TIETOA BULGARIASTA

 

BULGARIAN MUSIIKKI 
Musiikki on erottamaton osa ei vain perheen tai kalenterivuoden juhlia vaan myös bulgaarin elämää kokonaisuutena. Laulut ovat olennaisin osa kansakuntaa. Laulut ovat seuranneet bulgaareja arjessa kuin myös juhlassa, historian> kuohunnan ja koettelemusten aikana, iloissa ja sumissa. Eikä ole sattumanvarainen paradoksi, että bulgaari laulaa ollessaan surullinen. Tämä taipumus melodioihin on auttanut luomaan lauluja kaikkialle, jokaiseen tilaisuuteen (joulu, pääsiäinen. Pyhän Yrjön päivä, sormuksille laulaminen tai sateen rukouslaulu), lauluja työtä tehdessä (sadonkorjuu, työskentelevä mehiläinen, viininkorjuu, heinänteko jne), pöytälauluja, tanssilauluja, kertosäelauluja ja monia muita.
Musiikki ei ole maantieteellisesti jakautunut rajattuihin alueisiin, vaikkakin seuraavilla musiikin murrealueilla on kullakin omat ominaiset luonteenpiirteensä, Pohjois-Bulgaria, Dobrudza, Traakia, Sooppi, Pirin, Sredna Gora ja Rhodope.
Bulgarialainen kansanlaulu on pääasiallisesti homofonista. Jopa silloin kun kaksi ryhmää laulaa (kuoroja toinen kuoro tai soololaulaja ja kuoro), vuorottelevat tai jommankumman puolen johtaessa toinen puoli seuraa, laulu kuulostaa yksiääniseltä. Bulgarialaisen musiikin rytmi ja rikkaus on asteikolla, joka asiantuntijoiden mukaan ulottuu suurenmoisesta loistokkuudesta ulkomaalaisen mielestä alkukantaiseen monotoniaan. Tämä aikaansaadaan monenlaisilla aikayhdistelmillä perustuen pidennettyyn kestoon. Tämä tekniikka tekee bulgarialaisista kansanlauluista ainutlaatuisia, sillä pidennetty kesto on eurooppalaiselle musiikille tuntematon piirre. Pidennettyä kestoa käytetään muun muassa rhodopelaisissa lauluissa. Eniten bulgaarit pitävät kertovista lauluista; niinpä etupäässä esitetään perinteellisiä, tovia haiduk-lauluja. Lausunta on melodista, järjestelmällistä tai koristeellista, ja säkeet noudattelevat sävellä. Esimerkiksi sisällöltään ylistävien ja hyväntahtoisten joululaulujen sävel on iloinen ja optimistinen. Haiduk-laulujen sävel on laaja ja vapaa, sadonkorjuulauluissa venyvä ja lopuksi vieraille maille elantoaan ansaitsemaan menneiden laulamat laulut ovat täynnä tuskallista muisteloa menneestä nuoruudesta. Bulgarialaisten kansanlaulujen tyyliä sanotaan kovaksi johtuen laulajan voimakkaasta äänestä, jollaisesta kansa pitää.
SOITTIMET
Huolimatta siitä, että bulgarialainen kansanmusiikki on etupäässä laulettua, soittimet ovat myös moninaiset. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään; yksi- ja kaksiääniset puhaltimet (pilli, paimenhuilu, säkkipilli ja puuhuilu), jousisoittimet (luuttua muistuttava tambura ja viulun näköinen gadulka) ja lyömä-soittimet (rumpu). Soitinmusiikki pohjautuu vokaalimusiikkiin kullekin instrumentille sovellettuna. Bulgarian Tiedeakatemian Kansanperinteen Instituuttiin on koottu yli 70 000 kansanlaulua. Kansanlaulut ovat pohjana Bulgarian nykymusiikin kaikille lajeille.
Kansanmusiikkiin perustuvat ja siihen sovitetut sävellykset erottuvat omaperäisyydessään ja ne ovat hyvin arvostettuja Euroopassa ja saavuttavat menestystä kansainvälisillä estradeilla.
 
 
SEURAAVAAN SISÄLLYSLUETTELO ETUSIVULLE KOTISIVULLE