belenen ydinvoimala saadaan käyttökuntoon ensi vuosikymmenen alkupuolella. Kozloduin toiminnan rajoittaminen on ongelma paitsi Bulgarialle myös Makedonialle, Serbialle, Albanialle ja Kroatialle, jotka ovat ostaneet sähköä Bulgariasta. Kozloduin reaktorien sulkeminen merkitsee näin ollen Bulgarialle merkittävää aukkoa Bulgarian vientituloihin.
ALKUUN
Matkailu
Bulgaria on perinteisesti ollut suosittu matkailukohde. 90-luvun hiljaisemman kauden jälkeen matkailijavirrat ovat infrastruktuurin paranemisen ja majoituskapasiteetin kasvun ansiosta kääntyneet kuluvan vuosikymmenen alkupuolella nousuun. Vuonna 2006 Bulgariassa vieraili 7,5 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista suurin osa tuli Turkista, Romaniasta, Serbiasta, Makedoniasta, Kreikasta ja Saksasta. Turistivirrat ovat kasvaneet myös Isosta-Britanniasta ja Pohjoismaista. Vuonna 2006 matkalipun Bulgariaan osti 88 000 suomalaista. Matkailu toi vuonna 2006 Bulgariaan 5,65 miljardia euroa, eli noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sektori työllistää noin 400 000 työntekijää, joka oli 13,6 prosenttia työvoimasta.

Bulgaria on osannut naapurimaataan Romaniaa paremmin hyödyntää matkailun tarjoamat mahdollisuudet. Romania on vasta herännyt kehittämään Mustanmeren rannikon matkailuinfrastruktuuria, kun taas Bulgarian on siirtymässä Mustanmeren rannikon kaupungeista kehittämään matkailuinfrastruktuuria myös vuoristoalueilleen.
 
Bulgaria pähkinänkuoressa
Maa ja kansa

Pinta-ala: 110 912 km2 (Suomi 338 000 km2)
Asukasluku: 7,68 miljoonaa ja väestötiheys 69,3 as./km2); Suomessa vastaavasti 5,28 milj. as. ja väestötiheys 17 as./km2; Bulgarian väestöstä 70 % asuu kaupungeissa, Suomessa 62 %.
Eliniänodote: miehet 69,1 vuotta, naiset 76,3 vuotta (Suomessa miehet 75,8 vuotta ja naiset 82,8 vuotta)
Pääkaupunki: Sofia (1,2 milj. as.); Muita suuria kaupunkeja Plovdiv (342 000 as), Varna (312000), Burgas (190 000 as), Rousse (157 540 as.)
Kansallisuudet: bulgarialaiset 87,8 %, turkkilaiset 8,5 %, romanit 2,6 %, muut 1,1 %
Uskonnot: kreikkalaiskatoliset 83 %, muslimit 13 % (Bulgariassa on EU-maiden suurin muslimivähemmistö), muut (4 %)
Kieli: bulgaria (kyrilliset kirjaimet)

Talous
Bruttokansantuote vuonna 2006: 23,4 mrd. €; vrt. Suomi 167,1 mrd. €
Bruttokansantuote henkeä kohti (2006): 3268 €; vrt. Suomi 31 886 €
Keskipalkat: Palkansaajien keskiansio oli vuoden 2007 toisella neljänneksellä ainoastaan 208 euroa, joka oli alhaisin koko EU-alueella. Suomessa palkka on yli kymmenkertainen (keskimäärin 2 818 € vuonna 2006).

Työttömyys:
Työllisyystilanne on Bulgariassa parantunut kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Vuoden 2007 kesällä työttömänä oli enää runsaat 7 prosenttia työvoimasta, kun työttömyysaste vuosikymmenen alussa lähenteli 20 prosenttia. Suuri ongelma on koulutetun työvoiman muutto paremman palkan perässä muihin EU-maihin.
Valuutta:
Bulgarian valuutta, leva, on sidottu euroon kurssilla 1.95583 BGN : 1 EUR.
 ALKUUN
SEURAAVAAN SISÄLLYSLUETTELO ETUSIVULLE KOTISIVULLE